Suomalaisen yhteiskunnan arkaluontoinen asia, tabu, josta poliisi haluaa vaieta, on yhä hankalammaksi riesaksi poliisiainekselle muodostuva alan ”virkasisäsiittoisuus”. Mikä tarkoittaa yhä selvempää ilmiötä, jossa ongelmanratkaisukyky oikeuden virkamiehenä heikentyy. Sitä voi kuvata yksinkertaisella esimerkillä: poliisiperhe, joissa kaikki muut ovat poliiseja, paitsi ”äiti tai mummo”. Eli ammatin etujen kannustamana ja alalle pääsyn ratkaisevan itsesäätelyn avulla ”jälkipolvi” ohjataan hyvään asemaan yhteiskunnallisesti. Tyypillinen, ehkä kärjistetty tokaisu ”hyvävelikerhon kosteassa illanvietossa” paikalliselle poliisipäällikölle (joka poliisikouluun pääsyn ratkaisee lausunnollaan) lienee : ”Eihän se meidän lapsi mikään älykäs ole, mutta nopea ja riski, komisarioainesta”.
Kun eläinpopulaatioistakin tiedetään sisäsiittoisuuden rasite, niin yhtälailla ”virkasisäsiittoisuus” saattaa tuottaa poliisiin vähitellen, salakavalasti, epäedullista materiaalia sekä heikentynyttä ongelman ratkaisukykyä. Tuorein esimerkki on juuri Yleisradion TV:ssä julkistettu monipäisen nauta- ja lammaskarjan ampuminen laitumelleen Kiskon kunnassa. Ja vastaavanlainen tapaus on sattunut vähän aiemmin Lahden kaupungissa, jossa ilmeisesti mielenhäiriössä liikkunut joukko, joista kaksi oli poliiseja, ryhtyivät ”teloittamaan” kytkettynä ollutta koiraa kotipihalleen.
Varsinainen ydinasia kuitenkin tässä, joka tukee teoriaa virkasisäsiittoisuuden vahingollisesta vaikutuksesta - eikä ainoastaan tutkijan havaintona - on se yhteiskunnallisesti ja oikeuslaitoksen toimivuuden kannalta huolestuttava seikka, että tällä hetkellä - poliisi, varsinkin sen eliitti, ei enää kykene selvittämään useita vakavia avoinna olevia rikoksia.
Suomessa on vallinnut hyväksyntä sille, että talousrikokset jäävät poliisille ”hepreaksi”; mutta ei sille enää, että viimeaikaiset suuren luokan omaisuusrikosten ja henkirikosten käsittely on jäänyt kirjaamisen tasolle.
Pohdittaessa mainitun ongelman seurauksia, nyt kun esimerkiksi Kiskon karjanampumistapaus leviää Eurooppaan, niin nämä ratkaisut poliisitasolla voivat maksaa miljoonia euroja suomalaisiin maataloustuotteisiin kohdistuvina boikotteina. Kysymys kuuluukin, joko nyt olisi aika tervehdyttää ala siviilipuuttumisella, jota tämäkin tutkijan kannanotto edustaa ? Vähin asia minkä vastuussa oleva poliisivirkamies voi tehdä ja auttaa tilannetta, on erota.
Kun eläinpopulaatioistakin tiedetään sisäsiittoisuuden rasite, niin yhtälailla ”virkasisäsiittoisuus” saattaa tuottaa poliisiin vähitellen, salakavalasti, epäedullista materiaalia sekä heikentynyttä ongelman ratkaisukykyä. Tuorein esimerkki on juuri Yleisradion TV:ssä julkistettu monipäisen nauta- ja lammaskarjan ampuminen laitumelleen Kiskon kunnassa. Ja vastaavanlainen tapaus on sattunut vähän aiemmin Lahden kaupungissa, jossa ilmeisesti mielenhäiriössä liikkunut joukko, joista kaksi oli poliiseja, ryhtyivät ”teloittamaan” kytkettynä ollutta koiraa kotipihalleen.
Varsinainen ydinasia kuitenkin tässä, joka tukee teoriaa virkasisäsiittoisuuden vahingollisesta vaikutuksesta - eikä ainoastaan tutkijan havaintona - on se yhteiskunnallisesti ja oikeuslaitoksen toimivuuden kannalta huolestuttava seikka, että tällä hetkellä - poliisi, varsinkin sen eliitti, ei enää kykene selvittämään useita vakavia avoinna olevia rikoksia.
Suomessa on vallinnut hyväksyntä sille, että talousrikokset jäävät poliisille ”hepreaksi”; mutta ei sille enää, että viimeaikaiset suuren luokan omaisuusrikosten ja henkirikosten käsittely on jäänyt kirjaamisen tasolle.
Pohdittaessa mainitun ongelman seurauksia, nyt kun esimerkiksi Kiskon karjanampumistapaus leviää Eurooppaan, niin nämä ratkaisut poliisitasolla voivat maksaa miljoonia euroja suomalaisiin maataloustuotteisiin kohdistuvina boikotteina. Kysymys kuuluukin, joko nyt olisi aika tervehdyttää ala siviilipuuttumisella, jota tämäkin tutkijan kannanotto edustaa ? Vähin asia minkä vastuussa oleva poliisivirkamies voi tehdä ja auttaa tilannetta, on erota.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.