Ajattelin kysyä Adventistien mielipidettä mieltäni askarruttavaan asiaan.
Ymmärrän kaikkien käskyjen Raamatussa olevan ihmistä suojaavan tekijän eli mikään käsky ei ole annettu "kiusaksi" ihmiselle.
Esim. Onhan tutkittukin miten ihminen tarvitsee "katkaista" rytmisä arjessaan.Lisäksi monet aikamme sairaudet uupumuksineen aktivoituvat ihmisen ylirasittumisesta jne...Tästä johtuen uskon Jumalan säätäneen lepopäivän, jolloin ihmiselle mahdollistuu levätä arjen rasituksistaan.
Itse miellän miten ihmisen "kärsii" tehdä 6- päivää töitä ja seitsemäs päivä on levättävä ja tämä lepopäivä tulisi pyhittää Jumalalle.
Kuten kaikki tiedostaakin niin Suomessa vietetään lepopäivää Lauantaina ja Sunnuntaina ja muutamat viettävät lepopivänä molemmat päivät.No, eläkeläisiltä ja työttömiltä tämä onnistuneekin, muttei perheeliseltä , joka käy töissä.
Olen pohtinut, miten toisaalta meille on sama kumpanako päivänä vietämme lepopäivän, mutta jo lähimmäisen rakastamista ja rauhassa/rauhaan pyrkimisenkin takia vietämme lepopäivän Sunnuntaina.Tiedän tapauksia, jossa taloyhteisössä on ilmi riita kuin ihmiset eivät voi levätä kun toinen lepäisi Lauantaina ja toinen lepäisi Sunnuntaina, mutta lähimmäisen levon estää naapurin askareista tulevat äänet tms.
Itselläni on sama tilanne, koska pyrimme elämään omavaraisesti taajaman läheisyydessä.Esim. Sunnuntaina ajattelen muidenkin ihmisten lepäämistä (jos he haluavat levätä) ja siksi pyrimme elämään "äänettömästi".
Niin, pitäisikö meidän viettää lepopäivä Lauantaina ja Sunnuntaina elää normaalia, joka meluisuudellaan häiritsisi naapuritamme/lähimmäistämme, vieden heiltä mahdollisuuden levätä lepopäivänään.
Ymmärrän kaikkien käskyjen Raamatussa olevan ihmistä suojaavan tekijän eli mikään käsky ei ole annettu "kiusaksi" ihmiselle.
Esim. Onhan tutkittukin miten ihminen tarvitsee "katkaista" rytmisä arjessaan.Lisäksi monet aikamme sairaudet uupumuksineen aktivoituvat ihmisen ylirasittumisesta jne...Tästä johtuen uskon Jumalan säätäneen lepopäivän, jolloin ihmiselle mahdollistuu levätä arjen rasituksistaan.
Itse miellän miten ihmisen "kärsii" tehdä 6- päivää töitä ja seitsemäs päivä on levättävä ja tämä lepopäivä tulisi pyhittää Jumalalle.
Kuten kaikki tiedostaakin niin Suomessa vietetään lepopäivää Lauantaina ja Sunnuntaina ja muutamat viettävät lepopivänä molemmat päivät.No, eläkeläisiltä ja työttömiltä tämä onnistuneekin, muttei perheeliseltä , joka käy töissä.
Olen pohtinut, miten toisaalta meille on sama kumpanako päivänä vietämme lepopäivän, mutta jo lähimmäisen rakastamista ja rauhassa/rauhaan pyrkimisenkin takia vietämme lepopäivän Sunnuntaina.Tiedän tapauksia, jossa taloyhteisössä on ilmi riita kuin ihmiset eivät voi levätä kun toinen lepäisi Lauantaina ja toinen lepäisi Sunnuntaina, mutta lähimmäisen levon estää naapurin askareista tulevat äänet tms.
Itselläni on sama tilanne, koska pyrimme elämään omavaraisesti taajaman läheisyydessä.Esim. Sunnuntaina ajattelen muidenkin ihmisten lepäämistä (jos he haluavat levätä) ja siksi pyrimme elämään "äänettömästi".
Niin, pitäisikö meidän viettää lepopäivä Lauantaina ja Sunnuntaina elää normaalia, joka meluisuudellaan häiritsisi naapuritamme/lähimmäistämme, vieden heiltä mahdollisuuden levätä lepopäivänään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tarvitse häiritä minään päivänä. Olen advariperheen isä, vietämme sapattia, eikä kukaan ole koskaan valittanut, että meistä lähtisi ääntä minään päivänä toisten häiriöksi.
Ymmärrän hyvin miten tänä aikana monet/tavalliset perheet pystyvät elämään "äänettömästi".
Me olemme mieltäneet omavaraisuuden/toimeliaisuuden Jumalan tahdoksi elää arkeamme (Sanl. 6:611).Käyn työssä ja Lauantaina ja arki iltoina "puuhastellaan" kaiken laista ja rakentelen lähes lakkaamatta lapsiemme kanssa.Sirkkelin ja Traktorin ja sahojen äänet ovat lähes joka päiväisiä ääniä.
Pitäisin itseäni täysin mielettömänä, jos alkaisin Sunnuntaina metelöidä pihapiirissämme.Tässä on se ristiriita eli pilaisin uskonelämälläni naapurisovun.
Pitäisi olla Sananl. 6:6.....11.
Vielä: tärkeintä lepopäivässä tietenkin on se, että silloin on aikaa tehdä hyvää - käydä katsomassa yksinäisiä, rukoilla sairaiden puolesta, vaatettaa alastomia, syöttää nälkäisiä, juottaa janoisia.
Siis julistaa Jeesuksen valtakuntaa tavalla jos toisella.
Ihan hyvä jos toiset valitsee lauantain ja toiset sunnuntain. Tuskin moni molempia päiviä käyttää kanssaihmisten hyväksi.
Työpäivänä tehdään töitä ja huolehditaan omasta perheestä.