Kerttu Mäkinen, vieläkö muistat vapun 1933 Helsingin kauppatorilla, jossa tapasimme? Annoit ensikysymälläni ja sanoit että tulisit vaimokseni. Halusin vain ilmoittaa ettei kannata enää odottaa. Olen ollut naimisissa toisen kanssa jo 58 vuotta ja olen ollut isoisäkin jo yli 15 vuotta. Anna anteeksi! Sydämeni on silti ollut aina sinun. Tule rakastajattarekseni. Minulta hommat vielä onnistuvat ilman lääkkeitäkin.
Kerttuni
Einosi
15670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
löytyyköhän vielä jotain käsittelemätöntä aihetta?
Näpit irti Kertustani!
Kerttu ei oo kiinnostunu muista miehistä kuin minä, niin se on vannotellut, varmaan siksi, kun se tahtoo naimisiin, hinnalla millä hyvänsä. Joka häissäkin se yrittää saada morsiuskimppuja kiinni, no onhan se hurja näky ja vanhaa miestä hävettää sen jäykähköt gasellihypyt.
Jospas unohtaisit Kerttuni ja keskittyisit (muihin) NAISIIN.
Terveisin
Pertti
tapelkaa nyt muodon vuoksi vaikka amaliasta.
sitä tummaa...?
Sen touhuista paljoa tiedä.
Puhummekohan samasta Kerttu Mäkisestä? Hän oli kotoisin Porvoosta ja hänen perheensä oli suhteellisen varakas. Heillä oli huvila Liljendalissa, jossa me vietimme yhden kiihkeän viikonlopun. Hänellä oli tuolloin pitkät vaaleat hiukset ja hän sanoi pitävänsä tummista miehistä ja kultakoruista. Hän kertoi isänsä olevan tunnettu poliisin ammatistaan ja ankaruudestaan ja että juuri siksi hän ei halunnut totella isäänsä. No minä kyllä ilomielin otin vastaan kaiken sen, jota hän minulle antoi.
Jokatapauksessa, hän oli erittäin kaunis ja kurvikas ja kaikesta huolimatta kunnon tyttö ja rakastuimme toisiimme sydänjuuriamme myöten. Elämä vaan ei sallinut meidän menevän vihille. Kun Sain työn Tampereelta jouduimme eroamaan, mutta Hän sanoi odottavansa minua vaikka koko elämänsä. Hetken aikaa kirjoittelimme toisillemme, mutta eihän se tyydyttänyt minua. Olin nuori ja yliviriili, joten Tampere oli siinä mielessä ihanteellinen paikka; se kun oli täynnä tehtaiden tyttöjä, toinen toistaan kauniimpia ja ihanampia. Unohdin Kertun totaalisesti seuraavien parin vuoden aikana, kun tuli aurattua useampaakin peltoa samala viikolla.
Nykyinen vaimoni on nyt saattohoidossa ja ajatellessani elämääni taaksepäin, tuli Kerttu mieleeni. Ajattelin, että haluaisin löytää hänet, jos hän vielä elää. Hänen ei enää kannata minua odottaa, mutta voisimme tapailla silloin tällöin. Vaimoni kun ei enää luonnollisista syistä voi antaa minulle syliään, jota kaipaan iästäni huolimatta. Olen edelleen hyväkuntoinen; pidän yllä sekä mielen- että ruumiinliikuntaa.
Miehinen työkaluni on edelleen tanakassa kunnossa, sen olen saunoessani kokenut useat kerrat. Mutta en halua toimia niin. Minä kaipaan naisen syliä. Kaipaan Kerttua ja jos hän vielä on elossa, olen valmis tapaamaan hänet lyhyelläkin varoitusajalla.
vaan Turusta lähtöisin.
Pahoittelen että tulistuin.
Vaaleaverikköhän tuo aikoinaan on ollut,
lyhyet hiukset nykyään, eikä enää niin vaaleatkaan. Eikä ole kyllä varakaskaan.
Kumma yhteensattuma - tuo nimijuttu - mutta niitähän elämässä riittää, ellei sitten ole Kerttu huiputtanut meitä miehiä. No sitä en kyllä Kertusta uskoisi. Niin ja Kerttu on nelikymppinen.
