http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704186001136_uu.shtml
Opettajalle tässä pitää tunnustus antaa, ilmeisesti ainoa joka on laittanut rajaa tälle pienelle mielipuolelle.
uskomatonta ettei tälläistä lasta saa laittaa kuriin. Mielipuolisesti riehuva poika uhkailee toisia ja huorittelee opettajaa.
Olkoon mikä hyvänsä syndrooma,se ei anna anteeksi ko.pojan käytöstä.
Opettaja toimi tässä aivan oikein, olisi pitänyt lyödä ilmeisesti kovempaa.
Pojan isälle seuraavaa:
Katso millaisen väkivaltaisen riehujan olet tähän maailmaan kasvatustyön laiminlyömällä tuottanut.
Nyt pitää toisten ottaa siis tästä pienestä mielipuolesta vastuu!!!!!
Opettajalle tässä pitää tunnustus antaa, ilmeisesti ainoa joka on laittanut rajaa tälle pienelle mielipuolelle.
uskomatonta ettei tälläistä lasta saa laittaa kuriin. Mielipuolisesti riehuva poika uhkailee toisia ja huorittelee opettajaa.
Olkoon mikä hyvänsä syndrooma,se ei anna anteeksi ko.pojan käytöstä.
Opettaja toimi tässä aivan oikein, olisi pitänyt lyödä ilmeisesti kovempaa.
Pojan isälle seuraavaa:
Katso millaisen väkivaltaisen riehujan olet tähän maailmaan kasvatustyön laiminlyömällä tuottanut.
Nyt pitää toisten ottaa siis tästä pienestä mielipuolesta vastuu!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
oppii.
Jos lapsi alkaa riehumaan,niin parempi konsti on ottaa se lujasti kiinni itseensä.Tosin siinä on se vaara,että alkaa puremaan ja potkimaan.Mutta jos mahdollista niin kietoo lapsen jonkin takin,patjan tai muun ympärille,niin ei loukkaannu itse.Ja sen jälkeen soittamaan apuvoimia jos tarve vaatii,näin et saa syytettä lapsen pahoinpitelystä etkä ole jättänyt siihen jälkiä kiinni pitäessäsi.Ja jatko toimenpiteet ovat sitten lastenneuvolalla,kodilla jne.Heidän tehtävä on sitten katsoa saadaanko lapsesta yhteiskuntakelpoista vai suljetaanko lapsi laitokseen.Mutta kenenkään ei tarvitse sietää lapseltä tuollaista kohtelua ja vanhempien vastuu on kuitenkin ensisijaisesti opettaa käytöstavat ja huolehtia jälkikasvustaan.
jutusta, sillä pojalla on neurologinen oireyhtymä käytöksen taustalla, eikä se parane ainakaan lyömällä. Vaatii ammattitaitoa ja käsittelyn kärsivällisyyttä ja luja syliote tuo paremman tuloksen kuin lyönti. Osalla k.o oireyhtymää sairastavista on hallitsematonta agressiivisuutta, raivareita ja vaatii tosiaan ammattitaitoa kasvattajalta ja muilta lapsen elämään kuuluvilta henkilöiltä.
On lyötävä kerrala ja lujaa, ettei jää kitumaan.
kova lyönti pesäpallo mailalla takaraivoon. Kovemmatkin keinot sallittava, vaikkapa luja lyönti vasaralla otsaan. Tuollainen olento on harmiksi monille, koko ikänsä. Tapettava tai laitokseen.
Tietenkään opettaja ei olisi saanut lyödä, mutta en yhtään ihmettele kaiken tuon pojan käytöksen jälkeen. Kuka meistä on niin rautahermoinen, ettei tuollaisessa tilanteessa joskus hermojaan menettäisi. Varsinkin kun muutenkin tuntui olevan vaikea luokka. Tuossa iässä tyttöjen murrosiän oireet alkavat myös näkyä, mikä varmasti näkyy luokassa.
Varmasti pojan ammattiauttajat myös selvittävät, onko taustalla muutakin kuin Aspergerin oireyhtymä. Oma poikani käyttäytyi kotona jokseenkin samantapaisesti 13-vuotiaana, kun murrosikä oli pahimmillaan. Koulussakin oli suuria vaikeuksia. Me hänen vanhempansa olimme eronneet vuotta aikaisemmin, ja riitelimme pojan huoltajuudesta. Poikaparka oli seota ristiriitaisista ohjeista ja säännöistä. Pojan edun nimissä annoin periksi, vaikka pidin itseäni parempana kasvattajana. Se oli todella vaikea päätös minulle, mutta vähitellen sen jälkeen pojan elämä asettui normaaliksi.