Kommunismi ja totalitarismi Virossa
Bolshevismi piti omaksi sosiaaliseksi perustakseen ennen kaikkea kaupunkityöläisiä ja köyhiä talonpoikia. Virossa oli vähän näitä kumpiakaan. Viron suurteollisuus syntyi Venäjän Baltian laivaston murskaamisen jälkeen Venäjän-Japanin -sodassa Tsushiman meritaistelussa.
Tallinnaan rakennettiin nopeasti suuret telakat ja konetehtaat, joiden piti rakentaa uusi laivasto. Enemmistö työntekijöistä tuli Venäjältä. Viron tasavallan alussa markkinat katosivat, tehtaat ajettiin alas ja myös työntekijöiden määrä pieneni.
Vuoden 1919 maareformissa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Niin muuttui suuri osa entisistä kartanon työntekijöistä ja maattomista maanviljelijöiksi, jotka omistivat maansa, sekin vähensi henkilöitä, jotka olivat vastaanottavaisia bolshevikkien agitaatiolle.
Kommunistinen puolue oli Virossa kielletty alkaen vuoden 1918 marraskuusta. Olisi kuitenkin epäoikeudenmukaista väittää, että kommunistien kannatus puuttui kokonaan. Vaikka enemmistö puolueen aktiivisimmista jäsenistä tuomittiin vankilaan, maanalaiset kommunistit kykenivät valloittamaan vasemmistolaisia pikkupuolueita ja osallistumaan niiden varjossa vaaleihin.
Viron parlamenteissa oli tavallisesti sadasta jäsenestä 5-6 kansanedustajaa, joiden tiedettiin olevan sidoksissa kommunisteihin. Aika-ajoin Viron poliittinen poliisi murskasi heidän organisaationsa ja pani heidät vankilaan, mutta seuraavissa vaaleissa tuli uudet miehet.
Miksi kommunistinen puolue oli kielletty Virossa? Viron Kommunistinen Puolue (EKP), entinen Venäjän Kommunistisen Puolueen osasto, uudelleenjärjestettiin Kominternin itsenäiseksi jaostoksi vuonna 1920. EKP:n tarkoituksena oli kaataa Viron Tasavalta ja auttaa maailmanvallankumouksessa.
EKP:n johto toimi vuoden 1920 jälkipuoliskosta lähtien Venäjällä, sieltä tulivat myös puolueen rahat ja kouluttajat. Yksikään valtio ei hyväksyisi sellaisen puolueen toimintaa, jonka säännöissä sanotaan tarkoituksena olevan valtion kaataminen.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ideat levisivät myös Viron sivistyneistössä. Meidän täytyy huomioida, että Viron yhteiskunta on paljon nuorempi kuin Suomen yhteiskunta. Meillä ei ole koskaan ollut omaa aatelia ja enemmistö Viron Tasavallan sivistyneistöstä olivat ensimmäisen polven sivistyneitä.
Tarton Yliopisto venäläistettiin 1890-luvulla. Venäjän ylioppilaat toivat niin sanottuja vallankumouksellisia aatteita Tarttoon ja ne levisivät myös osajoukossa virolaisia ylioppilaita, jotka olivat enimmäkseen maalta kotoisin ja nähneet köyhyyttä. Mutta pelkästään se ei ollut syynä. Kaikenlainen vallankumous ja salaliitto on aina kiinnostanut nuoria. Idealismi ja jännitys veivät vielä 1930-luvulla tuhansia oppineita länsivaltojen nuoria Espanjan sisällissotaan Kominternin agenttien johtamana kansainvälisten prikaatien lippujen alle.
Meillä on Viron kanssa yksi yhteinen esimerkki: Hella Wuolijoki, joka oli 20. vuosisadan alussa sidoksissa Venäjän maanalaisiin – mutta jonka ympärillä pyöri samaan aikaan koko Viron miesoppineiden porukka alkaen Jaan Tõnissonista. Hänhän oli aikoinaan hyvin koulutettu ja kaunis tyttö. Mutta hänkään ei unohtanut omia nuoruuden aatteitaan ja oli siksi Suomessakin vankilassa.
Viron äärioikeistolaisista, Vapaussotilaiden liikkeestä eli vapseista, minä en puhu pitkään. Kyseessä oli Suomen Lapuan liikkeen kopio ja enemmistö siitä, mitä on asiallisesti kirjoitettu Lapuan liikkeestä pätee myös vapseihin. On vain pieni ero – virolaisilla ei ollut Suur-Viro aatetta, eikä heimosotia sekä Viron ylioppilailla ei ollut AKS:ää.
