Matemaatikkojen palkkaus??

Tilastointi vastavalmistuneista ei kerro koko totuutta, sillä usein he saavat töitä opettajina, yliopistostaan määräajaksi (3kk-2v)
tai tekevät töitä aivan muussa ammatissa kuin koulutus, muistaisin että tutkimus on tehty jonka mukaan työllistyneistä matemaatikoista 60% tekee aivan muita töitä kuin koulutus on. En löytänyt viitettä googlesta valitan.

Sanoin vain 300op siksi että varmistaisi kyseinen henkilö selustansa, porvarihallitus on määrännyt saattamaan jatko-opiskelun ja toiset tutkinnot maksullisiksi eli nyt viimosia tilaisuuksia hoitaa "kunnon" tutkinto ja tohtoriksi vielä :)

Ok. Kiitos vastuksita, mutta moni sanoo, että ei se palkka ole ainoa asia mitä pitäisi huomioida, vaan työn muutkin ominaisuudet. Nyt ongelmana on vain se, etten tiedä minkälaista matemaatikon työ todellisuuessa on? Kiitos lukion turhan opon.

Eli, voisitteko te matemaatikot/tutkijat kertoa minkälaista työnteko matemaatikkona on. Uskon ettei se ole vain kynttilänvalossa x:n ja y:n pyörittämistä, mutta eipä sitä oikein muutakaan parempaa kuvaa ole.

Palkka on yksi peruste uravalintaan, mutta kuten moni on osuvasti muistuttanut, muitakin huomioitavia asioita on. MITÄ MUITA?? Kertomuksia omista työkokemuksistanne, kiitos.

Voiko matemaatikkona työllistyä teollisuuteen, pankkialalle, vakuutusalalle, Nokialle tai vaikkapa juuri Sinun firmaasi, arvoisa suomi24:n palstojen selaaja????? Toki varmasti jokaiseen näihin voi, mutta kuinka tavanomaista/mahdollista tämä on?? APUA??!? Aikaahan tässä on, mutta kiires silti. Nuorilla nääs aika on kortilla. Toivottavasti isona, tai paremminkin vanhana (olen yli 190 cm) ei silti kortisoon joudu...

Täällä on nyt kahta vastakkaista näkemystä asiasta. Olisi kiintoisaa tietää, millä perustein neuvotte minua. Mitä on koulutuksenne, työnkuvanne, asiantuntemuksenne laatu ym. Jos puolet väittävät työllisyyttä hyväksi ja toinen vastaan, mitä tällainen pieni (yli 190 cm :) abi voi päätellä asiasta? APUAAAA!?!?!??

Pitänee mennä kauppakorkeakouluun, tai hakeutua sinne, sillä siten kaikki ongelmat tuntuisivat ratkeavan. Toisaalta, heilläkin on epävarma tulevaisuus. Ehkä lääkäriksi sitten. Niin joo, ei kiinnosta. APUAAAAA!?!?!??!?!

"Matemaatikolla ei ole kilpailuetua missään koodaustehtävissä ihan tavan tietojenkäsittelijään verrattuna. Riittävän vaativaa koodausta (matematiikan näkökulmasta) ei riitä ammatiksi asti. "

Sanot, että matemaatikko ei voi kilpailla "tavallisen" koodarin kanssa, koska hän ei saa työstä tarpeeksi haastetta? Aika outo näkemys.

Ja alkuperäiselle..

Mutta fakta on, että varsinaisesti matemaatikkona et melko varmasti tule työllistymään. Itse olen lukenut taustalle "varmistukseksi" lakia ja olen myös hankkinyt koodaustaidot "ohi tutkinnon". Muun hyvän päälle hankin vielä varmuuden vuoksi yrittäjäkokemusta.

Kuitenkin lopulta löydän itseni tutkijana yliopistolta. Tosin tämä työ loppuu kunhan väittelen ja jatkoa en varmaan edes viitsi pyytää.

Jos pidät matikasta etkä halua opettaa, niin voit valita tien, jossa opiskelet pitkälle, eli väittelet, ja hankit siinä sivussa ammatin, jota harjoitat hautaan, tai olet niitä harvoja lahjakkaita jotka saavat oikean tutkijan pestin, eli professuurin.

Professuuriin ei minun nähdäkseni tarvitse olla superlahjakas, mutta lahjakas ja ahkera kylläkin. Ja siinäkin hommassa joutuu opettamaan.

Ei sinulle voi antaa oikeaa vastausta. Olen ollut asemassasi ja tiedän valinnan vaikeuden. Mahdotonhan se on valita kun ei tiedä, mutta samalla kynnyksellä kaikki muutkin ovat. Kannattaa ajatella jotain muutakin alaa siinä sivussa, lukiomatikka on kuitenkin todellakin täysin eri asia kuin yo-matikka. Lue vaikka toista alaa ensin ja sivuaineena "pääainematikkaa" ja katso nappaako se.

Ehkä jos kysyt itseltäsi miksi pidät matikasta. Kyse ei ole siitä mitä haluat opiskella tulevaisuudessa, eli mikä on kiva aine, vaan siitä mitä haluat *tehdä*.

Abi kirjoitti:

Täällä on nyt kahta vastakkaista näkemystä asiasta. Olisi kiintoisaa tietää, millä perustein neuvotte minua. Mitä on koulutuksenne, työnkuvanne, asiantuntemuksenne laatu ym. Jos puolet väittävät työllisyyttä hyväksi ja toinen vastaan, mitä tällainen pieni (yli 190 cm :) abi voi päätellä asiasta? APUAAAA!?!?!??

Pitänee mennä kauppakorkeakouluun, tai hakeutua sinne, sillä siten kaikki ongelmat tuntuisivat ratkeavan. Toisaalta, heilläkin on epävarma tulevaisuus. Ehkä lääkäriksi sitten. Niin joo, ei kiinnosta. APUAAAAA!?!?!??!?!

Lue lisää

Koulutuksestani ja työnkuvastani kerroin jo aikaisemmassa viestissäni. Ja olen edelleen sitä mieltä, että matematiikalta valmistuneiden työllisyystilanne on hyvä. Ainakin omasta kaveripiiristäni valmistuneet matemaatikot ovat saaneet työtä hyvin valmistumisensa jälkeen ja iso osa on tehnyt koulutustaan vastaavia töitä opettajina/tutkijoina jo ennen valmistumistaan. Kannattanee mainita, että valmistuneet matemaatikot eivät jää pelkästään tekemään tutkimusta pelkästään matematiikan laitoksille, vaan matematiikan pohjakoulutuksen saaminen antaa hyvän pätevyyden siirtyä tekemään jatkotutkintoja esimerkiksi teknillisiin tiedekuntiin erilaisissa projekteissa (tietoturva, hahmontunnistus, tiedonsiirto jne...). Suurinosa matematiikalta valmistuneista siirtyvät joko opetukseen tai tutkimukseen, mutta kyllä niitä yksityiseltä puoleltakin työpaikkoja löytyy. Esimerkiksi juuri tuolta koodauspuolelta, mutta kyllä soveltavan matematiikan työpaikkoja on. Tärkeää on vain, että opiskelujen jälkeen matemaattinen pohja on hyvä, että voi opiskella töissä tarvittavat menetelmät.

Vakuutusyhtiöt eivät ole ole ainoa työpaikka tilastotieteilijöille, vaan heitä tarvitaan vähän kaikkialla tekemässä data-analyysiä. Monet valtion virastot tarvitsevat tilastotieteilijöitä (tilastokeskus, mutta myös erilaiset tutkimuslaitokset tai kansanterveyslaitos). Lääketieteellisessä tiedekunnasta voi saada virkoja pelkällä epidemiologian tuntemuksella. Informaatioteknologiassa on monia tilastotieteen sovelluksia. Eräissä laadunvalvonta- ja tuotekehitys tehtävissä käytetään tilastotiedettä. Puhumattakaan nyt markkinatutkimuksia tekevistä laitoksista tai lääkefirmoja. Ja sitten on ne vakuutusyhtiöt. Tietenkään mikään yksittäinen ala ei palkkaa matemaatikkoja/tilastotieteilijöitä massamäärin, mutta kun monella eri alalla on edes vähäisiä tarpeita, niin työpaikkojakin lopulta löytyy. Tottakai työttömiä matemaatikkoja/tilastotieteilijöitä löytyy, mutta yleisesti ottaen minusta työllisyystilanne näyttää tällä hetkeltä hyvältä.

Minusta opiskelupaikka kannattaa valita aika pitkälle sen perusteella mikä itseään eniten kiinnostaa. Yliopisto-opinnoissa menestyminen kuitenkin vaatii motivaatiota, jota on helpompi löytää jos aihe kiinnostaa. Mikäli olet epävarma, mutta et keksi parempaakaan opiskelualaa, niin mene vain matematiikalle opiskelemaan, kysele tarkemmin vaikkapa yliopiston opinto-ohjaajalta työllisyysnäkymistä, ja mikäli petyt, niin voit suhteellisen helposti vaihtaa sitten esimerkiksi teknilliseen opiskelemaan. Matematiikan peruskurssien sisältö on molemmissa pitkälti sama, mutta matematiikalla keskitytään enemmän teoreettiseen pohjaan, ja tekniikassa keskityttään enemmän laskemiseen (noin suuriinpiirtein siis).

