niinkö todella?

Minä se olen. En pane tähän nimeäni, vaikka en olekaan enää niin peloissani kuin silloin koulun pihalla, jos muistat.

Viidennellä luokalla jouduin kantamaan haukkumanimiä "Noita" ja "Noita-akka", jotka nimitykset eivät imarrelleet minua, eikä niitä sellaisiksi ollut tarkoitettukaan.
Haukkumanimistä ei siihen aikaan päässyt irti kun ne kerran jollekulle lätkästiin.

Psykologin tutkimuksessa assosiatiivinen oppimiseni todettiin maksimitasoiseksi ja se kohotti itsetuntoani vielä vanhoilla päivilläni.
Vaikka mummoni ei testeissä koskaan ollutkaan, niin ainahan Noita toisen Noidan tuntee ja sanoisin, että hän oli erittäin assosiatiivinen. Minä olen hänen pojantyttärensä ja siksi olin "polttomerkitty".

Mummoni kuppasi, hieroi ja teki nokkosista ja voikukanlehdistä lääkkeitä vielä 1950-luvulla.
Ennen vanhaan maa- ja metsätyötä tekevät eivät juuri lääkäreiden vastaanotoilla käyneet.

Minä en tee lääkkeitä, enkä kuppaa tai hiero, mutta olen hänen pojantyttärensä ja "noitien sukua". Koska polttomerkistä ei pääse, ensimmäistä kertaa hyväksyn nimityksen ja ylpeänä kerron siitä tässä ja nyt.

Olen mummoni kaima ja se merkitsee vahvaa leimautumista hänen arvomaailmaansa ja
jonka hän oli saanut ja omaksunut perimätietona Lylykoskella, josta hän oli kotoisin.
google / Lylykoski / projektiraportti ja yhteistyölinkkejä.
9923
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

puhui televisiossa, että syntipukki pannaan vartioimaan jotain salaisuutta.
Syntipukki ei pääse mitenkään syntipukin virastaan - ei, vaikka tekisi mitä tahansa.

Äänestä

..Teki ihanaa kiisseliä vatukoista ja voiteli mun
kroppaa ollessain pien..Oikeestas laps, viel!
Sekin joskus jälkeen sotien,tarkemmin sanoen
Korean sodan..Ja tapahtus monasti se vadelmais-
voitelu iholleni,joka lievitti allergiaani!;)t.R66

Äänestä
  • mukaansa kun lähti käymään monen kilometrin päässä eräässä talossa. Olin viisivuotias ja kävelin mummon perässä metsäpolkua pitkin.

    Muistan suopellon ja mesimarjat, veräjän takana sinikukat, heleänvihreät mustikanvarvut, koivumetsän ja pihlajat, lehdistössä auringonsäteet vilisivät kuin keijukaiset ja kesälinnut lauloivat. Muistan metsän pitkäpartakuuset ja viileähkön ilmavirran siellä, latvuksissa tuulen huminan. Ja kun kuusikosta pääsimme, niin aurinko ja lämmin tuuli pyyhki kananlihat käsivarsista.

    Peltoaukealla oli talo, talon räystään alla pääskynpesät. Mäen alta kuului kosken kohina.

    Äänestä

  • allergian oireita?

    Äänestä

  • kysynpä kirjoitti:

    allergian oireita?

    >Vastaanpa:Mä ainakin!Ja toki lievitti paljonkin..
    Kiisseli keholla imeytyen..valuen jopa nivusiin!!
    t:R66m

    Äänestä

  • R66 kirjoitti:

    >Vastaanpa:Mä ainakin!Ja toki lievitti paljonkin..
    Kiisseli keholla imeytyen..valuen jopa nivusiin!!
    t:R66m

    luullut, että sitä käytettäisiin sisäisesti. Ja tuskin se ihollani kauan pysyiskään, se kun on niin hyvää.
    Jos lapsi oisin, niin vaikka vattukiisselissä uisin.

    Allerginen olen minäkin.

    Äänestä

  • mistäs tietää, vaikka Sinä potilaana makaisit ja minä vattukiisselillä Sinua hoitaisin.

    Ihan tulee lapsuusleikit mieleen näistä. Mutta tuo ei kyllä tällä uskalluksella ole mahdollista.

    Äänestä

Minun sukuni on lylykoski

Äänestä

Isäs laittoi kun sua teki

Äänestä

Kommentoi aloitusta


noita-akka kirjoitti:

Minä se olen. En pane tähän nimeäni, vaikka en olekaan enää niin peloissani kuin silloin koulun pihalla, jos muistat.

Viidennellä luokalla jouduin kantamaan haukkumanimiä "Noita" ja "Noita-akka", jotka nimitykset eivät imarrelleet minua, eikä niitä sellaisiksi ollut tarkoitettukaan.
Haukkumanimistä ei siihen aikaan päässyt irti kun ne kerran jollekulle lätkästiin.

Psykologin tutkimuksessa assosiatiivinen oppimiseni todettiin maksimitasoiseksi ja se kohotti itsetuntoani vielä vanhoilla päivilläni.
Vaikka mummoni ei testeissä koskaan ollutkaan, niin ainahan Noita toisen Noidan tuntee ja sanoisin, että hän oli erittäin assosiatiivinen. Minä olen hänen pojantyttärensä ja siksi olin "polttomerkitty".

Mummoni kuppasi, hieroi ja teki nokkosista ja voikukanlehdistä lääkkeitä vielä 1950-luvulla.
Ennen vanhaan maa- ja metsätyötä tekevät eivät juuri lääkäreiden vastaanotoilla käyneet.

Minä en tee lääkkeitä, enkä kuppaa tai hiero, mutta olen hänen pojantyttärensä ja "noitien sukua". Koska polttomerkistä ei pääse, ensimmäistä kertaa hyväksyn nimityksen ja ylpeänä kerron siitä tässä ja nyt.

Olen mummoni kaima ja se merkitsee vahvaa leimautumista hänen arvomaailmaansa ja
jonka hän oli saanut ja omaksunut perimätietona Lylykoskella, josta hän oli kotoisin.
google / Lylykoski / projektiraportti ja yhteistyölinkkejä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu