Otsikolla tarkoitan, sitä että yleensä menen uusille palstoille ensin vastailemaan toisten viesteihin. Nyt teen poikkeuksen ja tulen palstalle tehden heti aloituksen.
Tarkoituksena on tiedustella, miten suhtaudutte naispuoliseen henkilöön, joka on suurimman osan aikuisiästä viettänyt "autoviidakossa". Olisiko kenties palstalle mieluisampi ihminen, joka on avojaloin tallustanut maaseudulla ja tällä hetkellä kulkee isältään perityissä nokialaisissa sukutilallaan.
Asiaahan voisi pohti miettimällä millainen on kaupunkilainen luontoihminen?
A Kävelykengillä luontopolkua tallaava henkilö, joka metsään eläimen nähdessään kiipeää kivelle ja huutaa apua.
B Luontoon retkelle menevä. Sytyttää nuotion ja laittaa heti makkaran tikun nokkaan ja alkaa paistamaan. Syö onnellisena mustaksi palanutta makkaraa.
C Luonnonsuojelun unohtanut roskaava ja metelöivä metsässä kävijä.
D Jotain ihan muuta.
Tarkoituksena on tiedustella, miten suhtaudutte naispuoliseen henkilöön, joka on suurimman osan aikuisiästä viettänyt "autoviidakossa". Olisiko kenties palstalle mieluisampi ihminen, joka on avojaloin tallustanut maaseudulla ja tällä hetkellä kulkee isältään perityissä nokialaisissa sukutilallaan.
Asiaahan voisi pohti miettimällä millainen on kaupunkilainen luontoihminen?
A Kävelykengillä luontopolkua tallaava henkilö, joka metsään eläimen nähdessään kiipeää kivelle ja huutaa apua.
B Luontoon retkelle menevä. Sytyttää nuotion ja laittaa heti makkaran tikun nokkaan ja alkaa paistamaan. Syö onnellisena mustaksi palanutta makkaraa.
C Luonnonsuojelun unohtanut roskaava ja metelöivä metsässä kävijä.
D Jotain ihan muuta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta C:tä en mailleni päästäisi retkeilemään.
Mieli vastata A, pienellä lisäyksellä " piikkareilla luontopolkua tallaava henkilö, joka eläimen nähdessään kiipeää sinne kivelle, vetää hameen korviin, kyllä ne Leijonaa pienemmät juoksevat karkuun ". Monesti se on toisinkin päin, kyllä kaupunkilaiset voi ja tietääkin luonnosta paljon, joka on asiaansa perehtynyt. Pelkällä kirjatiedolla ei monesti pärjää oikein hyvin, onhan sanontakin " kyllä luonto opettaa ", pitää kyllä paikkansa. Vastaukseni onkin D , kyllä kaupunkilainen luontoihminen on fiksu kulkija, jos jotain muuta esim. C unohdettakoon sana luontoihminen.
Näiden kahden kirjoituksen perusteella palsta vaikuttaa lupaavalta. Seurailen viellä, mitä tästä kehkeytyy...
Tuo mieluisamman ihmisen vertaus aloituksessa, pitäisköhän tuosta vetää herneitä nenuun. Metsämies on yleensä yksin liikkeellä, tuskinpa kukaan pistää pahakseen, jos lievästi parfyymille tuoksahtava kaupunkilaisleidi löytyy nuotioimasta/ leireilemästä korven siimeksestä, päinvastoin.
Kuvailin vain kahta erilaista kohtaloa. Useinhan se kohtalon käsissä, missä elämäänsä viettää. Siksi olisinkin hyvä antaa kaikkien kukkien kukkia (metsässäkin).
Mitä luulet sopeutuisinko tälle palstalle? (Aivoni ovat muuten puuroa, eilisen keskusteluyön jäljiltä. Olen aamuvirkkuja heräsin tänäänkin klo 6.30)
On harvaanasuttu maa, kyllä kaikille täytyy löytyä tilaa liikkua luonnossa/ metsissä. Kunhan käyttäytyy luonnonarvojen mukaan, ottaa luonnon, sen eläimet huomioon siellä liikkuessaan, sillä niiden kotihan se on, ihmisten koti on muualla, itseasiassa sen luonnon sisällä. Mikset tänne sopeutuisi, itsestä se taitaa olla kiinni, miten iskee tarinat päähän, on haluja kehittää "kaupunkiviidakon tuhoamia" tietoja.
myöntämään, että olet oikeassa. Moneskohan kerta?? Totta joka sanasi. Minustahan se on kiinni, missä viihdyn.
Lähden tässä nukkumaan. Voisinkin kuvitella unta odotaessa, mitä tapahtuu, kun lähden metsään retkelle tuoksuen White Musk´ille. Toivottavasti tarina ei kehkeydy liian jännäksi ja karkoita Nukku Mattia.
Levollista yötä sinulle...
Omalla kohdalla voin sanoa, ettei se viidakko tahnyt pelkästään tuhoa, kyllä se antoi luonnolle lisää arvoa.
Oppi katselemaan asiota erinäkökulmasta. Puhdas luonto ei ollutkaan itsestään selvyys.
Lisäksi oppi että luonnon ihmeet voi olla pieniä esim. tosi pieni kaunis kukka jossain kivimuurin keskellä, paikassa missä ei luulisi kasvavan mitään.