Karjalaisuus

Olenko ainoa, jota joskus ärsyttää tapa vetää yhtäläisyysmerkit ortodoksin ja karjalaisen välille? Kuin ortodoksisuus olisi joku karjalaisuuden sivutuote.. se ärsyttää.

Omat juurenikin ovat luovutetussa Karjalassa, mutta en puhu karjalan murretta enkä kutsu ripittäytymistä "riähkillä" käymiseksi..! En mitenkään tuomitse niitä jotka näin tekevät, sanonpa vain omalta osaltani että se tuntuu hivenen keinotekoiselta ja ärsyttävältäkin.

Muutenkaan en pidä näistä murrebuumeista, murrerunokirjoista, murteella väsätyistä aku ankoista yms. Minusta niissä ei ole mitään hauskaa. Päinvastoin ärsyttää kun oikeasti esim. rauman murre on sellaista, ettei sitä TAJUA ulkopuolinen.

Vaikka monet karjalaiset olivatkin/ovatkin ortodokseja niin minusta Suomessa voisi entistä enemmän korostaa ortodoksista kirkkoa koko maailmaa koskevana ilmiönä. Ortodokseja kun on tosiaankin kaikkialla, ihan kuten katolilaisiakin.
734007
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 73

Vanhimmat

kinkkistä. Ei suomeakaan ulkopuoliset ymmärrä (esim. ruotsalaiset ja venäläiset). Luovutaan suomenkielestä ja ruvetaan puhumaan lontoon murrettta niin johan ymmärrettävyys lisääntyy!!

Jos siis olet juuriltasi irtautunut karjalainen niin ole sitä ihan rauhassa. Anna kuitenkin juurillaan pysyneiden olla karjalaisia. Ortodoksinen usko on universaalia mutta me yksityiset ortot olemme jostakin kotoisin. Voe kaaheeta, minä sitä oon savolaenen. On se niin viärin ku olla voe!!

Äänestä
  • Siet oot parempi provoslavnii, vaikk ootti savolani, ko juuriltai irtautunehet karjalaizet, jotka eivät männyttä aikuo muissa, eivätkä perindöäh kunnioita, sekottavat itzesä univerzalih massaseh.

    Äänestä

  • starovieru kirjoitti:

    Siet oot parempi provoslavnii, vaikk ootti savolani, ko juuriltai irtautunehet karjalaizet, jotka eivät männyttä aikuo muissa, eivätkä perindöäh kunnioita, sekottavat itzesä univerzalih massaseh.

    rohkasun sanoesta! Muuten oon sitä mieltä, että perintövä ei sua musejoeja. Sitä pittää soveltoo näehin nykyajan uusiin olloehin. Nii myö pärjätään vastakii.

    Äänestä

.. ole ainoa jota ärsyttää tuo yhtäläisyyden vetäminen karjalaisten ja ortodoksien välille! Käsittääkseni Karjalan evakoista suurin osa oli luterilaisia. Muuten olen kerran kuullut erään karjalaisen suusta väitteen: karjalanpiirakat ovat niin ortodoksista! - Joskus tuntuu siltä, että Jumalansynnyttäjä syntyi Karjalassa ja Kristus oli naapurikylän poika.

Äänestä
  • Juuh, ärsyttää. Ajatelkaa nyt esim. karjalaista navettamekkoa, feresiä, jota pidetään jotenkin "ortodoksisena".

    Äänestä

  • srk:lainen kirjoitti:

    Juuh, ärsyttää. Ajatelkaa nyt esim. karjalaista navettamekkoa, feresiä, jota pidetään jotenkin "ortodoksisena".

    jokin raja kaikella ärsytyksellä. Kun itse lueskelin näitä palstoja viimeksi lähes pari vuotta siten, niin täällä oli kovassa äänessä yksi periortoksisinen emäntä. Hän julisti, että ortodoksisuus ei ole enää "etninen" uskonto, vaan hänen pohjalainen taustansa on ollut puhtaasi oikeaoppinen ortodoksinen ja siksi hän osasikin vaatia "sola scriptura - sola fide" -oppia myös ortodokseille. Puhtaasti ja luterilaisesti/lestadiolaisesti Raamattua tulkiten voitaisiin ratkaista kaikki asiat ja erityisesti tuomita lähimmäisten inhimilliset heikkoudet, joita hän ei enää halunnut katsoa suoeasti. Ortodoksisessa Karjalassahan tätä ei ennen vanhaan tietenkään ymmärretty.

    Äänestä

  • srk:lainen kirjoitti:

    Juuh, ärsyttää. Ajatelkaa nyt esim. karjalaista navettamekkoa, feresiä, jota pidetään jotenkin "ortodoksisena".

    Sarafaani on venäläisten kansallispuku.Näin se vaan on eli venäläisperäiset karjalaiset ovat sen omaksuneet.En tiedä miten siitä on tullut ortodoksinen.Varmaan joku kanootti on senkin määritellyt.

    Äänestä

  • Mahdatkohan sekoittaa sarafaanin ja feresin? Ovat eikalailla erilaisia!

    Äänestä

  • "Muuten olen kerran kuullut erään karjalaisen suusta väitteen: karjalanpiirakat ovat niin ortodoksista!"

    No eipä tuo eräs ollu kummonen karjalainen, kun ei edes tienny "karjalanpiirakan" oikeaa karjalaista nimeä =)

    Äänestä

Evakkoon lähti yli 400 tuhatta ihmistä, joista 55 tuhatta oli ortodoksia, joten he olivat varsin pieni vähemmistö. Ortodokseja oli ronski 70 tuhatta, joten he olivat kirkossa selvä enemmistö.

Ei ole mitään keinoa laskea kuinka paljon ortodokseista on rotupuhtaita karjalaisia. Karjalaisuutta korostava ortodoksi on luonnollinen kuin Wäinämöiseksi pukeutunut turkulainen.

Äänestä
  • kaikenlainen rotuhygieninen keskustelu tässä yhteydessä on pelkkää asiantuntemattomuutta, toivottavasti ymmärräte välttää sitä. "Rotupuhtaita" ihmisiä ei ole missään muualla kuin fasistisessa mielikuvituksessa.

    Äänestä

  • se on sil viisii, et on vaikiaa sanoa kuka o karjalaine ja kuka evakko. karjalaine on iha oma rotusa, jotka pakiseeki karjalaa ja sit ei evakotkaa ymmärrä.

    Miust toi luku o aika vähäne ortodoksei aattellen

    Miust liki kaik evakot ol ortodoksei ainaskii mei suvus.

    Rotupuhtait karjalaisii ei evakot ollu hyö olvat suomalaisii. Rotupuhtaat karjalaiet jäi venäjän puolel.

    Äänestä

  • keskustella rotuhygieniasta kirjoitti:

    kaikenlainen rotuhygieninen keskustelu tässä yhteydessä on pelkkää asiantuntemattomuutta, toivottavasti ymmärräte välttää sitä. "Rotupuhtaita" ihmisiä ei ole missään muualla kuin fasistisessa mielikuvituksessa.

    ""Rotupuhtaita" ihmisiä ei ole missään muualla kuin fasistisessa mielikuvituksessa."

    Fasistinen mielikuvitus hallitsi Itä-Karjalan suomalaismiehittäjiä vv. 1941-1944. Suomalaiset harjoittivat valloittamillaan alueilla kovaa rotupolitiikkaa. "Rodullisesti" suomensukuiset oli määrä pakkosuomalaistaa ja pakkoluterilaistaa, etniset venäläiset keskitysleirittää, karkottaa ja tuhota.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    ""Rotupuhtaita" ihmisiä ei ole missään muualla kuin fasistisessa mielikuvituksessa."

    Fasistinen mielikuvitus hallitsi Itä-Karjalan suomalaismiehittäjiä vv. 1941-1944. Suomalaiset harjoittivat valloittamillaan alueilla kovaa rotupolitiikkaa. "Rodullisesti" suomensukuiset oli määrä pakkosuomalaistaa ja pakkoluterilaistaa, etniset venäläiset keskitysleirittää, karkottaa ja tuhota.

    Voi voi voi palautappa rajasodat mieleesi?Ketkä silloin sortivat ketäkin ja tuhosivat kyliä?

    Äänestä

  • poikani poloinen kirjoitti:

    se on sil viisii, et on vaikiaa sanoa kuka o karjalaine ja kuka evakko. karjalaine on iha oma rotusa, jotka pakiseeki karjalaa ja sit ei evakotkaa ymmärrä.

    Miust toi luku o aika vähäne ortodoksei aattellen

    Miust liki kaik evakot ol ortodoksei ainaskii mei suvus.

    Rotupuhtait karjalaisii ei evakot ollu hyö olvat suomalaisii. Rotupuhtaat karjalaiet jäi venäjän puolel.

    Tarkoitat venäläisiä ortodokseja siis?

    Äänestä

Joo karjalaisia on kahta lajia,kannakselaiset ja Laatokan pohjois puolen karjalaiset.Pohjois puolella oli enemmän ortodokseja koska kannas oli läpikulku paikkana enemmän luterilaista yms. asutusta.Sitä paitsi jos puhutaan Karjalasta niin se on kyllä Laatokan pohjois puolella.

Äänestä
  • Hieman ärsyttää, kun jotkut ortodoksit, jotka eivät ole eläissään puhuneet rajantaakse jääneen Karjalan murteita (koti ollut puhtaasti savokarjalainen) puhuvat esimerkiksi "maammosta" tai "bunukoista". Siinä on lapsellinen eksotiikan haun maku.

    Muuten pidän ihan positiivisena sitä että ihminen puhuu omaa murrettaan, olipa se sitten läntistä tai itäistä, tai vaikka käyttelee lapsuudestaan tuttuja Karjalan kielen sanoja.

    Feresi tai siitsa ei ole muuten mikään navettamekko, vaan raja-Karjalassa yleisesti käytetty ortodokisten naisten asu. Muistaakseni vielä 1900-luvun alussa käyttivät jotkut Ilomantsin itäkylien naiset feresejä, joten ei sen käyttö praasniekoissa ole ihan tuulesta temmattua.

    Äänestä

  • sellaiset ihmiset kirjoitti:

    Hieman ärsyttää, kun jotkut ortodoksit, jotka eivät ole eläissään puhuneet rajantaakse jääneen Karjalan murteita (koti ollut puhtaasti savokarjalainen) puhuvat esimerkiksi "maammosta" tai "bunukoista". Siinä on lapsellinen eksotiikan haun maku.

    Muuten pidän ihan positiivisena sitä että ihminen puhuu omaa murrettaan, olipa se sitten läntistä tai itäistä, tai vaikka käyttelee lapsuudestaan tuttuja Karjalan kielen sanoja.

    Feresi tai siitsa ei ole muuten mikään navettamekko, vaan raja-Karjalassa yleisesti käytetty ortodokisten naisten asu. Muistaakseni vielä 1900-luvun alussa käyttivät jotkut Ilomantsin itäkylien naiset feresejä, joten ei sen käyttö praasniekoissa ole ihan tuulesta temmattua.

    kyllä toki pitäisi ihmisten ymmärtää aina ensin kysyä toisilta, että ei kai kukaan nyt hieman ärsyynny, jos käytän bunukka-sanaa. Sitten vasta puhua bunukoista, jos kukaan ei ärsyynny hieman. On se kuitenkin niin ärsyttävää tosiaan, mutta toiset pitää ottaa huomioon. Toinen sana, jonka käyttöön pitää ensin saada lupa kaikilta ärsyyntyjiltä on tietenkin tsuppu, ja olis sentään ihan hyvä olla mistään dorogastakaan puhumatta. Sekin hieman ärsyttää, kun toiset puhuvat.

    Äänestä

  • on tosiaan kirjoitti:

    kyllä toki pitäisi ihmisten ymmärtää aina ensin kysyä toisilta, että ei kai kukaan nyt hieman ärsyynny, jos käytän bunukka-sanaa. Sitten vasta puhua bunukoista, jos kukaan ei ärsyynny hieman. On se kuitenkin niin ärsyttävää tosiaan, mutta toiset pitää ottaa huomioon. Toinen sana, jonka käyttöön pitää ensin saada lupa kaikilta ärsyyntyjiltä on tietenkin tsuppu, ja olis sentään ihan hyvä olla mistään dorogastakaan puhumatta. Sekin hieman ärsyttää, kun toiset puhuvat.

    vunukka eikä bunukka. Mutta karjasha olj joka pitäjäs ikioma murre. Doroga-sannaa mie en oo ensinkää kuult, mitäs hää mahtaa tarkottaa? Taitaap olla venättä eikä karjala kieltä.

    Äänestä

  • se on kirjoitti:

    vunukka eikä bunukka. Mutta karjasha olj joka pitäjäs ikioma murre. Doroga-sannaa mie en oo ensinkää kuult, mitäs hää mahtaa tarkottaa? Taitaap olla venättä eikä karjala kieltä.

    mutta tarkoittaako se myös tolloa?

    Äänestä

  • sellaiset ihmiset kirjoitti:

    Hieman ärsyttää, kun jotkut ortodoksit, jotka eivät ole eläissään puhuneet rajantaakse jääneen Karjalan murteita (koti ollut puhtaasti savokarjalainen) puhuvat esimerkiksi "maammosta" tai "bunukoista". Siinä on lapsellinen eksotiikan haun maku.

    Muuten pidän ihan positiivisena sitä että ihminen puhuu omaa murrettaan, olipa se sitten läntistä tai itäistä, tai vaikka käyttelee lapsuudestaan tuttuja Karjalan kielen sanoja.

    Feresi tai siitsa ei ole muuten mikään navettamekko, vaan raja-Karjalassa yleisesti käytetty ortodokisten naisten asu. Muistaakseni vielä 1900-luvun alussa käyttivät jotkut Ilomantsin itäkylien naiset feresejä, joten ei sen käyttö praasniekoissa ole ihan tuulesta temmattua.

    Hei osaako kukaan kertoa miten feresi tehdään??? Voiko sitä "modernisoida" niin ettei käytä alla löysää valkoista paitaa?

    Onko sellainen vaikea tehdä? Onko siinä jotain "sääntöjä" kuinka leveät tai kapeat pitää olla mekon olkaimet? Ja millä korkeudella ne selkäpuolella yhtyvät? Olettekos itse semmoisia tehneet?

    Äänestä

  • jatko-savoa, minne pakenivat oikeutta savolaiset rikolliset.
    Kannas on sitä oikeata ja aitoa Karjalaa, missä käkikin kukkui yöllä.

    Äänestä

  • tie, kirjoitti:

    mutta tarkoittaako se myös tolloa?

    Salmissa on sanottu dorogu, Suojärvellä taas muistaakseni doroga, vähän samalla tavalla kuin salmilaiset sanovat muzikku, suojärveläiset muzikka.
    Dorga on taas aivan muu sana, sehän on helsinkiläistä slangia.

    Äänestä

  • oikeastaan kirjoitti:

    jatko-savoa, minne pakenivat oikeutta savolaiset rikolliset.
    Kannas on sitä oikeata ja aitoa Karjalaa, missä käkikin kukkui yöllä.

    pilvellä oli hopeareunus. Olen sieltä Laatokan pohjoispuolelta perimältäni. Suuret runokylät ja muut ovatkin sitten rikollisia paikkoja varmaan.
    lopettakaa jo ...

    Äänestä

  • se on kirjoitti:

    vunukka eikä bunukka. Mutta karjasha olj joka pitäjäs ikioma murre. Doroga-sannaa mie en oo ensinkää kuult, mitäs hää mahtaa tarkottaa? Taitaap olla venättä eikä karjala kieltä.

    Kuulkaapas nyt hyvät ihmiset! Raja-Karjalassa puhuttiin karjan kieltä, ei karjalan MURRETTA. Se on katsokaas ihan virallinen kieli, jolla sitten on omat murteensa. Sillä mitä Suomessa nykyään puhutaan Etelä-Karjalan alueella ja jota myös sanotaan karjalan murteeksi ei ole mitään tekemistä karjalan kielen kanssa!

    Surullista on se, että karjalaiset ortodoksit piti suomalaisluterilaissavolaistaa sotien jälkeen niin voimakkaasti että osaamme brassata vain niillä muutamalla sanalla. Meidän karjalaisten äidinkieli on kitketty suomesta!

    Omat isovanhempanikin puhuivat karjalaa vain omien sisarustensa kanssa. Surullista.

    Äänestä

  • f-fani kirjoitti:

    Hei osaako kukaan kertoa miten feresi tehdään??? Voiko sitä "modernisoida" niin ettei käytä alla löysää valkoista paitaa?

    Onko sellainen vaikea tehdä? Onko siinä jotain "sääntöjä" kuinka leveät tai kapeat pitää olla mekon olkaimet? Ja millä korkeudella ne selkäpuolella yhtyvät? Olettekos itse semmoisia tehneet?

    järjestävät feressin ompelukursseja. Itselläni on perinnöksisaatu sellainen. Käytän tosin harvoin koska asun Lounais-Suomessa ja täällä suhtaudutaan nuivasti lähes kaikkeen karjalaisuuteen. Ainakin ort.seurakunnassa. Feressinteko kurssi täällä oli kait kerran.

    Äänestä

  • tie, kirjoitti:

    mutta tarkoittaako se myös tolloa?

    Doroga on venäjäksi tie, tollo on durak.
    Eivät edes samaa kantaa.

    Äänestä

  • on murteita kirjoitti:

    Salmissa on sanottu dorogu, Suojärvellä taas muistaakseni doroga, vähän samalla tavalla kuin salmilaiset sanovat muzikku, suojärveläiset muzikka.
    Dorga on taas aivan muu sana, sehän on helsinkiläistä slangia.

    siinä kuin Suomen kielessäkin. Karjalan kielen murteet ovat 1) varsinaiskarjalan pohjoismurre, jota puhuttiin Venäjän puolella Vienan Karjalassa, 2) varsinaiskarjalan etelämurre, jota puhuttiin Pohjois-Aunuksessa ja Suomen puolella mm Suojärvellä ja 3) Aunuksen karjala eli livvinkieli, jota Suomen puolella puhuttiin Salmissa sekä 4) lyydiläismurteet, jotka ovat karjalan ja vepsän siirtymämurteita ja joita ei ole puhuttu Suomen alueella.

    Karjalan kieltä puhuttiin Suomessa ennen sotia vain Salmin kihlakunnassa (Salmissa, Suistamolla, Suojärvellä sekä eräissä Impilahden kylissä sekä Korpiselän itäisissä kylissä). Ilomantsin itäisissä kylissä puhuttiin vielä 1800-luvulla karjalan kieltä, mutta se katosi ja tilalle tuli itäsavo, jota nykyisin puhutaan koko Pohjois-Karjalassa.

    Etelä-Karjalassa siis Viipurin Karjalassa, Ylä-Vuoksen pitäjissä, Kannaksella ja Keski-Karjalassa sekä osin myös Laatokan Karjalassa puhuttiin karjalaismurteita eli ns kaakkoismurteita, jotka ovat Suomen kielen murteita.

    Äänestä

  • f-fani kirjoitti:

    Hei osaako kukaan kertoa miten feresi tehdään??? Voiko sitä "modernisoida" niin ettei käytä alla löysää valkoista paitaa?

    Onko sellainen vaikea tehdä? Onko siinä jotain "sääntöjä" kuinka leveät tai kapeat pitää olla mekon olkaimet? Ja millä korkeudella ne selkäpuolella yhtyvät? Olettekos itse semmoisia tehneet?

    En tiedä paiskautuuko tämä ketjun loppuun, mutta tuossa alkupuolella kyseltiin feresiohjeita.

    Mikä tahansa käsityökeskus Pohjois-Karjalassa varmasti voi antaa sekä kaavoja että ohjeita feresien ompeluun.

    Ei liene vaikeaa ompelutaitoiselle ihmiselle (itse inhoan ompelemista, mutta tuttavat ovat kyllä ko. vaatekappaleita värkänneet vaikeuksitta).

    Puseron ei ole mikään pakko olla pullottavahihainen, käy kyllä kaidempikin malli.

    Äänestä

  • oikeastaan kirjoitti:

    jatko-savoa, minne pakenivat oikeutta savolaiset rikolliset.
    Kannas on sitä oikeata ja aitoa Karjalaa, missä käkikin kukkui yöllä.

    Höpöhöpö tutustu historiaan.

    Äänestä

  • ihan sivusta kirjoitti:

    Doroga on venäjäksi tie, tollo on durak.
    Eivät edes samaa kantaa.

    Ei tämä netissä räpellys mene aivan hukkaan. Täällä itärajalla eräs alkuasukas haukkui minua kerran "turakaksi".

    Ihmettelin ennen kuulumatonta sanaa, mutta sehän on selvä laina venäjästä, durak - turakka = tollo.

    Äänestä

  • on murteita kirjoitti:

    Salmissa on sanottu dorogu, Suojärvellä taas muistaakseni doroga, vähän samalla tavalla kuin salmilaiset sanovat muzikku, suojärveläiset muzikka.
    Dorga on taas aivan muu sana, sehän on helsinkiläistä slangia.

    Minun ymmärrykseni mukaan nuo ovat venäläisperäisiä sanoja.

    Druga on taas venäjän kielen sana.

    Eiköhän se ole vähän niin että ortodoksi karjalaisilla on venäläistä sukujuurta.

    Äänestä

  • sellaiset ihmiset kirjoitti:

    Hieman ärsyttää, kun jotkut ortodoksit, jotka eivät ole eläissään puhuneet rajantaakse jääneen Karjalan murteita (koti ollut puhtaasti savokarjalainen) puhuvat esimerkiksi "maammosta" tai "bunukoista". Siinä on lapsellinen eksotiikan haun maku.

    Muuten pidän ihan positiivisena sitä että ihminen puhuu omaa murrettaan, olipa se sitten läntistä tai itäistä, tai vaikka käyttelee lapsuudestaan tuttuja Karjalan kielen sanoja.

    Feresi tai siitsa ei ole muuten mikään navettamekko, vaan raja-Karjalassa yleisesti käytetty ortodokisten naisten asu. Muistaakseni vielä 1900-luvun alussa käyttivät jotkut Ilomantsin itäkylien naiset feresejä, joten ei sen käyttö praasniekoissa ole ihan tuulesta temmattua.

    Näillä asuilla ei ole ortodoksisuuden kanssa mitään muuta tekemistä kuin että niitä käyttävät nykyisin pääosin ortodoksinaiset.

    Sarafaani sielunlämmittäjät yms. versiot ovat venäjän kansallispuku.

    Äänestä

  • old_profile_74175 kirjoitti:

    Näillä asuilla ei ole ortodoksisuuden kanssa mitään muuta tekemistä kuin että niitä käyttävät nykyisin pääosin ortodoksinaiset.

    Sarafaani sielunlämmittäjät yms. versiot ovat venäjän kansallispuku.

    Lisään että myös luterilaiset naiset ovat käyttäneet samoja pukuja niin vanhassa karjalassa.

    Jos et usko niin avaappa kirja Rahwaan puku.

    Äänestä

  • Orto kirjoitti:

    Kuulkaapas nyt hyvät ihmiset! Raja-Karjalassa puhuttiin karjan kieltä, ei karjalan MURRETTA. Se on katsokaas ihan virallinen kieli, jolla sitten on omat murteensa. Sillä mitä Suomessa nykyään puhutaan Etelä-Karjalan alueella ja jota myös sanotaan karjalan murteeksi ei ole mitään tekemistä karjalan kielen kanssa!

    Surullista on se, että karjalaiset ortodoksit piti suomalaisluterilaissavolaistaa sotien jälkeen niin voimakkaasti että osaamme brassata vain niillä muutamalla sanalla. Meidän karjalaisten äidinkieli on kitketty suomesta!

    Omat isovanhempanikin puhuivat karjalaa vain omien sisarustensa kanssa. Surullista.

    "Surullista on se, että karjalaiset ortodoksit piti suomalaisluterilaissavolaistaa sotien jälkeen niin voimakkaasti että osaamme brassata vain niillä muutamalla sanalla."

    Jatkoa sille, mitä ruotsalaiset ja suomalaiset Lutherin-uskoiset tekivät karjalaisille jo 1600-luvulla.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    "Surullista on se, että karjalaiset ortodoksit piti suomalaisluterilaissavolaistaa sotien jälkeen niin voimakkaasti että osaamme brassata vain niillä muutamalla sanalla."

    Jatkoa sille, mitä ruotsalaiset ja suomalaiset Lutherin-uskoiset tekivät karjalaisille jo 1600-luvulla.

    Tämähän saa huvittavia piirteitä.

    Karjalaisia on luterilaisiakin.

    Äänestä

  • sellaiset ihmiset kirjoitti:

    Hieman ärsyttää, kun jotkut ortodoksit, jotka eivät ole eläissään puhuneet rajantaakse jääneen Karjalan murteita (koti ollut puhtaasti savokarjalainen) puhuvat esimerkiksi "maammosta" tai "bunukoista". Siinä on lapsellinen eksotiikan haun maku.

    Muuten pidän ihan positiivisena sitä että ihminen puhuu omaa murrettaan, olipa se sitten läntistä tai itäistä, tai vaikka käyttelee lapsuudestaan tuttuja Karjalan kielen sanoja.

    Feresi tai siitsa ei ole muuten mikään navettamekko, vaan raja-Karjalassa yleisesti käytetty ortodokisten naisten asu. Muistaakseni vielä 1900-luvun alussa käyttivät jotkut Ilomantsin itäkylien naiset feresejä, joten ei sen käyttö praasniekoissa ole ihan tuulesta temmattua.

    Nimenomaan.

    Äänestä

  • se on kirjoitti:

    vunukka eikä bunukka. Mutta karjasha olj joka pitäjäs ikioma murre. Doroga-sannaa mie en oo ensinkää kuult, mitäs hää mahtaa tarkottaa? Taitaap olla venättä eikä karjala kieltä.

    Eihä tuo siunkaa kirjutukseis mittää karjalan kielt ol', vaa selvää suomen kielt.

    Taas kertaalles saap nähä kui immeisilt ussei menneet sekasi karjalan kiel' ja suomen kielen kaakkoismurteet. (Pittääp viel muistaa sekkii, jott karjalan kieles on siinkii paljo erilaisii murtehii...)

    "Bunukka" ja "doroga" on kummatkii juurikii karjalan kielt.

    Äänestä

Aihe on mielestäni hyvä. Vilkasta sanailua se onkin kirvoittanut.

Pari huomiota keskustelun aiheena olleisiin seikkoihin.

1.'Alkuperäisyys'

Uskonnolla on aina alkuperä – minkäs sille voi? Ortodoksisuudessa on (Suomessakin) enemmän juutalaista perinnettä kuin karjalaista, mutta enpä ole kuullut kenenkään Vanhasta Testamentista tai alttarien seitsenhaaraisista kynttilänjaloista häiriintyneen :D

Suomeen ortodoksisuus tuli Karjalan kautta. Evakoituminen levitti sen ympäri maata, mutta väen tavat olivat karjalaisia. Valtaväestön silmissä on varmasti ollut vaikea vetää rajaa sen välille, mikä tulijoiden ’oudohkossa’ käytöksessä on johtunut kansanperinteestä ja mikä uskonnosta.

Esimerkiksi Pohjanmaalla karjalaismummoja kutsuttiin ”hospotipomiloiksi”, koska nämä maailman menoa päivitellessään sanoivat usein venäjäksi ’Herra armahda..!’


2.Identiteetti

Monille kansoille maailmassa uskonnot ja etninen tausta ovat yhtä. Näin on etenkin juutalaisilla, mutta monilla alueilla islamissa on samoja piirteitä. Se luo identiteettiä. Ainakin oma ortodoksisuuteni täydentää karjalaista identiteettiäni: eläessäni siis kaukana sieltä, missä sukuni on ’aina’ elänyt.

Jollain tavalla perimä on jopa uskontoa tärkeämpää – ainakin pysyvämpää. Toisen voisin halutessani muuttaa, toista en mitenkään.

Näillä leveysasteilla ortodoksisuus yhdistetään ihmisten mielissä helposti joko karjalaisuuteen tai venäläisyyteen. Valtiomme ja kirkkomme historiaan liittyvistä syistä ymmärrän hyvin, että ortodoksit ovat halunneet näistä vaihtoehdoista korostaa nimenomaan ensin mainittua.


3.Missäs Karjala olikaan..?

Joku täällä murjaisi Karjalan olevan Laatokan pohjoispuolella. Onhan sitä toki sielläkin. Heti Laatokan pohjois-/koillisrannasta alkaa Aunus ja sen pohjoispuolella Viena. Nekin ovat vielä Karjalaa...

Vaan kyllä silti karjalaisinta Karjalaa ovat jo nimestä lähtien Karjalan Kannas ja Laatokan rantapitäjät: Sortavala, Kurkijoki, Salmi ym. – eli jotakuinkin vanha Viipurin lääni. Samalla se on sodissamme luovutettu alue. Venäjän federaation Karjalan tasavaltaan kuuluu sitten jo paljon muutakin...


4.Bunukat ja vunukat...

V- ja B-kirjaimet ovat perinteisesti vaihdelleet venäjän kielen vaikutusalueilla ja slaavilaislainoissa. Siinä missä jossain juhlitaan pyhää Barbaraa, toisilla alueilla hän on pyhä Varvara. Esimerkiksi Haminassa Reserviupseerikurssinsa käyneet muistavat oman pyhimyksensä – sotilaskotiauto Varvaran..!

(Joku voisi tietää tästä enemmän: kuulisin mielelläni. Itse en osaa venäjää kuin ihan muutamia lauseita. Valitettavasti mikään niistä ei sovellu järin rauhanomaiseen käyttöön.)

Äänestä
  • Karjalaisinta Karjalaa ei mielestäni edusta Karjalan kannas. Sieltähän alkuperäinen väestö sysättiin itään 1600-luvulla luterilaisen puhdasoppisuuden aikana. Tilalle muutti sitten luterilaisia savolaisia, joiden jälkeläisiä nämä luovutetun alueen kannaslaiset sitten ovat.

    Äänestä

  • Bunukka kirjoitti:

    Karjalaisinta Karjalaa ei mielestäni edusta Karjalan kannas. Sieltähän alkuperäinen väestö sysättiin itään 1600-luvulla luterilaisen puhdasoppisuuden aikana. Tilalle muutti sitten luterilaisia savolaisia, joiden jälkeläisiä nämä luovutetun alueen kannaslaiset sitten ovat.

    Etnisesti tai antropologisesti olet varmastikin oikeassa.

    Itse ajattelin lähinnä Karjalan tai karjalaisuuden ideaa.

    Mikäpä olisi ihmisten mielissä karjalaisempi kaupunki kuin Viipuri, karjalaisempi virta kuin Vuoksi tahi Taipaleenjoki, tai karjalaisempi sävelmä kuin Säkkijärven polkka?

    Tuossa mielessä karjalaisuus on mielestäni hieman 'kannasvoittoista'...

    Äänestä

  • Ihan tavallinen ortodoksi kirjoitti:

    Etnisesti tai antropologisesti olet varmastikin oikeassa.

    Itse ajattelin lähinnä Karjalan tai karjalaisuuden ideaa.

    Mikäpä olisi ihmisten mielissä karjalaisempi kaupunki kuin Viipuri, karjalaisempi virta kuin Vuoksi tahi Taipaleenjoki, tai karjalaisempi sävelmä kuin Säkkijärven polkka?

    Tuossa mielessä karjalaisuus on mielestäni hieman 'kannasvoittoista'...

    käsittää, niinpä niin, minnekäs ne karelianistit menivät 1800-luvulla vaikutteita saamaan - Viena taisi kiinnostaa eniten ja tietenkin Koli, jonka maisemat ovat inspiroineet niin säveltäjiä kuin kuvataiteilijoitakin.

    Äänestä

  • Ei pidä unohtaa, että suurissa kauppakaupungeissa osa ortodoksiväestöstä on alkuperältään venäläistä tai jopa saksalaista. Ei karjalaista.

    Esimerkiksi omassa suvussani ortodoksisuutta edustaa edesmennyt isomummo, saksalaisnainen joka asui suuren osan elämästään Venäjällä ja siellä omaksui ortodoksisuuden. Tästä se lähti.

    Minua joskus häiritsee karjalaisten halu omia itselleen ortodoksisuus. Kaikki karjalaiset eivät tietenkään tee näin, mutta jotkut kyllä. Toisaalta nykyisin ort. kirkossa on niin paljon alkujaan luterilaisia liittyneitä, että karjalaisten monopoli ei taida enää oikein olla niin selvä. :) Hyviä ortoja olemme varmasti kaikki, olipa etninen tausta mikä hyvänsä.

    Äänestä

  • maa ilma kirjoitti:

    Ei pidä unohtaa, että suurissa kauppakaupungeissa osa ortodoksiväestöstä on alkuperältään venäläistä tai jopa saksalaista. Ei karjalaista.

    Esimerkiksi omassa suvussani ortodoksisuutta edustaa edesmennyt isomummo, saksalaisnainen joka asui suuren osan elämästään Venäjällä ja siellä omaksui ortodoksisuuden. Tästä se lähti.

    Minua joskus häiritsee karjalaisten halu omia itselleen ortodoksisuus. Kaikki karjalaiset eivät tietenkään tee näin, mutta jotkut kyllä. Toisaalta nykyisin ort. kirkossa on niin paljon alkujaan luterilaisia liittyneitä, että karjalaisten monopoli ei taida enää oikein olla niin selvä. :) Hyviä ortoja olemme varmasti kaikki, olipa etninen tausta mikä hyvänsä.

    oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?

    Äänestä

  • kertoa että kirjoitti:

    oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?

    "oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?"

    En ole koskaan ajatellut asiaa, mutta näin todellakin on.

    60-luvulla ortodoksisuudella oli paljon enemmän merkitystä ja silloin 95 % avioliitoista oli sellaisia, joista toinen ei ollut ortodoksi (Voitto Huotarin Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto). Nykyään puhtaasti ortodoksisia pareja on vähemmän, mutta toki paljon enemmän kuin 1 %. Täten lähes kaikilla ortodokseilla on isovanhemmissa yhtä paljon tai enemmän luterilaisia kuin ortodokseja. Elämme luterilaisessa maassa, joten luterilaisuus vaikuttaa ortodoksien arkielämään (esimerkiksi pääsiäisen ajankohta) halusimmepa sitä tai emme. Käsittääkseni ainakin 20 vuotta kirkossa on ollut enemmän hautajaisia kuin ristiäisiä ja väestönkasvu on tullut 90-luvulla luterilaisista ja nyt yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajista, joiden vanhemmat elivät sosialistisissa valtioissa, jossa kirkollinen perinne ei vaikuttanut paljoakaan yhteiskuntaan. Karjalaisuus säilyy vielä pitkään juhlapuheissa, mutta luterilaisuus vaikuttaa sitä paljon voimakkaammin arkeen.

    Äänestä

  • KimmoKoo kirjoitti:

    "oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?"

    En ole koskaan ajatellut asiaa, mutta näin todellakin on.

    60-luvulla ortodoksisuudella oli paljon enemmän merkitystä ja silloin 95 % avioliitoista oli sellaisia, joista toinen ei ollut ortodoksi (Voitto Huotarin Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto). Nykyään puhtaasti ortodoksisia pareja on vähemmän, mutta toki paljon enemmän kuin 1 %. Täten lähes kaikilla ortodokseilla on isovanhemmissa yhtä paljon tai enemmän luterilaisia kuin ortodokseja. Elämme luterilaisessa maassa, joten luterilaisuus vaikuttaa ortodoksien arkielämään (esimerkiksi pääsiäisen ajankohta) halusimmepa sitä tai emme. Käsittääkseni ainakin 20 vuotta kirkossa on ollut enemmän hautajaisia kuin ristiäisiä ja väestönkasvu on tullut 90-luvulla luterilaisista ja nyt yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajista, joiden vanhemmat elivät sosialistisissa valtioissa, jossa kirkollinen perinne ei vaikuttanut paljoakaan yhteiskuntaan. Karjalaisuus säilyy vielä pitkään juhlapuheissa, mutta luterilaisuus vaikuttaa sitä paljon voimakkaammin arkeen.

    että meillä on olemassa tällaisia "luterilaisia ortodokseja", periaatteessahan sen pitäisi olla täysin mahdoton käsitteenäkin... mutta ilmeisesti monet lestadiolaiset, herännäiset jne. eivät pääse tai edes halua irti entisistä oppirakennelmistaan, mutta miksi he sitten ovat tulleet ortodoksiseen seurakuntaan, jos elävät menneisyydessään.

    Äänestä

  • KimmoKoo kirjoitti:

    "oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?"

    En ole koskaan ajatellut asiaa, mutta näin todellakin on.

    60-luvulla ortodoksisuudella oli paljon enemmän merkitystä ja silloin 95 % avioliitoista oli sellaisia, joista toinen ei ollut ortodoksi (Voitto Huotarin Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto). Nykyään puhtaasti ortodoksisia pareja on vähemmän, mutta toki paljon enemmän kuin 1 %. Täten lähes kaikilla ortodokseilla on isovanhemmissa yhtä paljon tai enemmän luterilaisia kuin ortodokseja. Elämme luterilaisessa maassa, joten luterilaisuus vaikuttaa ortodoksien arkielämään (esimerkiksi pääsiäisen ajankohta) halusimmepa sitä tai emme. Käsittääkseni ainakin 20 vuotta kirkossa on ollut enemmän hautajaisia kuin ristiäisiä ja väestönkasvu on tullut 90-luvulla luterilaisista ja nyt yhä suuremmassa määrin maahanmuuttajista, joiden vanhemmat elivät sosialistisissa valtioissa, jossa kirkollinen perinne ei vaikuttanut paljoakaan yhteiskuntaan. Karjalaisuus säilyy vielä pitkään juhlapuheissa, mutta luterilaisuus vaikuttaa sitä paljon voimakkaammin arkeen.

    sekä ortodokseja että luterilaissii, ja on edelleenki. Ortodoksisuus ei oo mitenkää katoamas meilt Suomest, vaan voip hyvi ja voimistuu päivä päivält. Rajakarjalaiste ossuus ortodoksisisest väestöst pienenee ja lisää väkkee tulee sekä eteläkarjalaisist et iha muist heimoist.

    Äänestä

  • surullista kirjoitti:

    että meillä on olemassa tällaisia "luterilaisia ortodokseja", periaatteessahan sen pitäisi olla täysin mahdoton käsitteenäkin... mutta ilmeisesti monet lestadiolaiset, herännäiset jne. eivät pääse tai edes halua irti entisistä oppirakennelmistaan, mutta miksi he sitten ovat tulleet ortodoksiseen seurakuntaan, jos elävät menneisyydessään.

    En mie ainakaa tunne kettää. On vain tietämättömii ja korkollisest valistumattomii ihmisii. Mut heit on enemmä lapsena ortodokseiks kastettujen seka-avioliitojen lapsiin joukos ko aikuisena kääntyneiss, ko kääntyneet joutuu käymää kurssiloit enneko hyö pääsöö kirkkoon.

    Äänestä

  • karjalaissii olj kirjoitti:

    sekä ortodokseja että luterilaissii, ja on edelleenki. Ortodoksisuus ei oo mitenkää katoamas meilt Suomest, vaan voip hyvi ja voimistuu päivä päivält. Rajakarjalaiste ossuus ortodoksisisest väestöst pienenee ja lisää väkkee tulee sekä eteläkarjalaisist et iha muist heimoist.

    Jyväskylästä, tuntematta ketään ortodoksia, ja sittemmin Kreikasta! En Karjalasta tai etenkään Venäjältä. En ollut edes kuullut karjalankieltä ennenkuin oltuani jo kauan ortodoksisen kirkon jäsen, ja nimenomaan Kreikan kokemuksieni kautta. Repikää siitä huumoria...

    Äänestä

  • olen löytänyt kauan sitten kirjoitti:

    Jyväskylästä, tuntematta ketään ortodoksia, ja sittemmin Kreikasta! En Karjalasta tai etenkään Venäjältä. En ollut edes kuullut karjalankieltä ennenkuin oltuani jo kauan ortodoksisen kirkon jäsen, ja nimenomaan Kreikan kokemuksieni kautta. Repikää siitä huumoria...

    No niin, pitihän tämäkin vielä tulla sokeriks pohjalle!

    "En Karjalasta tai etenkään Venäjältä."

    Pelkäät sie et "Suomen Ateenassa" siuta sorsitaan jos hapankaali tuoksahtaa?

    Äänestä

  • Itäsuomalainen kirjoitti:

    No niin, pitihän tämäkin vielä tulla sokeriks pohjalle!

    "En Karjalasta tai etenkään Venäjältä."

    Pelkäät sie et "Suomen Ateenassa" siuta sorsitaan jos hapankaali tuoksahtaa?

    Kreikan maaperällä matkaillessani; en ole kreikkalainen niinkuin näytät nimittelevän minua! Onko se karjalaisille ortodokseille näin kova paikka, että kaikki eivät olekaan "herätystä" heiltä että täytyy ihan irvistelemään ruveta? Hyihyi...;)

    Äänestä

  • olen läytänyt oman ortodoks... kirjoitti:

    Kreikan maaperällä matkaillessani; en ole kreikkalainen niinkuin näytät nimittelevän minua! Onko se karjalaisille ortodokseille näin kova paikka, että kaikki eivät olekaan "herätystä" heiltä että täytyy ihan irvistelemään ruveta? Hyihyi...;)

    Fantsua että löyty vielä yks aito krekofiili tähän keskusteluun! Menkääpäs ulkomaille mihin tahansa yleisortodoksiseen konferenssiin niin huomaatte että kreikkalaiset vetävät suuremmat yhdysmerkit kreikkalaisuuden ja ortodoksisuuden välille kuin karjalaiset ikinä koskaan!

    Yleisimmät kysymykset ulkomailla ovat:
    1)Aah! Olet ortodoksi! Olet siis kreikkalainen?!
    2) Aah! Olet ortodoksi! Olet siis venäläinen?!

    Maailmalla voi sitten kiristellä hampaitaan kun pitäisi olla kreikkalainen että olisi aito ortodoksi...

    T. Suomalaiskarjalainen ortodoksi, 50% ortodoksista, 50% luterilaista (ja sitä ennen roomalaiskatolista ja sitä ennen...) sukujuurta

    Äänestä

  • Ihan tavallinen ortodoksi kirjoitti:

    Etnisesti tai antropologisesti olet varmastikin oikeassa.

    Itse ajattelin lähinnä Karjalan tai karjalaisuuden ideaa.

    Mikäpä olisi ihmisten mielissä karjalaisempi kaupunki kuin Viipuri, karjalaisempi virta kuin Vuoksi tahi Taipaleenjoki, tai karjalaisempi sävelmä kuin Säkkijärven polkka?

    Tuossa mielessä karjalaisuus on mielestäni hieman 'kannasvoittoista'...

    Olet selvästi kasvanut eri kulttuuripiirissä kuin minä, rajakarjalaisten jälkeläinen. Minulle Viipuri ei edusta karjalaisuutta eikä myöskään Vuoksi, Säkkijärven polkasta puhumattakaan.

    Nostalginen olo tulee esim biisistä Jo karjalan kumbuzil puut kukitah...Joensuun taidemuseosta ostin mahtavan karjalaisen muistipelin nimeltä "Muistat sie?" Sieltä löytyy mm. Suistamon vaakuna, piirakkapulikat, käspaikka, virbovitsat ja Valamon kirkonkellot. Niistä se alkaa Karjala tulla mieleen. Siksi se oli pakko se muistipelikin ostaa.

    Äänestä

  • Karjalaisuutta käsitellään monelta kantilta uudessa julkaisussa "Nykytulkintojen Karjala". suosittelen.

    Äänestä

  • Orto kirjoitti:

    Olet selvästi kasvanut eri kulttuuripiirissä kuin minä, rajakarjalaisten jälkeläinen. Minulle Viipuri ei edusta karjalaisuutta eikä myöskään Vuoksi, Säkkijärven polkasta puhumattakaan.

    Nostalginen olo tulee esim biisistä Jo karjalan kumbuzil puut kukitah...Joensuun taidemuseosta ostin mahtavan karjalaisen muistipelin nimeltä "Muistat sie?" Sieltä löytyy mm. Suistamon vaakuna, piirakkapulikat, käspaikka, virbovitsat ja Valamon kirkonkellot. Niistä se alkaa Karjala tulla mieleen. Siksi se oli pakko se muistipelikin ostaa.

    (Kulttuuripiiri on varmastikin ollut eri, vaikka perimämme rajakarjalaisuuden osalta onkin sama.)

    Luovutetun Karjalan olennaisin ominaisuus on, että se on menetetty. Siksi jokainen voi muistaa sen juuri sellaisena, mitä se hänelle edustaa.

    Jos minulle niin rakas Suomen tasavalta edelleen hallitsisi Karjalaa, nousisi Monrepo'n puistossa Viipurin Reippaan kuplahalli ja vienalaiskylien raiteilla ajettaisiin samanlaista vonkausrinkiä, jota ammattikoululaiset ajavat muuallakin Suomessa :D

    Siksi siis Karjala voi olla minulle Viipurin ja Terijoen Rivieran kansainvälistä ilmapiiriä. Samalla se on välittömyyttä, luonteenlaatua ja luovuttamattomuutta: ilo pintaan, vaik syvän märkänis!

    Laatokankarjalaisille se puolestaan voi olla kauniita koristeleikkauksia puutalojen päädyissä, kummallisia murteita ja vanhoja keppiniekkamaisia starikoita ;)

    Yhtä kaikki - mitään tästä ei enää ole, ja juuri se on ainoa tae tuon menneen maailman kauneudesta.

    En sinänsä haikaile Karjalaa takaisin, mutta olen pannut merkille tervehdyksen, jonka diasporassa elävät juutalaiskollegat maailmalla erotessaan toisilleen usein morjestavat: Next year in Yerushalaim..!

    Siellä on heidän onnelansa; ehkä jotain sen suuntaista, josta Unto Mononenkin hartaasti haitarinsa kanssa Satumaana laulelee :)

    Siksi olen yrittänyt istuttaa pientä perinnettä, jossa evakkojen 'diasporassa' elävät jälkeläiset eroaisivat toivotuksin: "Ensi vuonna Viipurissa..!"

    Tätä saa levittää, jos se yhtään omalta tuntuu.

    (Karjalan pääkaupunki on valittu vain alkusoinnun perusteella: suistamolaiset toivottakoon puolestani 'Suistamolla' ja suojärviset 'Suojärvellä'... :)

    Kaunista ja iloista on se, että muistamme juuremme. Kullakin ne ovat omansa, eikä niistä yksikään kai ole sen 'oikeampi' kuin kenenkään toisenkaan. Tämä pätee niin karjalaisiin keskenään kuin karjalaisiin ja valtaväestöön :)

    Äänestä

  • kertoa että kirjoitti:

    oikeastaan ortodoksisuuden juuret ovatkin siirtyneet luterilaisuuteen?

    Koko käsitys juurista on sangen epämääräinen. Kuka meistä sittenkään tuntee oman sukunsa muutamaa vuosisataa kauemmas? Ihminen voi pitää itseään vakiintuneena ortodoksina, ikiaikaisen ortosuvun edustajana, mutta kas kun asiaa selvitetään, niin muutaman sukupolven takaa löytyy luterilaisia. Ja se on AIVAN LUONNOLLISTA. Mutta tästä syystä koko juurilla kehuskelu ja niiden tuominen korostetusti esiin on hiukan huvittavaa joskus.

    Kannattaa joskus laskeskella, kuinka monta esivanhempaa meillä oikein onkaan. Isovanhempien vanhempia on jo 8. Heidän vanhempiaan 16. Seuraava polvi pitää sisällään 32 ihmistä.

    Ei Suomen kaltaisessa maassa taida olla mitenkään erityisen "puhtaita" sukuja, siis mitä uskontoon tai etnisyyteen tulee. Taitaa olla niin, että perinteet ja uskonnot ovat sekoittuneet aika hyvin. Sitten me 2000-luvun juurettomuutta kokevat ihmiset "valitsemme" sukutaustastamme itsellemme sopivan perinteen. Jos suvussa on ortodokseja, niin se voi kiehtoa ja vetää puoleensa, koska luterilaiset ovat joskus hiukan värittömiä ja tavanomaisia. Karjalaisuus voi siihen verrattuna tuntua eksoottiselta ja erikoiselta.

    Erään ystäväni isoisän äidin isä oli Puolan juutalaisia (muutti Suomeen joskus anno dazumal). Tuolle ystävälleni juutalaisuus alkoi merkitä hyvin paljon tiedon jälkeen. Muista saman sukupolven esivanhemmista hän ei tiennyt, mutta tästä tiesi ja samaistui tähän kulttuuriperimään, koska PÄÄTTI niin. Plain and simple.

    Meillä kaikilla on juuret, mutta kyseessä tosiaan on monikkomuoto. ;) Eli niitä juuria on monenlaisia. Noinkohan palstan karjala-aktiivit ja murteella kirjoittavat OIKEASTI käyttävät kannakselaista kieltä arkipuheessaan? Samapa tuo tietysti minulle on, tahdonpa vain korostaa sitä, että veremme ja juuremme ja perinteemme ovat sekoittuneita, eikä siinä ole mitään pahaa. Jokainen voi sitten tykönään miettiä miksi päättää samaistua johonkin tiettyyn sukuperinteeseen ja unohtaa muut.

    Äänestä

  • surullista kirjoitti:

    että meillä on olemassa tällaisia "luterilaisia ortodokseja", periaatteessahan sen pitäisi olla täysin mahdoton käsitteenäkin... mutta ilmeisesti monet lestadiolaiset, herännäiset jne. eivät pääse tai edes halua irti entisistä oppirakennelmistaan, mutta miksi he sitten ovat tulleet ortodoksiseen seurakuntaan, jos elävät menneisyydessään.

    näyttää olevan vaikeuksia irrottautua oppimistaan tavoista, kaikkine huudahduksineen ja hallelujineen/aamenineen. Sitäpaitsi kuulen usein sanottavan "ei kai se nyt niin tärkeätä ole" kun poikkeavat jostain ortodoksisuuteen kuuluvasta asiasta, jotkut käyvät jopa luterilaisessa kirkossa ehtoollisella!

    Äänestä

  • Ihan tavallinen ortodoksi kirjoitti:

    (Kulttuuripiiri on varmastikin ollut eri, vaikka perimämme rajakarjalaisuuden osalta onkin sama.)

    Luovutetun Karjalan olennaisin ominaisuus on, että se on menetetty. Siksi jokainen voi muistaa sen juuri sellaisena, mitä se hänelle edustaa.

    Jos minulle niin rakas Suomen tasavalta edelleen hallitsisi Karjalaa, nousisi Monrepo'n puistossa Viipurin Reippaan kuplahalli ja vienalaiskylien raiteilla ajettaisiin samanlaista vonkausrinkiä, jota ammattikoululaiset ajavat muuallakin Suomessa :D

    Siksi siis Karjala voi olla minulle Viipurin ja Terijoen Rivieran kansainvälistä ilmapiiriä. Samalla se on välittömyyttä, luonteenlaatua ja luovuttamattomuutta: ilo pintaan, vaik syvän märkänis!

    Laatokankarjalaisille se puolestaan voi olla kauniita koristeleikkauksia puutalojen päädyissä, kummallisia murteita ja vanhoja keppiniekkamaisia starikoita ;)

    Yhtä kaikki - mitään tästä ei enää ole, ja juuri se on ainoa tae tuon menneen maailman kauneudesta.

    En sinänsä haikaile Karjalaa takaisin, mutta olen pannut merkille tervehdyksen, jonka diasporassa elävät juutalaiskollegat maailmalla erotessaan toisilleen usein morjestavat: Next year in Yerushalaim..!

    Siellä on heidän onnelansa; ehkä jotain sen suuntaista, josta Unto Mononenkin hartaasti haitarinsa kanssa Satumaana laulelee :)

    Siksi olen yrittänyt istuttaa pientä perinnettä, jossa evakkojen 'diasporassa' elävät jälkeläiset eroaisivat toivotuksin: "Ensi vuonna Viipurissa..!"

    Tätä saa levittää, jos se yhtään omalta tuntuu.

    (Karjalan pääkaupunki on valittu vain alkusoinnun perusteella: suistamolaiset toivottakoon puolestani 'Suistamolla' ja suojärviset 'Suojärvellä'... :)

    Kaunista ja iloista on se, että muistamme juuremme. Kullakin ne ovat omansa, eikä niistä yksikään kai ole sen 'oikeampi' kuin kenenkään toisenkaan. Tämä pätee niin karjalaisiin keskenään kuin karjalaisiin ja valtaväestöön :)

    kaupunki täynnään hirvittäviä ostoskeskuksia ja viime vuosikymmenten muuta kuvatusmaista rakennusarkkitehtuuria. Sortavalan puutalot olisi aikaa sitten purettu.

    Laatokan rannoille ei olisi tyhjätaskuilla mitään asiaa, sillä rannat olisi kaavoitettu varakkaiden luxus loma-asunnoille.

    Ihanista koivikoista ja haavikoista, kunnon metsistä ylipäätään ei näkyisi jälkeäkään, sillä metsät olisi hakattu ja istutettu räkämännylle.

    Äänestä

  • Juuret On kirjoitti:

    Koko käsitys juurista on sangen epämääräinen. Kuka meistä sittenkään tuntee oman sukunsa muutamaa vuosisataa kauemmas? Ihminen voi pitää itseään vakiintuneena ortodoksina, ikiaikaisen ortosuvun edustajana, mutta kas kun asiaa selvitetään, niin muutaman sukupolven takaa löytyy luterilaisia. Ja se on AIVAN LUONNOLLISTA. Mutta tästä syystä koko juurilla kehuskelu ja niiden tuominen korostetusti esiin on hiukan huvittavaa joskus.

    Kannattaa joskus laskeskella, kuinka monta esivanhempaa meillä oikein onkaan. Isovanhempien vanhempia on jo 8. Heidän vanhempiaan 16. Seuraava polvi pitää sisällään 32 ihmistä.

    Ei Suomen kaltaisessa maassa taida olla mitenkään erityisen "puhtaita" sukuja, siis mitä uskontoon tai etnisyyteen tulee. Taitaa olla niin, että perinteet ja uskonnot ovat sekoittuneet aika hyvin. Sitten me 2000-luvun juurettomuutta kokevat ihmiset "valitsemme" sukutaustastamme itsellemme sopivan perinteen. Jos suvussa on ortodokseja, niin se voi kiehtoa ja vetää puoleensa, koska luterilaiset ovat joskus hiukan värittömiä ja tavanomaisia. Karjalaisuus voi siihen verrattuna tuntua eksoottiselta ja erikoiselta.

    Erään ystäväni isoisän äidin isä oli Puolan juutalaisia (muutti Suomeen joskus anno dazumal). Tuolle ystävälleni juutalaisuus alkoi merkitä hyvin paljon tiedon jälkeen. Muista saman sukupolven esivanhemmista hän ei tiennyt, mutta tästä tiesi ja samaistui tähän kulttuuriperimään, koska PÄÄTTI niin. Plain and simple.

    Meillä kaikilla on juuret, mutta kyseessä tosiaan on monikkomuoto. ;) Eli niitä juuria on monenlaisia. Noinkohan palstan karjala-aktiivit ja murteella kirjoittavat OIKEASTI käyttävät kannakselaista kieltä arkipuheessaan? Samapa tuo tietysti minulle on, tahdonpa vain korostaa sitä, että veremme ja juuremme ja perinteemme ovat sekoittuneita, eikä siinä ole mitään pahaa. Jokainen voi sitten tykönään miettiä miksi päättää samaistua johonkin tiettyyn sukuperinteeseen ja unohtaa muut.

    Nykyaikana monille näyttää olevan täysin tuntematon asia, kuinka vaikeassa asemassa Suomen ortodoksit ovat olleet maan itsenäistymisen alkuaikoina ja sotien jälkeen. Hyvin monet ovat siirtyneet suosiolla luterilaisiin seurakuntiin saadakseen olla rauhassa käännytykseltä. Kaupunkien oppikouluihin tuleet ortodoksilapset painostettiin yleensä luterilaisiksi. Myöhemmin tuli tavaksi kastaa ja liittää kaikki lapset toisen vanhemman mukaan luterilaisen kirkon jäseniksi, ettei heillä olisi vaikeuksia koulussa. Pohjanmaalle, Hämeeseen tai Savoon evakuoidut ortodoksit olivat todella vaikeuksissa, sillä heitä ei pidetty oikeina suomalaisina (eiväthän he luterilaisia olleetkaan).
    On täysin mahdollista, että näiden käännynnäis-luterilaisten sukujen jälkeläiset eivät aina tiedä ortodoksista taustaansa, koska isovanhemmat olivat joutuneet uskontoaan niin paljon häpeämään.
    Luultavasti myös suuri osa nykyaikana ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä on "paluumuuttajia" näistä melkein pakolla luterilaistetuista ortodoksista suvuista, loppujen lopuksi aika harva heistä lienee täysin puhtaita hämäläisiä ja pohjalaisia, joilla ei ole juuri mitään ortodoksista taustaa suvussaan.