Bolshevismi piti omaksi sosiaaliseksi perustakseen ennen kaikkea kaupunkityöläisiä ja köyhiä talonpoikia. Virossa oli vähän näitä kumpiakaan. Viron suurteollisuus syntyi Venäjän Baltian laivaston murskaamisen jälkeen Venäjän-Japanin -sodassa Tsushiman meritaistelussa.
Tallinnaan rakennettiin nopeasti suuret telakat ja konetehtaat, joiden piti rakentaa uusi laivasto. Enemmistö työntekijöistä tuli Venäjältä. Viron tasavallan alussa markkinat katosivat, tehtaat ajettiin alas ja myös työntekijöiden määrä pieneni.
Vuoden 1919 maareformissa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Niin muuttui suuri osa entisistä kartanon työntekijöistä ja maattomista maanviljelijöiksi, jotka omistivat maansa, sekin vähensi henkilöitä, jotka olivat vastaanottavaisia bolshevikkien agitaatiolle.
Kommunistinen puolue oli Virossa kielletty alkaen vuoden 1918 marraskuusta. Olisi kuitenkin epäoikeudenmukaista väittää, että kommunistien kannatus puuttui kokonaan. Vaikka enemmistö puolueen aktiivisimmista jäsenistä tuomittiin vankilaan, maanalaiset kommunistit kykenivät valloittamaan vasemmistolaisia pikkupuolueita ja osallistumaan niiden varjossa vaaleihin.
Viron parlamenteissa oli tavallisesti sadasta jäsenestä 5-6 kansanedustajaa, joiden tiedettiin olevan sidoksissa kommunisteihin. Aika-ajoin Viron poliittinen poliisi murskasi heidän organisaationsa ja pani heidät vankilaan, mutta seuraavissa vaaleissa tuli uudet miehet.
Miksi kommunistinen puolue oli kielletty Virossa? Viron Kommunistinen Puolue (EKP), entinen Venäjän Kommunistisen Puolueen osasto, uudelleenjärjestettiin Kominternin itsenäiseksi jaostoksi vuonna 1920. EKP:n tarkoituksena oli kaataa Viron Tasavalta ja auttaa maailmanvallankumouksessa.
EKP:n johto toimi vuoden 1920 jälkipuoliskosta lähtien Venäjällä, sieltä tulivat myös puolueen rahat ja kouluttajat. Yksikään valtio ei hyväksyisi sellaisen puolueen toimintaa, jonka säännöissä sanotaan tarkoituksena olevan valtion kaataminen.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ideat levisivät myös Viron sivistyneistössä. Meidän täytyy huomioida, että Viron yhteiskunta on paljon nuorempi kuin Suomen yhteiskunta. Meillä ei ole koskaan ollut omaa aatelia ja enemmistö Viron Tasavallan sivistyneistöstä olivat ensimmäisen polven sivistyneitä.
Tarton Yliopisto venäläistettiin 1890-luvulla. Venäjän ylioppilaat toivat niin sanottuja vallankumouksellisia aatteita Tarttoon ja ne levisivät myös osajoukossa virolaisia ylioppilaita, jotka olivat enimmäkseen maalta kotoisin ja nähneet köyhyyttä. Mutta pelkästään se ei ollut syynä. Kaikenlainen vallankumous ja salaliitto on aina kiinnostanut nuoria. Idealismi ja jännitys veivät vielä 1930-luvulla tuhansia oppineita länsivaltojen nuoria Espanjan sisällissotaan Kominternin agenttien johtamana kansainvälisten prikaatien lippujen alle.
Meillä on Viron kanssa yksi yhteinen esimerkki: Hella Wuolijoki, joka oli 20. vuosisadan alussa sidoksissa Venäjän maanalaisiin – mutta jonka ympärillä pyöri samaan aikaan koko Viron miesoppineiden porukka alkaen Jaan Tõnissonista. Hänhän oli aikoinaan hyvin koulutettu ja kaunis tyttö. Mutta hänkään ei unohtanut omia nuoruuden aatteitaan ja oli siksi Suomessakin vankilassa.
Viron äärioikeistolaisista, Vapaussotilaiden liikkeestä eli vapseista, minä en puhu pitkään. Kyseessä oli Suomen Lapuan liikkeen kopio ja enemmistö siitä, mitä on asiallisesti kirjoitettu Lapuan liikkeestä pätee myös vapseihin. On vain pieni ero – virolaisilla ei ollut Suur-Viro aatetta, eikä heimosotia sekä Viron ylioppilailla ei ollut AKS:ää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.