Kuuntelin päivällä metsäkanalintuexpertti Lindenin yhteenvetoa tämän päivän tilanteesta.
Hänen mukkaan 90-luvulta lähtien kokonaistilanne kanalintujen lukumäärän suhteen on - nolla. Pohjois-Suomessa on pientä kannannousua.
Pahimmat uhat ovat selkeästi metsätaloudesta johtuvat. Lintujen kannalta olis parasta metsänhoitoa "hallittu hoitamattomuus" elikkä turha siisteys pois. Kanalinnut tarvitsevat aluskasvillisuutta suojaksi kuten pensaikkoa , nuoria kuusia ym.
Pahinta ovat avohakkuut ja ojitukset yksiselitteisesti. Toki pienpedot verottavat oman osansa. Mutta edelleen ihminen on se pahin.
Ei kuitenkaan metästäjä.
Mie oon ihan sammoo mieltä ollu aina ja oon edelleen. Avohakkuut eivät elvytä metsojen ja teerien kantaa, vaikka toisin väitetään välillä.
Hänen mukkaan 90-luvulta lähtien kokonaistilanne kanalintujen lukumäärän suhteen on - nolla. Pohjois-Suomessa on pientä kannannousua.
Pahimmat uhat ovat selkeästi metsätaloudesta johtuvat. Lintujen kannalta olis parasta metsänhoitoa "hallittu hoitamattomuus" elikkä turha siisteys pois. Kanalinnut tarvitsevat aluskasvillisuutta suojaksi kuten pensaikkoa , nuoria kuusia ym.
Pahinta ovat avohakkuut ja ojitukset yksiselitteisesti. Toki pienpedot verottavat oman osansa. Mutta edelleen ihminen on se pahin.
Ei kuitenkaan metästäjä.
Mie oon ihan sammoo mieltä ollu aina ja oon edelleen. Avohakkuut eivät elvytä metsojen ja teerien kantaa, vaikka toisin väitetään välillä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Lopulta alkanut systemaattinen soiden ojitus on varmasti yksi syy metsäkanalintuin alamäessä. 20-30% soista ojitettiin turhaan, sillä olivat liian paksuturpeisia, eikä kasva vieläkään juuri mitään. Väitänkin, jos tämä prosenttimäärä soista ois jäänyt luonnontilaan, metsäkanalintukannat olisivat huomattavasti paremmat. Tottakai metsänkäsittelyllä on osuutensa kanalintukannoissa, niinsanotut korpimaat lähes hävinneet kuivatuksen myötä, ovat muuttuneet tuoreiksi kankaiksi. Laajenevat avohakkuut, tulisi suorittaa pienempinä aukkoina, jättää väliin metsää pystyyn, jotka katkaisisivat isommat yhtenäiset aukot. Yksi tärkeimmistä lintujen lisääntymisen kannalta on, poikasten ensimmäiset viikot, silloin vallitseva säätilanne. Jos sataa ja on kylmää niihinaikoihin, poikaskato taattu, silloin korostuu vanhoihin lintuihin kohdistuva metsästyspaine. Siksi tämä ennen metsästyskauden alkua tehtävä kolmiolaskenta on erittäin tärkeä, rajoituksia metsästykseen sen mukaan. Tästä nyt vois jaaritella pitenpäänkin, hyvä avaus Tex.
kirjoitus!
olen lukenut, että olet kovasti avohakkuita vastaan.
Metsänhoidollisestihan on järkevää ja kannattavaa jossain vaiheessa vetää koko tureikko matalaksi.
Minkähänkokoisen pläntin luet avohakkuuksi(1ha)?
Monille yksityiselle metsänomistajille puusta saatu mammona on jokseenkin elintärkeää, jotta saa tilansa pidettyä itsellään(lisätienestiä, ei edes varsinainen ansiotulo). Ojitukset voinee kaiketi laskea tähän samaan kategoriaan.
Kyse ei ainakaan yksityisellä puolella ole ahneudesta, vaan jonkinsortin pakosta.("mitä minä sillä rahalla, muttakun kaikki on sitä aina käsi ojossa pyytämässä")
Noista kanoista minulla ei ole harmainta hajua, enkä riitaa halua haastaa. Tässä vaan pelkästään määritelmien ja näkemyksien selvittelyä hieman.
kirjoitus!
että sinun kanssa pitää olla vain samaa mieltä?
Noh, pidä tunkkis!
mai friend. Ota tunkki takas.
Lainaan erästä metsänomistajaa:
"Metsäni on kaunista.Suoria honkia, tuuheita kuusia,välissä myös pöpelikköä, jossa tiaiset viihtyvät.Perhettämme pommitetaan metsänomistajalehdillä, joissa on viesti:MYY MYY. Metsä rahaksi heti.
Hakataan,kynnetään,istutetaan, harvennetaan.."
Hän metsänomistajana ei saa mitään kannustusta tai rohkaisua suojelun puolesta, vaikka suojelusta jopa maksetaan nykyisin.
Metsänomistajallakin voi olla henkisiä arvoja.Onneks näitäkin löytyy vielä.
Ja ihan oikein olet lukenu kommenttini avohakkuista.
mutta voi kuinka pieni murto-osa metsänomistajista on niitä onnellisia, jotka voivat keskittyä - kuten esimerkissäsi - pelkästään suojeluun.
Eihän siinä jos rahaan on kuin roskaa.
Tuotani, tuohon kysymykseeni palaten, kuinka ison avohakkuun sallit?
Neliömetri, aari, hehtaari...?
Toivottavasti tämä ei ollut huono kirjoitus.
kun ko. henkilöllä ei ole rahaa kuin roskaa.
Tunsin aikonaan savossa ns.pientilallisen (suurin osa oli näitä aikoinaan), joka kasvatteli komeaa monimuotoista metsäänsä, mikä toimi samalla hakamaana. Eli vaatimattomasti.
Tiätsä, miten kävi, kun vanhalle isännälle tuli kutsu taivaallisille hakamaille? No, perilliset tietysti...
Sehä on selevä, että kaikkia metsiä ei voi suojella,eikä tarviikkaan, mutta metsänhoijossa on tehty suuria virheitä. Ja tämä on nyt semmosta tuulimyllyjä vastaan jäpisemistä.
Avohakkuun koko on maksimissaan semmonen pienpäisen kaljun kokonen,minkä hyväksyn. Mutta elä pelekee, kyllä ne jää tulevaisuuvessa huomattavasti isommaks.
kuitenkin jotain, ihan vähän.
Lähisuvussa kävi jotensakin juurikin noin kuin kerroit. Nuori isäntä pisti metsän pinoon, vaikka vanha isäntä oli ikänsä vaalinut ikimetsäänsä kuin silmäterää. Jokseenkn harmillista.
Nojoo, tässä perintöä odotellessa vain haen hieman näkemyksiä. Annanko lahota pystyyn, vai puidaanko maltillisesti sellaisia pieniä plänttejä...
Eikä me oikeasti taideta niin eri mieltä olla. Kunhan jupistaan...
W.H:lle kaistalehakkuuta, pohjan karhomista. Annat sitten luonnon hoitaa tämän uudistus puolen, kaistale saa olla pitkäkin, jos mettää riittää. Miten porukka näin asiallisena tänään, mitä on tapahtunut?
Sulla onkii sitten mietinnän paikka. Pitäskö aloittaa aivopesu...
Jokainen tekee omaisuudellaan niinkuin parhaakseen näkee. Eipä se kanalintutilanne romaha,jos nyt vaikka tiliä teetkin tulevaisuuvessa.
Ne suuret yhtiöt ovat eri asia..
Maksetaahan suojelustakin, myy Linkolan Pentille vaikka.
Njoo..kirjotuksen taso oli...
ollu meitsillä vähä liian pitkä työruppeema yhtäsoittoa. Jää virkakieli päälle.
Mutta kohta wapaus ja wappu koittaa, sitten pääsee taas susien sekaan itsensä petäjään kahlitsemaan.
Ennen sitä panen kyllä saunan lämpenemään, sit.
Huelestuttaa tämä hiljaisuus, eihän sulle vain sattunut vahinkoa siinä kahlehtimis hommassa. Epäilyttää, pelottaa joskos ois tullut oksan yli lenkki heitettyä, sotkeutunut köysiin. Vaikka toisinaan tuntuukin, että köysiin tämä Texeri olisi parasta laittaa, niin olen jo huolissani. Kaikki täsmäis Kevät, työpaineita, virkakielikin jäänyt päälle, saunassa hiukan häkää, muutamat huurteiset, vapaus, Vappukin. Taianpa soitella oksansahaajan paikalle, eikai tässä muukaan auta.
Willer naattii.Nii vahvoa köyttä ee oo vielä punottu, millä tuon hurjan sais kahlehittua.
Kävin sen saitilla. Se on komennuksella eurosyhviineillä tai sarahviineillä. Matkustelu avartaa. Helekkarin ketku se on tuo meijän willer.
Tuli kiire peruttaan soittelut, taitaa olla Palokunnasta lähtiin liikkeellä. Onpa hyvä, että ilmoitit nyt soitteleen niitä peruutuksia. Vai semmosta se ketku on alakanu harrastaan, ihmekkös tuo, jos ei näy ei kuulu palstalla, taitaa naattia koko ruumiillaan.
käppänillä on tainnu olla vähä ikävä.
Pitäskö ruveta vähä kehumaan tuas, hmm,viimeks tais olla ne gorilla ja apinajutut..