    Äänestä

  • olevan tuntematon asia kirjoitti:

    Nykyaikana monille näyttää olevan täysin tuntematon asia, kuinka vaikeassa asemassa Suomen ortodoksit ovat olleet maan itsenäistymisen alkuaikoina ja sotien jälkeen. Hyvin monet ovat siirtyneet suosiolla luterilaisiin seurakuntiin saadakseen olla rauhassa käännytykseltä. Kaupunkien oppikouluihin tuleet ortodoksilapset painostettiin yleensä luterilaisiksi. Myöhemmin tuli tavaksi kastaa ja liittää kaikki lapset toisen vanhemman mukaan luterilaisen kirkon jäseniksi, ettei heillä olisi vaikeuksia koulussa. Pohjanmaalle, Hämeeseen tai Savoon evakuoidut ortodoksit olivat todella vaikeuksissa, sillä heitä ei pidetty oikeina suomalaisina (eiväthän he luterilaisia olleetkaan).
    On täysin mahdollista, että näiden käännynnäis-luterilaisten sukujen jälkeläiset eivät aina tiedä ortodoksista taustaansa, koska isovanhemmat olivat joutuneet uskontoaan niin paljon häpeämään.
    Luultavasti myös suuri osa nykyaikana ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä on "paluumuuttajia" näistä melkein pakolla luterilaistetuista ortodoksista suvuista, loppujen lopuksi aika harva heistä lienee täysin puhtaita hämäläisiä ja pohjalaisia, joilla ei ole juuri mitään ortodoksista taustaa suvussaan.

    Onko sinulla mitään tilastotietoa tuon väitteesi tueksi, että suurin osa nykyisin kirkkoon liittyneistä olisi jollakin tavalla karjalaistaustaisia ortodoksisuvuista lähtöisin olevia? Omasta mielestäni nimittäin tämä ei pidä paikkaansa, ainakaan sen vähän perusteella mitä itse olen kirkkoon liittyneistä saanut tietää.

    Ei ortodoksinen kirkko vedä vain karjalaistaustaisia tai "sukurasitteisia", vaan kyllä monella liittyneellä kyse on muusta. Ortodoksisuus koskettaa ihan paljasjalkaisia hämäläisiä ja pohjalaisiakin. Jotkut sellaisista päätyvät jopa munkeiksi ja nunniksi asti.

    Jokainen kirkon historiaan perehtynyt tietää varmasti ortodoksisen kirkon ongelmat sotien jälkeen. Mutta eri asia on sitten se, halutaanko näitä vanhoja asioita tietoisesti pitää esillä ja niistä kantaa katkeruutta. Ei ole oikein syrjiä ketään uskonnon vuoksi, mutta toisaalta vaikka itse ortodoksi olenkin, niin tunnen tiettyä ymmärtämystä myös valtaväestöä kohtaan sotien jälkeen. Helppohan meidän on nyt, ortodoksisen kirkon vakiinnutettua asemansa ja tultua hyväksytyksi, alkaa silloisia tuomita, jos siihen vetoa tunnemme.

    Eipä muuten aina ole ollut kaksinen asema protestanteillakaan esimerkiksi Venäjällä. Osaavathan ortodoksitkin vainota ja syrjiä, ei se ole protestanttien yksinoikeus. Juutalaisten historia Venäjällä saa suorastaan hiukset nousemaan pystyyn.

    Annettaisiin jo vanhojen haavojen olla. Mitä minuun tulee, niin ne ovat ainakin jo arpeutuneet.

    Äänestä

  • Juuret On kirjoitti:

    Koko käsitys juurista on sangen epämääräinen. Kuka meistä sittenkään tuntee oman sukunsa muutamaa vuosisataa kauemmas? Ihminen voi pitää itseään vakiintuneena ortodoksina, ikiaikaisen ortosuvun edustajana, mutta kas kun asiaa selvitetään, niin muutaman sukupolven takaa löytyy luterilaisia. Ja se on AIVAN LUONNOLLISTA. Mutta tästä syystä koko juurilla kehuskelu ja niiden tuominen korostetusti esiin on hiukan huvittavaa joskus.

    Kannattaa joskus laskeskella, kuinka monta esivanhempaa meillä oikein onkaan. Isovanhempien vanhempia on jo 8. Heidän vanhempiaan 16. Seuraava polvi pitää sisällään 32 ihmistä.

    Ei Suomen kaltaisessa maassa taida olla mitenkään erityisen "puhtaita" sukuja, siis mitä uskontoon tai etnisyyteen tulee. Taitaa olla niin, että perinteet ja uskonnot ovat sekoittuneet aika hyvin. Sitten me 2000-luvun juurettomuutta kokevat ihmiset "valitsemme" sukutaustastamme itsellemme sopivan perinteen. Jos suvussa on ortodokseja, niin se voi kiehtoa ja vetää puoleensa, koska luterilaiset ovat joskus hiukan värittömiä ja tavanomaisia. Karjalaisuus voi siihen verrattuna tuntua eksoottiselta ja erikoiselta.

    Erään ystäväni isoisän äidin isä oli Puolan juutalaisia (muutti Suomeen joskus anno dazumal). Tuolle ystävälleni juutalaisuus alkoi merkitä hyvin paljon tiedon jälkeen. Muista saman sukupolven esivanhemmista hän ei tiennyt, mutta tästä tiesi ja samaistui tähän kulttuuriperimään, koska PÄÄTTI niin. Plain and simple.

    Meillä kaikilla on juuret, mutta kyseessä tosiaan on monikkomuoto. ;) Eli niitä juuria on monenlaisia. Noinkohan palstan karjala-aktiivit ja murteella kirjoittavat OIKEASTI käyttävät kannakselaista kieltä arkipuheessaan? Samapa tuo tietysti minulle on, tahdonpa vain korostaa sitä, että veremme ja juuremme ja perinteemme ovat sekoittuneita, eikä siinä ole mitään pahaa. Jokainen voi sitten tykönään miettiä miksi päättää samaistua johonkin tiettyyn sukuperinteeseen ja unohtaa muut.

    1900-luvun alkuun asti ortodoksit naivat lähes 100% ortodokseja ja luterilaiset luterilaisia. Sitten alkoi sekoittuminen. Näin ainakin Raja-Karjalassa. Me nykyiset versiot ollaan tietysti suurempi sekoitus, maailma on muuttunut ja laajentunut. Ja meidän lastemme mummolat alkavat jo olla toiselta puolelta ulkomaillakin.

    Äänestä

  • Orto kirjoitti:

    1900-luvun alkuun asti ortodoksit naivat lähes 100% ortodokseja ja luterilaiset luterilaisia. Sitten alkoi sekoittuminen. Näin ainakin Raja-Karjalassa. Me nykyiset versiot ollaan tietysti suurempi sekoitus, maailma on muuttunut ja laajentunut. Ja meidän lastemme mummolat alkavat jo olla toiselta puolelta ulkomaillakin.

    1880-luvulta, jolloin on otettu ensimmäisiä luterilaisia eukkoja. Ilmeisesti taloussyyt ovat vaikuttaneet, on laajennettu tiluksia ja naitu naapurin nainen.

    Äänestä

  • s-lainen kirjoitti:

    Karjalaisuutta käsitellään monelta kantilta uudessa julkaisussa "Nykytulkintojen Karjala". suosittelen.

    XB!
    On sitä olemassa vielä 100% karjalaisia, kuten mie, kolomannen poloven evakko molempien vanhempien puolelta. Onpa tuo ortodoksisuuskin sieltä tullut, kolome neljästä isovanhemmasta oikeauskoisia. Minulle ortodoksisuus on aina liittynyt karjalaan, osaksi sukuidentiteettiäni.

    Isäni ei puhunut Suomea kouluun mennessään, vaan minä en pagise karjalaa... Surullista!

    Äänestä

  • Orto kirjoitti:

    Olet selvästi kasvanut eri kulttuuripiirissä kuin minä, rajakarjalaisten jälkeläinen. Minulle Viipuri ei edusta karjalaisuutta eikä myöskään Vuoksi, Säkkijärven polkasta puhumattakaan.

    Nostalginen olo tulee esim biisistä Jo karjalan kumbuzil puut kukitah...Joensuun taidemuseosta ostin mahtavan karjalaisen muistipelin nimeltä "Muistat sie?" Sieltä löytyy mm. Suistamon vaakuna, piirakkapulikat, käspaikka, virbovitsat ja Valamon kirkonkellot. Niistä se alkaa Karjala tulla mieleen. Siksi se oli pakko se muistipelikin ostaa.

    Pitäiskö sitten elvistellä että on viipurilaiset esivanhemmat ihan pappis sukua.. hehe.. ei ole todellista tämäkään keskustelu.

    Minä sitä en koskaan tule ymmärtämään nationalismia tai fundamentalismia..extreamismiä..dogmaatikkoja sitten missään esiintymismuodossa.

    Keskittyisitte olemaan vain hengellisiä, siitähän kristinuskossa on kyse.vaiko sukujuurissa yms maallisessa.

    Vaikka mitäs minä kenenkään hengellisyydellä tai sen puutteella itseäni vaivaamaan.

    Äänestä

  • Bunukka kirjoitti:

    Karjalaisinta Karjalaa ei mielestäni edusta Karjalan kannas. Sieltähän alkuperäinen väestö sysättiin itään 1600-luvulla luterilaisen puhdasoppisuuden aikana. Tilalle muutti sitten luterilaisia savolaisia, joiden jälkeläisiä nämä luovutetun alueen kannaslaiset sitten ovat.

    "Karjalaisinta Karjalaa ei mielestäni edusta Karjalan kannas."

    Totta. Viipurin linnan rakentamisesta ja Pähkinäsaaren rauhasta saakka Länsi-Kannas oli pysyvästi erotettu muusta Karjalasta.

    "Sieltähän alkuperäinen väestö sysättiin itään 1600-luvulla luterilaisen puhdasoppisuuden aikana."

    Tuohon aikaan Ruotsi oli liittänyt itseensä voittomaina myös Inkerin ja Laatokan Karjalan. Protestanttisuuteen pakottaminen ulotettiin sinnekin. Paikallinen oikeauskoinen väestö sai kokea kovia. Tuhansia pakeni syvälle Venäjälle ortodoksisen valtakunnan turviin.

    Äänestä

  • kiinnostunnt kirjoitti:

    Onko sinulla mitään tilastotietoa tuon väitteesi tueksi, että suurin osa nykyisin kirkkoon liittyneistä olisi jollakin tavalla karjalaistaustaisia ortodoksisuvuista lähtöisin olevia? Omasta mielestäni nimittäin tämä ei pidä paikkaansa, ainakaan sen vähän perusteella mitä itse olen kirkkoon liittyneistä saanut tietää.

