Jamppa Tuominen
Jarmo "Jamppa" Tuomisen (1949-1998) menestyksekäs ura kattaa samalla merkittävän osan oululaisen viihdemusiikin vaiheita.
Tuominen kävi ensimmäisillä laulukeikoillaan jo alle kouluikäisenä. Alun toisella kymmenellä hän liittyi Pertti Haipolan nuorisoyhtyeeseen, joka soitti musiikkia laidasta laitaan. Laulajana häntä alettiin kutsua Oulun Robertinoksi suositun italialaisen teinitähden mukaan. Toivo Kärki oli kiinnostunut tekemään pojasta lapsitähden, mutta nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet.
Jamppa Tuomisen yhtye vuoden 1968 paikkeilla.
Tuomisen perheen elämänvaiheet olivat rankat. Orkesterimuusikkona työskennellyt isä kuoli ennenaikaisesti, ja äiti halvaantui Jampan ollessa 12-vuotias. Jampan koulunkäynti jäi, ja siitä eteenpäin hänen elämänsä täyttivät työnteko ja musiikki. Teini-ikäisenä Jamppa johti jo omaa yhtyettään, joka soitti tanssimusiikkia ja jazzia. Pääsoittimena oli nyt alttosaksofoni ja sen ohessa tenorisaksofoni, huilu ja klarinetti. 1970-luvun taitteessa Tuominen soitti Polar Big Bandissa.
Jampan menestys laulusolistina antoi odottaa itseään. Säveltäjä Veikko Juntunen oli tehnyt useita menestyksekkäitä sävellyksiä mm. Matti Eskolle. Jampalle sävellettyä laulua Aamu toi, ilta vei hän tarjosi pitkään levytettäväksi. Levy-yhtiöt eivät olleet kiinnostuneita Jampasta. Toivo Kärjen mukaan Tuomisen ääni sopi operettiin mutta ei iskelmään. Asenne muuttui kun Tuominen sijoittui keväällä 1976 toiseksi Apu-lehden iskelmähaavissa Helsingissä.
Kesällä 1977 CBS julkaisi LP-levyn Jamppa Tuominen. Laulaja lähti pitkälle ja tiiviille Suomen kiertueelle oululaisen säestysyhtyeensä kanssa. Levy ei ollut välitön menestys, mutta suositut tanssikeikat nostivat vähitellen hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi -kappale nousi radiohitiksi, ja LP:tä myytiin reilusti yli platinalevyn rajan. Siitä tulikin Suomen menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa voit ylsi lähes samoihin lukemiin.
Ankara työtahti uuvutti Jampan. Hiljaiseloa ja toipumista seurasi uusi menestyskausi 1983 alkaen. Jampan laulut Kuumat kyyneleet ja Pikku Merja soivat taas kautta Suomen. Rankaan työhön yhdistyivät kuitenkin taas rankat huvit, ja Jampan suosio hiipui yhtä tahtia heikkenevän terveyden kanssa. Hän kuoli sairaskohtaukseen Kanarian saarilla syksyllä 1998.
Monien mittarien mukaan Jamppa Tuominen oli menestyksekkäin oululainen iskelmälaulaja. Uransa aikana hän julkaisi kaikkiaan 16 albumia, joita myytiin yhteensä 700.000 kappaletta.
Jarmo "Jamppa" Tuomisen (1949-1998) menestyksekäs ura kattaa samalla merkittävän osan oululaisen viihdemusiikin vaiheita.
Tuominen kävi ensimmäisillä laulukeikoillaan jo alle kouluikäisenä. Alun toisella kymmenellä hän liittyi Pertti Haipolan nuorisoyhtyeeseen, joka soitti musiikkia laidasta laitaan. Laulajana häntä alettiin kutsua Oulun Robertinoksi suositun italialaisen teinitähden mukaan. Toivo Kärki oli kiinnostunut tekemään pojasta lapsitähden, mutta nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet.
Jamppa Tuomisen yhtye vuoden 1968 paikkeilla.
Tuomisen perheen elämänvaiheet olivat rankat. Orkesterimuusikkona työskennellyt isä kuoli ennenaikaisesti, ja äiti halvaantui Jampan ollessa 12-vuotias. Jampan koulunkäynti jäi, ja siitä eteenpäin hänen elämänsä täyttivät työnteko ja musiikki. Teini-ikäisenä Jamppa johti jo omaa yhtyettään, joka soitti tanssimusiikkia ja jazzia. Pääsoittimena oli nyt alttosaksofoni ja sen ohessa tenorisaksofoni, huilu ja klarinetti. 1970-luvun taitteessa Tuominen soitti Polar Big Bandissa.
Jampan menestys laulusolistina antoi odottaa itseään. Säveltäjä Veikko Juntunen oli tehnyt useita menestyksekkäitä sävellyksiä mm. Matti Eskolle. Jampalle sävellettyä laulua Aamu toi, ilta vei hän tarjosi pitkään levytettäväksi. Levy-yhtiöt eivät olleet kiinnostuneita Jampasta. Toivo Kärjen mukaan Tuomisen ääni sopi operettiin mutta ei iskelmään. Asenne muuttui kun Tuominen sijoittui keväällä 1976 toiseksi Apu-lehden iskelmähaavissa Helsingissä.
Kesällä 1977 CBS julkaisi LP-levyn Jamppa Tuominen. Laulaja lähti pitkälle ja tiiviille Suomen kiertueelle oululaisen säestysyhtyeensä kanssa. Levy ei ollut välitön menestys, mutta suositut tanssikeikat nostivat vähitellen hänet koko maan tietoisuuteen. Aamu toi -kappale nousi radiohitiksi, ja LP:tä myytiin reilusti yli platinalevyn rajan. Siitä tulikin Suomen menestyksekkäin debyytti-LP. Seuraava LP Jos ystävään luottaa voit ylsi lähes samoihin lukemiin.
Ankara työtahti uuvutti Jampan. Hiljaiseloa ja toipumista seurasi uusi menestyskausi 1983 alkaen. Jampan laulut Kuumat kyyneleet ja Pikku Merja soivat taas kautta Suomen. Rankaan työhön yhdistyivät kuitenkin taas rankat huvit, ja Jampan suosio hiipui yhtä tahtia heikkenevän terveyden kanssa. Hän kuoli sairaskohtaukseen Kanarian saarilla syksyllä 1998.
Monien mittarien mukaan Jamppa Tuominen oli menestyksekkäin oululainen iskelmälaulaja. Uransa aikana hän julkaisi kaikkiaan 16 albumia, joita myytiin yhteensä 700.000 kappaletta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla olikin tiedossa melkein kaikki tuo, mitä Jampasta kirjoitit. Olihan hän oman kylän poikia.
Tosi hyvä ääninen laulaja.
Harmi vaan et vietti niin railakasta elämää.
Saattais elää muuten vieläkin, ja ilahduttaa uusilla lauluillaan meitä.
Toisaalta.. kait oli hänen aikansa silloin lähteä :=(((