Totean aluksi, että puhun vain Helsingin näkövinkkelistä, eikä mielipiteeni varmastikaan sovellu kaikkialle maahamme.
Täälläkin sitkeästi puollustellaan Helsingissä jo vuosia jatkunutta kurjuutta ja vielä lisäksi viritellään ihan uusia isovelivalvoo-virityksiä kurjuuden maksimoideksi.
Vieläpä aivan turhaan. Siis halutaan kytätä, että autot on tolpalla jonossa, kuin köyhän talon porsaat, kun kello on sitä sun tätä, kun listassa ns. lukee.
Siis listassa lukee? Tämä lista on AINA ennalta tehty arvaus kulloisestakin kysynnästä, eikä se ikinä vastaa todellisuutta vastata kysyntään oikein.
Helsingissä on pelko perseessä ja lisäksi suuren ammattitaidottomuuden vallitessa YLIMITOITETTU autojen tarve jatkuvasti. Toisaalta tästä syystä on aiheutettu myös äärettömän suuria kysyntäpiikkejä, joiden johdosta koko taksijärjestelmä asetetaan kyseenalaiseksi ja aivan turhaan.
Tästä on myös seurannut suunnatonta harmitusta töissä oleville ja jatkuvasti paheneva kuljettajapula muun muassa.
Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on tietty kakku jaettavana ja siitä meidän on kaikkien elantomme revittävä.
Kysymys kuuluukin, että miten tuo kakku jaetaan?
Laitetaanko jatkuvasti järjetön määrä autoja radalle ja tienataan naurettava summa rahaa per tunti ja venytetään päivää järjettömän pitkäksi?
Vai voisiko olla vaihtoehto, minkä lainsäätäjätkin näyttävät ymmärtävän paremmin, kuin meidän omat johtavat tahot?
Minimilista!
Siinä se on, minimilista!
Tehdään rohkeasti nykyistä huomattavasti kevyempi lista ja jätetään loppu myös rohkeasti markkinavoimien hoidettavaksi ja jokaisen luonnollisen ahneuden varaan.
Kun homma tehdään järkevästi, niin siinä on keppi ja porkkana samalla mukana.
Eli vuorolistalaiset on etuoikeutettuja ja saavat edun dataliikenteessä ja nämä "kermankuorijat" keikan vasta sitten, kun ei minimilistalaista löydy.
Minimilista voi helposti kuitenkin olla sitä luokkaa, että reppanatkin pärjäävät, jos eivät itse osaa katsoa mihin aikaan töihin menevät, vaan tarvitsevat Lassen isällistä käskyä oman näkemyksen tueksi.
Mikä parasta, asiakas saa auton, eikä häntä kusta linssiin, kuten nyt Lassen arvauslista-mallissa, jossa pahimmillaan luotetaan ja toivotaan, että vihollinen (Vanukki) viimeistään paikkaa Herran listakämmit
Täälläkin sitkeästi puollustellaan Helsingissä jo vuosia jatkunutta kurjuutta ja vielä lisäksi viritellään ihan uusia isovelivalvoo-virityksiä kurjuuden maksimoideksi.
Vieläpä aivan turhaan. Siis halutaan kytätä, että autot on tolpalla jonossa, kuin köyhän talon porsaat, kun kello on sitä sun tätä, kun listassa ns. lukee.
Siis listassa lukee? Tämä lista on AINA ennalta tehty arvaus kulloisestakin kysynnästä, eikä se ikinä vastaa todellisuutta vastata kysyntään oikein.
Helsingissä on pelko perseessä ja lisäksi suuren ammattitaidottomuuden vallitessa YLIMITOITETTU autojen tarve jatkuvasti. Toisaalta tästä syystä on aiheutettu myös äärettömän suuria kysyntäpiikkejä, joiden johdosta koko taksijärjestelmä asetetaan kyseenalaiseksi ja aivan turhaan.
Tästä on myös seurannut suunnatonta harmitusta töissä oleville ja jatkuvasti paheneva kuljettajapula muun muassa.
Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on tietty kakku jaettavana ja siitä meidän on kaikkien elantomme revittävä.
Kysymys kuuluukin, että miten tuo kakku jaetaan?
Laitetaanko jatkuvasti järjetön määrä autoja radalle ja tienataan naurettava summa rahaa per tunti ja venytetään päivää järjettömän pitkäksi?
Vai voisiko olla vaihtoehto, minkä lainsäätäjätkin näyttävät ymmärtävän paremmin, kuin meidän omat johtavat tahot?
Minimilista!
Siinä se on, minimilista!
Tehdään rohkeasti nykyistä huomattavasti kevyempi lista ja jätetään loppu myös rohkeasti markkinavoimien hoidettavaksi ja jokaisen luonnollisen ahneuden varaan.
Kun homma tehdään järkevästi, niin siinä on keppi ja porkkana samalla mukana.
Eli vuorolistalaiset on etuoikeutettuja ja saavat edun dataliikenteessä ja nämä "kermankuorijat" keikan vasta sitten, kun ei minimilistalaista löydy.
Minimilista voi helposti kuitenkin olla sitä luokkaa, että reppanatkin pärjäävät, jos eivät itse osaa katsoa mihin aikaan töihin menevät, vaan tarvitsevat Lassen isällistä käskyä oman näkemyksen tueksi.
Mikä parasta, asiakas saa auton, eikä häntä kusta linssiin, kuten nyt Lassen arvauslista-mallissa, jossa pahimmillaan luotetaan ja toivotaan, että vihollinen (Vanukki) viimeistään paikkaa Herran listakämmit
Vastaukset 1
Vanhimmat
No niin. Eiköhän tämä kaikki ole jo taksilakiin kirjattu. Datan priorisointi on sitten juttu, joka ratkaistaan lain voimaan tullessa. Tästäkin on laissa tarinaa.
Miksi siis tämä kirjoitus oli tehty? Että taas nimeltä mainiten herjataan listantekijöitä...
Taas kerran!