    Ei ortodoksinen kirkko vedä vain karjalaistaustaisia tai "sukurasitteisia", vaan kyllä monella liittyneellä kyse on muusta. Ortodoksisuus koskettaa ihan paljasjalkaisia hämäläisiä ja pohjalaisiakin. Jotkut sellaisista päätyvät jopa munkeiksi ja nunniksi asti.

    Jokainen kirkon historiaan perehtynyt tietää varmasti ortodoksisen kirkon ongelmat sotien jälkeen. Mutta eri asia on sitten se, halutaanko näitä vanhoja asioita tietoisesti pitää esillä ja niistä kantaa katkeruutta. Ei ole oikein syrjiä ketään uskonnon vuoksi, mutta toisaalta vaikka itse ortodoksi olenkin, niin tunnen tiettyä ymmärtämystä myös valtaväestöä kohtaan sotien jälkeen. Helppohan meidän on nyt, ortodoksisen kirkon vakiinnutettua asemansa ja tultua hyväksytyksi, alkaa silloisia tuomita, jos siihen vetoa tunnemme.

    Eipä muuten aina ole ollut kaksinen asema protestanteillakaan esimerkiksi Venäjällä. Osaavathan ortodoksitkin vainota ja syrjiä, ei se ole protestanttien yksinoikeus. Juutalaisten historia Venäjällä saa suorastaan hiukset nousemaan pystyyn.

    Annettaisiin jo vanhojen haavojen olla. Mitä minuun tulee, niin ne ovat ainakin jo arpeutuneet.

    "Juutalaisten historia Venäjällä saa suorastaan hiukset nousemaan pystyyn."

    Siinä asiassa on monta puolta:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Two_Hundred_Years_Together

    Äänestä

  • karjalaistyttö kirjoitti:

    XB!
    On sitä olemassa vielä 100% karjalaisia, kuten mie, kolomannen poloven evakko molempien vanhempien puolelta. Onpa tuo ortodoksisuuskin sieltä tullut, kolome neljästä isovanhemmasta oikeauskoisia. Minulle ortodoksisuus on aina liittynyt karjalaan, osaksi sukuidentiteettiäni.

    Isäni ei puhunut Suomea kouluun mennessään, vaan minä en pagise karjalaa... Surullista!

    Sinä mikään puhdasverinen ole.Puhut evakoista se ei tee sinusta ortodoksia eikä se että vanhempasi ovat ortodoksiaa edustaneet.Hengellisyyttä ei peritä.

    Staroverejä ei pidetty edes oikeaoppisina ortodokseina vaan he itse olivat sitä mieltä että olivat oikeamielisiä.

    Puhutte kulttuurista en tiedä miksi yhdistätte sen ortodoksiaan joka on hengellisyyttä.

    Sitäpaitsi ihan turha vedellä tätä savolaiset ja karjalaiset sontaa.Rajasodista tämä teidän typeryys juontaa.Tästä ne sodat saavat alkunsa ihmisistä joilla on vahva ja kulttuuri ja tapakulttuurinen nationalistinen ja fundamentalistinen identiteetti kristillisyyden sijasta.

    H.R. Nevanlinnan 1970-luvulla tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten perimässä olisi idästä (Aasiasta) peräisin olevaa "itäistä komponenttia" 20–30 prosenttia ja loput olisivat Länsi-Euroopasta. Tämä on kuitenkin usein ymmärretty väärin siten, ettei indoeurooppalaisilla kansoilla olisi tätä komponenttia ja että suomalaiset olisivat erityisen "itäinen" kansa. Kaikissa Euroopan kansoissa on kuitenkin itäistä komponenttia, eikä suomalaisten itäinen osuus ole mitenkään merkittävä.

    Suomalaisten länsipuolella olevilla kansoilla on hivenen enemmän läntistä komponenttia, itäpuolella taas hivenen enemmän itäistä. Itäisyys nousee vähän kerrallaan itään mentäessä ja laskee hitaasti mentäessä länteen. Vasta Uralin itäpuolella itäisen komponentin pitoisuus alkaa kasvaa jyrkemmin. Mikään Euroopan kansa ei kuitenkaan ole vailla itäisiä geenejä, jotka ovat luultavasti olleet yksi elementti jo muinaisessa eurooppalaisuudessa. Samalla tavalla mikään aasialainen kansa ei ole vailla läntisiä geenejä. Ruotsalaisetkin ovat vain asteen verran suomalaisia läntisempiä geeneiltään, läntisemmän sijaintinsa vuoksi. Geneettisesti läntisimmänkin Euraasian kansan baskien geeneissä yli kymmenesosa (12,4%) on itäistä komponenttia.
    Suomalaisten eurooppalaisuus
    Useat autosomien (kromosomit jotka peritään molemmilta vanhemmilta) geenien tutkimukset osoittavat suomalaisen perimän poikkeavan suhteellisen vähän muista eurooppalaisista. Suomalaiset tosin poikkeavat Cavalli-Sforzan aineistossa havaittavasti muista länsieurooppalaisista, jotka ovat lähisukulaisia keskenään (esimerkiksi ruotsalaiset ovat geneettisesti läheisempää sukua englantilaisille kuin suomalaisille), mutta eivät mitenkään merkittävästi. Enemmän keskiverroista länsieurooppalaisista poikkeavat esimerkiksi saamelaiset, sardinialaiset ja kreikkalaiset. Eristyneet islantilaisetkaan eivät kuulu toisilleen lähisukuisten länsieurooppalaisten ryhmään.

    Äänestä

Ortodoksinen usko joka on kristinusko ei ole syntyään karjalaista.Ei liene syntynyt venäjälläkään.

Nythän on niin etä ihmiset nyt omaksuvat kulttuurillisia aspekteja uskontoonsa ja elämäänsä jokainen mielensä mukaan.

Minun maailmassani on vain hengellisyyttä.vaikka elänkin maailmassa itsekkin syntisenä mutta maalliset arvot ja tavat eivät ole minun prioriteetteja vaan pakollista pahaa ja hapatusta jota pitää välttää.

Äänestä
  • "Ei liene syntynyt venäjälläkään."

    Etkö ole asiasta varma?

    Äänestä

Ortodoksisuus on etninen uskonto, toisin kuin katolilaisuus. Venäläinen, karjalainen, serbi, romanialainen, kreikkalainen,bulgaari... siinä se!


Patriarkaatit taistelevat vallasta. KP vs. MP jne. Ukraina täysin sekava.


Katolinen kirkko on kaikkialla sama ja taistelee tiukasti islamia vastaan. Protestanttiset lahkot oma säälittävä lukunsa:P ev.lut :D

Äänestä
  • suloinen provoyritys mutta et taida saada ketään tuohon koukkuun

    Äänestä

Ortodoksisen kirkon perinne

Ortodoksinen kristillisyys aloitti vaikutuksensa Karjalan kansan keskuudessa toisen vuosituhannen alussa. Silloin syntyi Laatokan saarelle Valamon luostariyhteisö perustajinaan pyhittäjät Sergei ja Herman.
http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=194

Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.[1] Heidän retkensä ulottuivat aina Kaspianmerelle ja Konstantinopoliin saakka. Varjagien uskotaan yleensä olleen lähtöisin nykyisen Ruotsin alueelta. Nykyisessä kielenkäytössä varjageiksi kutsutaan usein kaikkia Venäjän jokireiteillä liikkuneita viikinkejä, joita kutsutaan myös ruseiksi. Alkuaan nimitys lienee kuitenkin tarkoittanut erityisesti 900-luvun lopun ja 1000-luvun alun soturijoukkoja, jotka asettuivat Venäjän alueen ruhtinaiden ja Bysantin palvelukseen.

Bysantin valtakunnassa toimi varjagikaarti, joka oli Bysantin keisarin henkilökohtainen kaarti. Siinä palveli myös muitakin kuin vain skandinaaveja, kuten slaaveja ja anglosakseja.

Varjagi-nimityksen yleisesti hyväksytty etymologia on skandinaavinen ”valaliittolaista” merkitsevä sana väring. Termi on keskiajan venäläisten kronikoiden perua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjagit

Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo95417&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero

Äänestä

Kukaan ei uskalla nousta arkkipiispaa vastaan joten tästäkään ei tule olemaan mitään selkiyttävää selontekoa eikä kannanottoa ort.fi sivustolla.Toiminta kun perustuu nuolentaan.

He keskittyvät vain ehtoollisviineihin :D

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


kinkkistä kirjoitti:

Olenko ainoa, jota joskus ärsyttää tapa vetää yhtäläisyysmerkit ortodoksin ja karjalaisen välille? Kuin ortodoksisuus olisi joku karjalaisuuden sivutuote.. se ärsyttää.

Omat juurenikin ovat luovutetussa Karjalassa, mutta en puhu karjalan murretta enkä kutsu ripittäytymistä "riähkillä" käymiseksi..! En mitenkään tuomitse niitä jotka näin tekevät, sanonpa vain omalta osaltani että se tuntuu hivenen keinotekoiselta ja ärsyttävältäkin.

Muutenkaan en pidä näistä murrebuumeista, murrerunokirjoista, murteella väsätyistä aku ankoista yms. Minusta niissä ei ole mitään hauskaa. Päinvastoin ärsyttää kun oikeasti esim. rauman murre on sellaista, ettei sitä TAJUA ulkopuolinen.

Vaikka monet karjalaiset olivatkin/ovatkin ortodokseja niin minusta Suomessa voisi entistä enemmän korostaa ortodoksista kirkkoa koko maailmaa koskevana ilmiönä. Ortodokseja kun on tosiaankin kaikkialla, ihan kuten katolilaisiakin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu