Tiesittekö, että Tampere on ylivoimaisesti vilkkain sisävesisatamakaupunki matkustajamäärillä mitattuna?
Viime vuonna Tampereella oli laivamatkustajia 138 000. Toisena oli Kuopio 60 000:lla matkustajalla ja kolmantena Savonlinna 35 000 matkustajaa. Koko Kymijoen vesistö pääsi 68 000 matkustajaan.
Koko Kokemäenjoen vesistössä oli 172 000 matkustajaa ja Vuoksen vesistössä vain muutama tuhat enemmän. Ja yleisesti annetaan sellainen kuva, että Saimaan vesistössä ja Päijänteellä on Suomen sisävesiliikenteen keskukset.
Alan ihmisten mukaan Kokemäenjoen vesistön matkustajamäärät nousisivat yli 300 000 matkustajaan, jos vesistö olisi yhtä kattavasti kanavoitu kuin Kymijoen ja Vuoksen vesistöt. Kanavat antaisivat mahdollisuuksia uusille laivamatkailutuotteille, kun väylien varrelle saataisiin lisää kaupunkeja.
Mutta kaikki kanavarakentaminen on viimeisten 45 vuoden aikana tapahtunut Vuoksen ja Kymijoen vesistöissä.
Viime vuonna Tampereella oli laivamatkustajia 138 000. Toisena oli Kuopio 60 000:lla matkustajalla ja kolmantena Savonlinna 35 000 matkustajaa. Koko Kymijoen vesistö pääsi 68 000 matkustajaan.
Koko Kokemäenjoen vesistössä oli 172 000 matkustajaa ja Vuoksen vesistössä vain muutama tuhat enemmän. Ja yleisesti annetaan sellainen kuva, että Saimaan vesistössä ja Päijänteellä on Suomen sisävesiliikenteen keskukset.
Alan ihmisten mukaan Kokemäenjoen vesistön matkustajamäärät nousisivat yli 300 000 matkustajaan, jos vesistö olisi yhtä kattavasti kanavoitu kuin Kymijoen ja Vuoksen vesistöt. Kanavat antaisivat mahdollisuuksia uusille laivamatkailutuotteille, kun väylien varrelle saataisiin lisää kaupunkeja.
Mutta kaikki kanavarakentaminen on viimeisten 45 vuoden aikana tapahtunut Vuoksen ja Kymijoen vesistöissä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voin sanoa, ettei tullut yllätyksenä. Niin kuin ei sekään, että Tampere on pohjoimaiden suurin sisämaakaupunki. Senhän nyt voi päätellä herneelläkin.
Nämä kaksi asiaa ovat muuten toisiinsa yhteydessä.
Tässähän se pointti just on. Väylästöä pitäisi kehittää siellä, missä liikennemäärät ovat suuret. Pirkanmaalla potentiaali ja volyymi ovat ylivoimaiset. Nyt on väylästöä tehty niin, että toivotaan uusille vesireiteille liikennettä - ja aika huonoin tuloksin kuten on Itä-Suomen matkailukanavissa huomattu.
Jos teitä tehtäisiin samalla periaatteella, niin Ilomantsin ja Kiteen välillä olisi nelikaistainen moottoritie, ja Tampereen ja Hämeenlinnan välillä ajettaisiin edelleen 50-luvulla tehtyä väylää pitkin.
Jos et tiennyt niin, nykyään harjoitetaan hajauttamista, jotta maaseutu ja pikkukunnat pärjäisi paremmin.
Ikävä kyllä hajautusta harjoitetaan vain silloin, kun se ei ole pk-seudulle epäedullista.
Eli hajautus toimii niin, että kun asiat ovat tarpeeksi mitättömiä Helsingille, se voidaan hajauttaa. Näin esim. Tampere jää väliin putoajaksi.
Ollessaan liian iso, hyötyäkseen hajauttamisesta, mutta liian pieni voittaakseen Hesan, käy näin.