Arvioivat joskus muutama vuosi sitten, että liikenteessä kuolee 1 metso/ miljoonaa ajokilometriä kohen. Suomessa ajetulla määrällä tuo tekee n.42 000 metsoa. Suurin osa niistä on pesintään valmistautuvia koppeloita. Tietenkin populaation kannalta tärkeimpiä yksilöitä. Rovaniemen maalaiskunnassa tehdyssä tutkimuksessa, liikenne on toisella sijalla koppeloiden surmaajana petojen jälkeen. Voimalinjat ovat surmanneet n.160 000 metsoa. Niin ja sitten on rommauttaja joka ampuu joka syksy yhen töyren. Toivotaan metsästys seurojen johtokunnilta malttia kiintiöitä laatiessaan. Metsäkanalintukannat ovat elpymässä. Metsästäjien tulisi silti pitää omat henkilökohtaiset kiintiöt alhaisina eikä innostua lahtuuseen.
kohtalaisen hyvä kirjoitus!
hiljaa poroaidoista, jotka ovat täällä tappaja nro 1. RKTL ei uskalla tutkia ja kenenkään muun tutkimukset eivät tällä saralla saa määrärahoja. Näin sitä mennään kohti helevettiä riemumarssilla. Onhan se tuo porohomma niin saatanan tärkeää. 200000 ihmisestä 5000 omistaa poroja ja ammattilaisia niistä reilu tuhat. Ne pitää lapin pystyssä ja niiden eteen pitää tehä kaikki.
ehkä suurin kanalintu kantaa vaikuttava tekijä on kuiteskin kevät kesän kelit.hyönteisiä pitää löytyä pojille ravinnoksi.
kanalintukannat vaativat hyviä marjavuosia hyönteisten lisäksi.
...muuten kasvata kuin pitkällä välillä kun ensin on alas ajettu kanta elikkä nyt kun lopussaankin alkovat ns.Osaran aukeat metällä täyttyä niin jopa alkoi metsokanta vahvistua ja pienpetopyynti todennäköisesti auttaa myös asiaa erittäin paljon.
Minun 30-vuotisen metsästyshistorian ajalla ei ole koskaan ollut näin paljoa kaikkia metsäkanalintuja.
Luulenpa siitä johtuvan että kun on laajat alueet ensiharvennukseen asti kasvaneet ja ovat kuin täyttä metsää niin silloin kanalintuja riittää...Hyvä niin sillä neljännesvuosisata sitten ei havulinnun siiven pauketta kuullut edes unissaankaan ja nyt kanta on aivan eri luokkaa.
Linden puhu tästä, että pahimmat virheet metsänhoijossa on tehty ja ilmeisesti opiksi otettu.
Laajat metsäalueet ovat tosiaankin kohta tulleet tiettyn ikään ja lintukanta rupee varmaankin kasvamaan.
Ennustajan lahjoestaan, mutta toevotaan kuitennii.
Se on tuo raha hirveä voema, sille ei näköjään pärjeä koko ihmiskuntakaa.
Kun välillä lintukanta nousee, niin se herättää suuren kiitollisuuden luonnon tervehdyttävää voimaa kohtaan. Kumpa se jaksaisi korjata rahan hyökkäykset.
riekkoja on on tosi vähän, kuulema huonoin 30 kymmeneen vuoteen.
Eivät avohakkuut varmaankaan elvytä, mutta kyllä kanalintukanta on jotain ihan muuta kuin -0 90-lukuun verrattuna.
Huonompana näen nykyään vesilintujen tilanteen täällä Kainuussa ja meinasin tuossa aloittaa pienimuotoisen ruokinnan jos sattuu vaikka kesällä paljon satamaan. Pienpetopyyntiin ei kumminkaan taida aika taas riittää, mutta sekin projekti pitää hetitappavin raudoin saada eteenpäin pikkuhiljaa.
Oletan, että noista seitsemästä järvellä keuhkoavasta kukosta neljä saa pesää lähiaikoina, joten poikueista luulisi taas jäävän se 20-30 karja kanssani syksyksi taistelemaan hengestään. Kiintiö tietysti luodaan havaintojen mukaan...
erot ovat tietennii suuria. Meikäläisen "reviirillä" ei voi kyllä puhua suurista kanaparvista. Kyseinen henkilö tarkoitti koko maan kantaa.
Mutta tulevaisuus näyttää vissiin hyvältä.
Vesilintujen tilanteesta oon miekii kuullu hurjia arvioita. Poikastuotto ei viime vai oliko se edellisenä vuonna riittäny siihen mitä metsästettiin.
Uutta kaakattajaa tuli Venäjän puolelta (jottain hyvvee sieltäkii).
Tämä nyt on puolella korvalla kuultua.Mutta joku enemmän asiasta tietävä saa selevitellä tilannetta.
Elokuvaväelle tiedoks, jos joku aikoo tehä filimin aiheesta "Kollaanjoen sankarit", "Ihanttala kestää", tai "Kun Summa murtui", löytyy meiltäpäin helekkarin hyvää metsämaastoa,joka on valamiiks jo kuin tykistökeskityksen jäliltä.
Menoa on kokonaisuutena ollut metsästäjäurani aikana kanalintukannan kehitys, metsän ja kenttäkerroksen käsittely on kyllä kehityynyt hurjasti.
79-80 oli viimeiset todelliset lintuvuodet. Metsoa oli iha riesaksi asti. 93 aloin mehtäämään itälaikalla ja syvä lama iski 96 vuoden tienoilla. Nyt laikamuori on ollut muutaman vuoden eläkkeellä ja lintukanta on selvästi elpymään päin omilla jahtuumailla.