Ajattelin, että jos sulla olis ollu Kertun kanssa sutinaa vuonna -33, niin olisit syntynyt noin 1913 - viisi vuotta, olisit nyt siin noin 95-100-vuotias, joten tästä päättelin, että valehtelit, ja oikea ikäsi on siinä kolmenkymmenen - neljänkymmenen välillä. Ihan vain veikkaan.
No hyvä ettei ollut samasta Kertusta kyse. Ihan oikein arvelit; täytän 95 vuotta elokuun 14.pvä, jos Herramme elonpäiviä minulle vielä suo. Et ehkä usko, eikä tarvitsekaan, mutta asun vielä kotona ja olen hyvässä kunnossa.
Seurakuntalaiset pitävät vähän liikaa meteliä siitä, että minun pitäis muka harkita palvelutaloon muuttamista. Ja paskat sanon minä. Asun kotonani niin kauan kun henki pihisee. Sitten kun ei enää pihise, niin tehköön mitä tykkäävät. Minua se ei enää siinävaiheessa hetkauta.
Olen kaksi maailmansotaa hengissä selvinnyt, niin enköhän selviä seurakuntalaisistakin.
Kiitos, kun sain rupatella kanssanne.
ihan kolmekymppisestä käyt.
kuolin äsken.
Naurunhan pitäis pidentää ikää.
tai se tappaa kerta laakista. Kuten nyt.
Veikkaanpa et ikäski huijas - semmonen Auervaara - harvemmin sitä yläkanttiin ikääs vekslataan.
mutta olen kuullut perimätietona, että elämä teki Einosta Auervaaran. Miksi näin käy toisille, miksi toisille ei, on ikuinen kysymys. Miehillehän ikä perinteisesti selitetään eduksi, ehkä Eino sen takia on voinut joskus esittää kypsempää kuin on. Ennen vanhaan kun naimakaupoissa oli varallisuus sitä suurempi, mitä useampia vuosia sitä oli kerennyt kokoamaan. Eihän nykyään enää onneksi näin ole, ei. Nuoret/keksi-ikäiset/vanhat usein (EI AINA) naiset vaan tykkää muuten isällisistä tyypeistä, jotka heittää pikkusen taskurahaa ohimennen ja huolehtii siitä,e ttä on plajon seinäpinta-alaa ympärillä (peltiä ja tiiltä). Naiset kun on niin turvattomia otuksia kehdosta hautaan, ne tarvii pesiä. Semmoiset poikkeavat naikkoset sitten ei olekaan niin suosittuja, mutta se on toinen juttu. ai taas mie löpisen....
naisten syytä kaikki. Kun ne naiset ei aina ymmärrä suoraa sanaa, eikä niille voi aina suoraan sanoakaan. Ja jos ei itsekään tiedä tykkääkö jostain enemmän tai vähemmän, niin miksi sitä ratkaisua just siihen hätään tekeekään. Tämä oikeus pitäis kaikilla ollakin, eikä se nyt sitä tarkoita, että pitäis kaikkien kanssa samana päivänä sängyssä hyppiä - tietenkään. Auervaarana taisin tuota Einoa pitää kun varattua naista (viittaan Kerttuuni) tuolla tavalla huutelee ja itsekin on kuulemma varattu.
Toivottavasti hän nyt ei kuitenkaan kovin verisesti mulle suuttunu, kun onhan se hienoa jos meidän Kerttu vielä kelpaa muillekin kuin mulle (pimeässä lähinnä), että saa sitä Kerttua vongata, mä sit laitan stopin hommaan, kun Kerttu alkaa liiaksi kiintymään.
mutta sitä mä en oo koskaan ymmärtäny, että miks jotku naiset on rahan perään? Kattovat sitten kamalaa äijää koko ikäns?
Ei, en mä kyllä naista tommosin perustein ottais, ja olihan tuo Kerttu hehkeä lyyli jossain vaiheeessa, eikä se nyt vieläkään niin rupsahtanu ole etteikö sitä vois välillä vilkaista.