Se on kiva harjoittaa hajauttamista ja maaseudun tukemista, kun se ei ole itseltä pois. Ja tällaiset väyläasiat ovat minusta juuri sellainen, mikä ei kosketa pk-seutua, joten sillä on hyvä leikkiä :)
tuohtunut jostakin, jos nyt vielä kerrot tarkemmin, että mikä painaa, onko kivi kenkässä?
Ymmärrän kyllä tuon moitteesi hajauttamis-politiikan epäonnistumisesta (tai onnistumisesta, riippuen kenen katsantokannalta asiaa tarkastellaan), mutta miten se liittyy näihin väyliin, siis pitäiskö niihin väyliin nyt syydätä rahaa vain, koska niihin ei ole syydetty rahaa 45 vuoteen?
Että pitäs vähän perustella sanomisiaan, tai erästä presidenttiä mukaellakseni, ensin pitää olla jotain sanottavaa ja sitten pitää olla taito sanoa asiansa.
Provosi oli sen verran huono, ettei oikeastaan ansaitsisi kommentointia. Kun kykysi ei kuitenkaan riittänyt löytämään pointtia, niin väännetään kuparilangasta.
Mitä enemmän reittivaihtoehtoja, sitä enemmän vesistömatkailutuotteita, sitä enemmän matkailijoita ja sitä enemmän matkailutuloa seudulle. Alueella on suuri vetovoima ja potentiaali. Muualta sisävesien ääreltä ei vastaavaa löydy. Uudet reitit tarjoaisivat mahdollisuuden hyödyntää uusia synergioita. Tarvitaan vain vesiyhteys.
Esimerkiksi väli Tampere-Pori pitkin Kokemäenjokea voitaisiin avata vesiliikenteelle ohittamalla voimalat ja pari pientä koskea lyhyillä sulkukanavilla. Siinä olisi hyvin tuotteistettuna suomalainen vastine Göta-kanavalle, jolla vuosittain käy yli kaksi miljoonaa matkailijaa. Kokemäenjokihan on historiallinen vesitie, jota pitkin jo aikanaan viikingit matkasivat Hämeeseen. Joen kanavointia suunniteltiin jo Ruotsin vallan aikana.
Pelkästään veneiljöille ei kanavia kannata rakentaa kuin muutamassa poikkeustapauksessa, mutta veneilijät tulisivat sitten lisukkeena. Lähtökohta olisi kuitenkin laivamatkailu, jossa matkustajamäärät ovat ihan eri sfääreissä kuin veneilyssä.
Eli väyläverkon laajentaminen pitäisi suunnata sellaisille alueille, missä muut edellytykset ovat riittävät hyödyntämään uusia väyliä. Nämä muut edellytykset ovat Kokemäenjoen vesistössä ylivoimaiset verrattuna muihin vesistöihin.
Miten niin provo?
Miksi tulistua noin, kun ihan vaan yksinkertaisesti esitin kysymyksen asiasta. On näet niin, etten mitenkään voi tietää mitä tarkoitat ja mikä on asiasi ydin, jollet sitä kerro.
Vesiliikenne matkalun mahdollisuuksien tarjoaminen turisteille ei ole ollenkaan pöllömpi idea, päinvastoin. Jopa paikallisille asukkaille se antaisi oivat tavan nähdä omia kotimaisemiaan aivan uudesta kulmasta, tälläinenhän olisi varsin tervettä ja kannatettavaa toimintaa. Se avaisi varmasti monen luutuneita käsitteitä omasta kotiseudusta.
Myös turismille se antaisi aivan uusia ulottuvuuksia. Nopeasti paikasta toiseen kulkevien liikennevälneiden haittapuolena on, että usein matkoista tulee tylsiä koska ihminen ei kykene seuraamaan ohi kiitäviä maisemia kovassa vauhdissa. Tiedetään että tästä saattaa seurata jopa negatiivista stressiä, ja kukapa sitä nyt haluaisi vapaa-aikaansa.
Laivaliikenteen ekoloogisuus on tietysti aisia joka olisi syytä ottaa ajoissa huomioon.