Onko matematiikan laitoksen opiskelijat kaikki huippu matemaatikkoja jo valmiiksi ja jotka harrastavat matematiikkaa koulun ohessa ja iltalukemisinaan perehtyvät ties mihin matemaattisiin teoksiin. Osaavat yliopistomatematiikan perusteet ennen varsinaisia opintoja.

Riittääkö lukion pitkän matikan suurin piirtein handlaaminen ns. lahjakkuuteen. Jos kirjoittaa laudaturin, merkitseekö se mitään, vai ovatko kaikki L:n kirjoittajia ko tiedekunnassa?? Ei sillä ettei minulla olisi itseluottamusta, mutta...

Eiköhän suurimmalla osalla yksityisellä puolella olevilla ole säännölliset työajat. Korkeakouluissa työskentelevillä on taas tietty määrä vuositunteja, joka pitää vähintään palkkansa eteen tehdä, mutta työajat saa aika pitkälle itse valita, kunhan ilmestyy pakollisiin tilaisuuksiin.

Muiden arkipäivästä en tiedä, mutta oma menee lähinnä siten, että kynän ja paperin kanssa käyn läpi vanhoja ja uusia julkaisuja ja niiden pohjalta sitten yritän todistella omia tuloksia. Eli kynää ja paperia kuluu runsaasti. Joskus harvoin kun ei jaksa mekaanisia laskuja veivata käsin, niin testailen hypoteeseja tietokoneen avulla.

Matematiikan opiskelun aloittaminen ei vaadi pitkän matematiikan laudaturia tai erityistä harrastaneisuutta ennen opiskelujen alkua, kunhan on valmis uurastamaan varsinkin opiskelujen alkuvaiheessa, kun käydään ne perusasiat läpi. Suurinosa matematiikalla aloittavista opiskelijoista taitaa olla ilman pitkän ällää. Yliopistomatematiikka periaatteessa lähtee melkein alusta liikenteeseen ja ensimmäisellä kurssilla käydään lukion pitkän matematiikan aihepiiri uudestaan läpi, mutta tällä kertaa huomattavasti täsmällisemmin ja opetellaan todistamaan asioita matemaattisesti. Esimerkiksi raja-arvoihin tutustutaan tarkasti nk. epsilon-delta-todistusten avulla. Asiat eivät ole ainakaan aluksi kovin vaikeita, mutta lähestymistapa on lukioon verrattuna hyvin erilainen.

Oman kokemuksen mukaan matemaatikkona on tullut vastaan optimointitehtäviä. Siis muotoa: On teollisuusyritys, jonka tuotantoa rajoittaa jokin ongelma. Optimoi prosessia sujuvammaksi. Usein pelkkä matematiikan tietämys ei riitä, vaan pitää tuntea myös prosessiin liittyvää muuta tekniikkaa, teoriaa, ohjelmointia ja ehkä joskus fysiikan ja lainsäädännön asettamia rajoja.

Älä valehtele. Kannattaa opiskella kaikki neljä opetettavaa ainetta mafykeatk ja kasvatustieteet että pääsee edes opettajaksi. Valitettavasti opettajaksi voidaan ja valitaankin silti kenet tahansa minimivaatimukset läpäisevä (80% näistä menee suhteilla).

Jos tahdot vakuutusmatemaatikoksi niin tilastotiede ja ennenkaikkea vakuutuksen opinnot pitää olla suoritettuna ja suorittaa aktuuarin tutkinto. (vakuutusmatemaatikkoja on Suomessa 30 kpl)

Yliopistotutkijaksi on väiteltävä tohtoriksi ja jatkuvasti yrittää kirjoitella "tutkimuksia". Matematiikan laitoksia on lakkautettu esim. Tampereella missä oli ennen kaksi matematiikan laitosta, nyt ei yhtään.

Data-analyytikot on niin ympäripyöreä ilmaus, että matemaatikko voi hakea jos hän on ohjelmoija ammatiltaan ja osaa sen lisäksi data-analyytikon matematiikkaa (se ei ole mitään kovin monimutkaista matematiikkaa eli ei tarvi olla tohtorismies)

Kaiken kaikkiaan jos tarkastelee matemaatikkoja joilla ei ole opettajan pätevyyttä (kasvatustieteitä suoritettuna) niin noin puolet on työttömänä tai työssä missä ei tarvita matematiikkaa esim. tietokantaohjelmoijana tai webbisivun ylläpitäjänä tai ihan vaan siivoojana Hesburgerissa.

Jos tahdot varmistaa työpaikan, niin eniten on tarjolla opettajien virkoja (teet kuitenkin 10 vuotta pätkätöitä niissäkin) ja silloin opiskelet matematiikan ja 60p kasvatustiede, fysiikka, kemia, tietotekniikka kaikista.