Adv pitävät miljoonia suomalaisia

kahvi ON huumausaine ja saman huumausaineryhmän aine kuin oopiumi ja heroiini. Kysy vaikka lääkäriltäs.

Kahvin vaikutusta terveyteen tutkitaan eri puolilla maailmaa varsin paljon. Tutkimukset osoittavat, että terveet henkilöt voivat hyvillä mielin nauttia 4-5 kupillista kahvia päivittäin. Tämän kohtuullisen määrän ei ole missään tutkimuksissa todettu aiheuttavan haittavaikutuksia terveelle ihmiselle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat päin vastoin antaneet vahvoja viitteitä, että kahvin juonnilla on useita myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja sairastumisriskeihin.

Kahvi on hyvä magnesiumin lähde, siinä on runsaasti antioksidatiivisesti vaikuttavia (hapettumista estäviä) aineita, kuten kahvihappoa ja klorogeenihappoa eikä kahvi sisällä energiaa juuri nimeksikään. Kahvi antaa hyvän lisän päivittäiseen nesteen saantiin.

KOFEIINIYLIHERKÄT ihmiset joutuvat kuitenkin säännöstelemään kofeiinipitoisten juomien ja elintarvikkeiden nauttimista välttääkseen kofeiinin aiheuttamat oireet (sydämen tykytys, vapina, nukahtamis- ja unihäiriöt). OVATKO KAIKKI ADVENTISTIT YLIHERKKIÄ KOFEIINILLE?????

Keväällä 2004 julkistettu suomalainen tutkimus, Tuomilehto ym. (2004), antoi vahvan näytön kahvin diabetesriskiä vähentävästä vaikutuksesta. Professori Tuomilehdon mukaan kahvin eri ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus aterian jälkeiseen verensokeritasoon. Yhtenä tärkeänä ainesosana hän pitää kahvin sisältämää klorogeenihappoa, koska se vaikuttaa muun muassa mahalaukun hormonieritykseen.

Kahvin runsas magnesium- ja kofeiinipitoisuus saattavat olla myös selittäviä tekijöitä, esimerkiksi kofeiini stimuloi haiman beetasoluja. Sillä saattaa olla myönteinen vaikutus henkilöille, joiden haiman insuliinin eritys on heikentynyt ja joilla siten on suurempi riski sairastua diabetekseen.

Kofeiinin on jo kauan tiedetty helpottavan astmaatikkojen oireita ja moni onkin saanut apua lieviin astmakohtauksiin nauttimalla säännöllisesti kahvia. Tätä käsitystä tukee kaksi laajaa tieteellistä tutkimusta, joista toinen on tehty Yhdysvalloissa (Schwartz, 1992) ja toinen Italiassa (Pagano ym., 1988). Näiden tutkimusten mukaan vähintään kolme kuppia kahvia päivässä vähentää astman esiintyvyyttä annosvastesuhteessa.

Kofeiinin on todettu (Kivity ym., 1990) lieventävän myös rasitusastman oireita silloin, kun kahvia nautitaan vähintään kuusi kuppia päivässä, mikä oli tutkimuksen mukaan hyvin siedetty määrä.

Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on saatu näyttöä, että kahvi saattaa olla eduksi maksan toiminnalle. Tutkimusten mukaan säännöllinen kahvin käyttö saattaa pienentää riskiä sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään. On todettu, että kahvin juonnilla ja seerumin maksaentsyymien (GT ja ALAT) pitoisuudella on käänteinen yhteys. Vaikka mekanismeja ei täysin vielä tunnetakaan, tiedetään, etteivät kahvin myönteiset maksavaikutukset johdu kofeiinista. Kahvin diterpeenien, kafestolin ja kahveolin, arvellaan olevan keskeisiä tekijöitä

Kahvin juonti saattaa vähentää Alzheimerin tautiin (AD) sairastumisen riskiä ja viivyttää siihen sairastumista. Uusimmissa 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on saatu yhä enemmän kokeellista ja epidemiologista näyttöä, joka puhuu kahvin Alzheimerin taudilta suojaavan vaikutuksen puolesta. Kahvinjuojilla Alzheimerin tautiin liittyvä muistin heikkeneminen tapahtuu hitaammin ja kognitiiviset kyvyt säilyvät pitempään kuin ei-kahvinjuojilla. Kofeiinin lisäksi kahvissa on ilmeisesti muitakin yhdisteitä, joilla saattaa olla taudin oireita estävä tai hidastava vaikutus.

Kahvin piristävä vaikutus on tunnettu jo kahvin keksimisestä lähtien. Kahvin sisältämä kofeiini lisää tutkitusti vireyttä ja valppautta, parantaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Niinpä esimerkiksi autoilijat, opiskelijat, vuorotyötä tekevät ja iltapäivisin uneliaisuudesta kärsivät voivat hyötyä kahvinjuonnista.

Munuaiskivipotilaille suositellaan nautittavan nestemäärän lisäystä rutiininomaisesti. Curhanin ym. (1996) mukaan määrän ohella myös nautitun nesteen laatuun olisi kiinnitettävä huomiota, samoin kuin virtsan eritystä lisäävän kofeiinin vaikutukseen. Curhan ym. toteuttivat tutkimuksen, johon osallistui 45.289 iältään 40–75-vuotiasta miestä. Heillä kenelläkään ei ollut aiemmin todettu munuaiskiviä. Tutkimus osoitti, että sekä tavallinen että kofeiiniton kahvi, tee, olut ja viini saattavat vähentää munuaiskivien muodostumisen riskiä. Omena- ja viinirypälemehun puolestaan todettiin lisäävän sitä. Vuonna 1998 tehdyssä toisessa tutkimuksessa (Curhan ym.) oli mukana 81.093 iältään 40–65-vuotiasta naista. Siinä osoitettiin, että kofeiinia sisältänyt kahvi ja viini olivat tehokkaampia kuin vesi estämään munuaiskivien muodostumista. 240 ml:n annos (noin kaksi kuppia) kahvia tuotti kymmenen prosenttia ja kofeiiniton kahvi yhdeksän prosenttia alemman sairastumisriskin.