Mutta toisaalta juuri siitäkin syystä (siis ekologisuus) kannatan ennenmmin laivamatkailua kuin, että joka hepulla on se oma lasikuitupaatti jolla ajellaan muutama kerta kesässä, sellaisen ekologisuudestahan ei kehtaa edes puhua, ekonomisuudesta puhumattakaan.
Mutta jos oikeasti uskoo asiaansa ei pidä jokakerta tuohtua kun joku kysyy, tai jos joku kritisoi, päinvastoin, silloinhan on aina oiva tilaisuus puhua uusi kannattaja asialleen!
Sorry, jos en tuonut pointtia esiin riittävän selvästi.
Kokemäenjoen vesistössähän aluskokoa rajoittavat erityisesti ahtaat kanavat. Vaikka esim. Lempäälän kanava on uitoille muutettu aikanaan 140 metrin hyötypituudelle, niin siinä on hyötyleveyttä vain 7,5 metriä. No, voidaan ajatella, että siitä menisi jokiliikennealus, jonka pituus olisi vaikkapa 50 metriä ja leveys 7,5 metriä. Tuon kokoiseen paattiin saataisiin jo kohtuuhyvät tilat. Mutta kun kanavassa on sulun yläpuolella jyrkkä mutka, niin 50-metrinen paatti ei taida taipua siitä.
Nythän Kristiina Cruises markkinoi suomalaisille joki- ja kanavaristeilyjä Keski-Eurooppaan. Toiminta alkoi viime kesänä neljällä risteilyllä, ja nyt on mukana jo 15 risteilyä. Tuntuu tragikoomiselta, että tuhansien järvien maasta lähdetään sisävesiristeilylle Keski-Eurooppaan. Mutta kun tutustuu tarkemmin tuotteeseen ja kalustoon, jonka ympärille se on rakennettu, ei enää ihmettele. Laivat ovat pitkiä, tilavia ja todella tasokkaita hyvine hytteineen.
Kristiina Brahe teki viime syksynä risteilyjä Kuopiosta lokakuussa. Matkustajamäärät olivat hyvät, ja ensi syksynäkin 57-metrinen Kristiina Brahe siirtyy risteilemään Kuopion vesille. Tämä osoittaa, että sisävesilläkin kausi voisi jatkua huomattavasti nykyistä pidempään, jos voitaisiin käyttää lämmitettyä, tilavampaa ja tasokkaampaa kalustoa, jonka ympärille tuote rakennetaan.
Nyt ei Kokemäenjoen vesistössä ole mahdollisuuksia tällaisten tuotteiden kehittämiseen, vaikka potentiaalia olisi valtavasti. Samaan aikaan kuitenkin lisää kysyntää olisi myös kesäaikaan Hopealinja-kokoluokan aluksille, jos voitaisiin luoda uusien reittien varaan uusia tuotteita. Se ei onnistu muuta kuin kanavilla, joilla ohitetaan vesireittien esteet kuten voimalat ja kosket.
Pari vuotta sitten oli Aamulehdessä mielenkiintoinen visio Pispalan kanavasta uittotunnelin linjauksella. Siinä esitettiin, että uittotunneli laajennettaisiin sellaiseksi, että siitä sopivat uimaan perinteiset sisävesialukset läpi, alarinteeseen sulkuportaat ja Nässyn puolelle vielä yksi sulku. Se loisi esim. Laukontorin ja Särkänniemen välille laivareitin, joka olisi lisäelämys Särkänniemessä kävijöille. Ja auton voisi jättää muualle eikä tarvitsisi tunkea Särkänniemen ahtaille parkkipaikoille. Potentiaalia on lujasti, sillä Särkänniemessähän käy vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä.
Lisäksi tuollaisesta erikoisesta kanavasta tulisi itsessään uusi matkailunähtävyys Tampereelle. Ja ikiaikainen haave Kokemäenjoen suurimpien vesistöreittien yhdistämisestä toteutuisi. Eihän tuo kannas ole uittotunnelin linjalla kuin puolisen kilometriä. Potentiaali on niin suuri, että kanavasta tulisi laakista Suomen vilkkain.