Lapinsodassa, kun Suomi oli tehnyt aselevon Venäjän kanssa, ja joutui sen ehtojen takia ajamaan saksalaisia Pohjois-Suomesta, se joutui käytännössä Saksan miehitysalueeksi. Mitä se merkitsi?
Tässä muutama muistuma:
- Saksan joukot suorittivat suomalaisten siviilien evakuoinnin Ruotsiin ja eteläisempään Suomeen. Tarkoitukseen käytettiin autoja, joilla Wehrmachtin materiaalia kuljetettiin Suomesta Norjaan. Ne olisivat muuten ajaneet tyhjillään etelään.
- Mm. koltat joutuivat Pohjanmaalle.
- CIA:n edeltäjän OSS:n raportin mukaan saksalaiset olivat käyttäytyneet korrektisti jatkosodan aikana Suomessa. Joukot olivat mm. välttäneet asutuskeskuksissa oleskelua, ja muutakin ärsyttävää.
- Uhtuan ja Kiestingin suunnassa neuvostoliittolainen siviiliväestö (400 henk.) vetäytyi poistuvien suomalaisten joukkojen mukana Suomeen ettei olisi jäänyt saksalaisten ja puna-armeijan odotettavissaolevien taisteluiden jalkoihin, tai he eivät halunneet jäädä kotiseudulleen saksalaisten armoille ilman suomalaisia?
- Kun suomalaiset rikkoivat välipuheet sovitusta etenemisen aikataulusta, syntyi oikeita taisteluja ja tappioita.
- Tämän jälkeen saksalaiset alkoivat polttaa järjestelmällisesti rakennuksia. Tornionjoki-laakson kylien palo filmattiin Ruotsin puolelta.
- Suomalaisilla oli kaukopartiotoimintaa Lapissa Saksan hallussa olleella alueella.
- Saksalaisten sotavangeiksi jäi suomalaisia, ja jokunen antoi houkutella itsensä liittymään saksalaisiin yksiköihin.
- Lapinsodan yhteydessä puna-armeija eteni eräinpaikoin Suomen alueelle, mutta vetäytyi. Poistuessaan puna-armeijan kuormastoissa oli silminnäkijän (suomalainen poliisi) mukaan runsaasti suomalaista kodin irtaimistoa, jopa keinutuoleja ym., joten venäläinen käyttäytyi kulttuuritaustansa mukaisesti?
Tässä muutama muistuma:
- Saksan joukot suorittivat suomalaisten siviilien evakuoinnin Ruotsiin ja eteläisempään Suomeen. Tarkoitukseen käytettiin autoja, joilla Wehrmachtin materiaalia kuljetettiin Suomesta Norjaan. Ne olisivat muuten ajaneet tyhjillään etelään.
- Mm. koltat joutuivat Pohjanmaalle.
- CIA:n edeltäjän OSS:n raportin mukaan saksalaiset olivat käyttäytyneet korrektisti jatkosodan aikana Suomessa. Joukot olivat mm. välttäneet asutuskeskuksissa oleskelua, ja muutakin ärsyttävää.
- Uhtuan ja Kiestingin suunnassa neuvostoliittolainen siviiliväestö (400 henk.) vetäytyi poistuvien suomalaisten joukkojen mukana Suomeen ettei olisi jäänyt saksalaisten ja puna-armeijan odotettavissaolevien taisteluiden jalkoihin, tai he eivät halunneet jäädä kotiseudulleen saksalaisten armoille ilman suomalaisia?
- Kun suomalaiset rikkoivat välipuheet sovitusta etenemisen aikataulusta, syntyi oikeita taisteluja ja tappioita.
- Tämän jälkeen saksalaiset alkoivat polttaa järjestelmällisesti rakennuksia. Tornionjoki-laakson kylien palo filmattiin Ruotsin puolelta.
- Suomalaisilla oli kaukopartiotoimintaa Lapissa Saksan hallussa olleella alueella.
- Saksalaisten sotavangeiksi jäi suomalaisia, ja jokunen antoi houkutella itsensä liittymään saksalaisiin yksiköihin.
- Lapinsodan yhteydessä puna-armeija eteni eräinpaikoin Suomen alueelle, mutta vetäytyi. Poistuessaan puna-armeijan kuormastoissa oli silminnäkijän (suomalainen poliisi) mukaan runsaasti suomalaista kodin irtaimistoa, jopa keinutuoleja ym., joten venäläinen käyttäytyi kulttuuritaustansa mukaisesti?
Vastaukset 4
Vanhimmat
>Lapinsodan yhteydessä puna-armeija eteni eräinpaikoin Suomen alueelle, mutta vetäytyi.<
Samalla ne tuhosivat Salpalinjan Kuusamosssa ja taisipa Sallassakin käydä samoin.
Ne käytti tuota samaa "taktiikkaa" kuin Talvisodassa Kannaksella, eli heti vallattuaan alueen, sen kaikki kiinteät linnoituslaitteet tuhottiin räjäyttämällä.
Kaikki irtaimisto tietysti varastettiin...
>...Itä-Karjalassa?<
Yksi saksalaisdivisioona, 163.D oli Syvärin syrjässä syksyllä 1941 passissa, mutta kamraadit ei koskaan saapuneet treffeille ja niinpä 163.D pantiin Lappiin sotimaan. Taisi joutua Kiestinkiin.
Jäi mieleen jostain kirjasta. Muuta tietoa saksalaisista Itä-Karjalassa ei ole sattunut vastaan.
Ei joutunut Kiestinkiin 163. divisioona vaan
siellä tupeksimassa oli ollut 169. divisioona.
Eikä Saksan komentamalla pohjoisella rintamalla
enää Barbarossan päätyttyä kovempia taisteluja
sitten ollutkaan.