Neuvoa kaipaan.
-äidilläni on ulosotossa voudilla erilaisia vanhoja rästejä.
-äidinäiti kuoli parivuotta sitten ja perikunnalle (5lasta) jäi vaatimaton talo tontteineen. Arvioitu n. 25000e arvoiseksi. Lisäksi on irtaimistoa, jota ei mainittu lainkaan perunkirjoissa.
-Nyt uusi ulosottomies on alkanut aktiivisesti karhuta äidiltä 900e velkaa. Muistaakseni sähkö- tai vuokravelka alunperin. Äidin puoliso asuu asumuserossa ja velat on tehty yhdessä. Hän on voudille puhelimitse ilmoittanut olevansa varaton, joten vouti ilmoitti äidilleni, että hän perii tältä yksistään kaiken. Ja aikoo laittaa velasta ulosottoon perinnön.
-voiko äitini siirtää perintöosuutensa minun ja siskoni nimiin ennenkuin vouti ehtii aloittaa perinnän?
-onko tästä menettelystä taloudellisia seuraamuksia minulle ja siskolleni?
Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoista.
-äidilläni on ulosotossa voudilla erilaisia vanhoja rästejä.
-äidinäiti kuoli parivuotta sitten ja perikunnalle (5lasta) jäi vaatimaton talo tontteineen. Arvioitu n. 25000e arvoiseksi. Lisäksi on irtaimistoa, jota ei mainittu lainkaan perunkirjoissa.
-Nyt uusi ulosottomies on alkanut aktiivisesti karhuta äidiltä 900e velkaa. Muistaakseni sähkö- tai vuokravelka alunperin. Äidin puoliso asuu asumuserossa ja velat on tehty yhdessä. Hän on voudille puhelimitse ilmoittanut olevansa varaton, joten vouti ilmoitti äidilleni, että hän perii tältä yksistään kaiken. Ja aikoo laittaa velasta ulosottoon perinnön.
-voiko äitini siirtää perintöosuutensa minun ja siskoni nimiin ennenkuin vouti ehtii aloittaa perinnän?
-onko tästä menettelystä taloudellisia seuraamuksia minulle ja siskolleni?
Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoista.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei kai sitä kiinteistöä aleta ulosmittaamaan 900e:n velan takia, mutta miksi helvetissä ette voi maksaa tuota sitä pois vaikkapa 100e:n osissa?
Ja jos minulla tai äidilläni olisi maksaa 100e kuussa, niin ok. Kaikilla ei vain ole rahaa kuin juuri ja juuri elämiseen.
Ensi vuoden alusta olisi kai mahdollista tälläisen todella vanhan velan kuoleentua?
Vai onko siinäkin joitakin porsanreikiä, eli eivät jotkut velat vanhenisikaan?
Eihän velalla ole mitään mahdollisuutta vanheta kun se on ulosotossa. Ulosottomenettelyllä voidaan velkaa periä 15 vuotta ja sitten vanhenee ulosotto. Eli velkaa ei voi periä ulosoton kautta. Mutta silloinkaan itse velka ei vanhene jos velkoja on riittävän aktiivinen ja lähettää maksukehotuksia. Jos vaan velkoja jaksaa olla aktiivinen loppuun saakka, velat peritään korkoineen äitisi jäämistöstä kuoleman jälkeen. Asia olisi eri jos kyseessä olisi esim. verovelat, ne vanhenevat.
Tammikuussa 2007 hyväksytyn lakiesityksen mukaan velka vanhenee samassa ajassa kun ulosottoperuste päättyy, jonka jälkeen velka lakkaa olemasta. Tätä vanhenemista ei voi katkaista.
Eli tämä otsikossa mainittu muutos ulosottolain puolelle tuli voimaan 1.1.2007. Kerroppa missä kohdassa tässä sanotaan, että itse velkakin vanhenee? Ja tässähän kun ei ole kyse yksityishenkilön velkajärjestelystä tai yritys saneeraus menettelystä. Varmaan osaat kertoa kun tunnut lakia minua aktiivisemmin seuraavan...
Kuitenkaan lakiin velan vanhenemisesta ei ole tullut tuolloin muutosta. Ja tässäpä pieni otos voimassa olevasta laista velan vanhenemisesta:
Vanhentumisaika ja sen alkamisajankohta
4 §
Yleinen vanhentumisaika
Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
5 §
Vanhentumisajan alkaminen, kun eräpäivästä on sovittu
Vanhentumisaika alkaa kulua eräpäivästä, jos se on velallista sitovasti ennalta määrätty.
Jos velka voidaan vaatia suoritettavaksi ennen määrättyä eräpäivää velallisen sopimusrikkomuksen perusteella tai muun syyn johdosta, vanhentumisaika alkaa kulua, kun velka on eräännyttämistoimien johdosta erääntynyt.
6 §
Kauppahinnan vanhentumisajan alkaminen, kun eräpäivästä ei ole sovittu
Jollei kauppahinnan tai muun vastikkeen suorittamisen eräpäivää ole sitovasti ennalta määrätty, vanhentumisaika alkaa kulua, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa.
7 §
Korvausvelan vanhentumisajan alkaminen ja enimmäisaika
Vahingonkorvauksen tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua:
1) sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä taikka hänen olisi pitänyt se havaita;
2) asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen tai, jollei vahingonkorvauksen peruste käy ilmi tilityksen tiedoista, siitä kun päämies on havainnut virheen tai laiminlyönnin taikka hänen olisi pitänyt se havaita;
3) muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta; ja
4) perusteettoman edun palautuksessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta.
Vahingonkorvauksen tai muun 1 momentissa tarkoitetun «velan» «vanhentuminen» on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Tämä määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.
Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota tämän tai muun lain nojalla vanhentuneeksi niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai kun rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa.
Vanhentumisen katkaiseminen
10 §
Vapaamuotoiset katkaisutoimet
«Velan» «vanhentuminen» katkeaa, kun:
1) osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta «velan» ehtojen muutoksesta taikka siitä, että «vanhentuminen» on katkaistu;
2) velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa «velan» velkojalle; tai
3) velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.
«Velan» vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi «velan» peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa.
11 §
Oikeudelliset katkaisutoimet
«Velan» «vanhentuminen» katkeaa niin kuin 2 momentissa säädetään, jos:
1) velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajavalituslautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus;
2) velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta taikka velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä; tai
3) velkoja panee vireille ulosottoasian tai jos velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä.
Kun 1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu asia tulee vireille taikka kun tehdään päätös 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta tai kyseistä velkaa koskevasta väliaikaisesta kiellosta, «vanhentuminen» keskeytyy menettelyn ajaksi. «Vanhentuminen» katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.
Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että tiedoksianto tai muu lain edellyttämä ilmoitus velkojan vaatimuksesta on toimitettu velalliselle, vanhentumisajan ei katsota katkenneen. Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain yhden kerran.
Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan kanneaikaan myös silloin, kun 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asia on jätetty tutkimatta tai se on jäänyt sillensä velalliselle toimitetun tiedoksiannon jälkeen.
12 §
Liitännäis- ja osasuoritukset
Velasta suoritettava korko, viivästyskorko ja muut liitännäiskustannukset samoin kuin pääoman lyhennys ja muu osasuoritus vanhentuvat itsenäisesti. Jos kuitenkin «velan» pääoma vanhentuu, myös velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset vanhentuvat.
Katkaisutoimi katkaisee «velan» pääoman ohella myös velkaan liittyvien korkojen ja muiden liitännäissuoritusten vanhentumisen niiden erääntymisajasta riippumatta.
13 §
Vanhentumisen katkaisemisen vaikutukset
«Velan» vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika.
Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Jos lainvoimainen tuomio tai päätös puretaan, «velan» ei katsota vanhentuneen kyseisen tuomion antamisen jälkeen kuluneena aikana.
Jos suoritusvelvollisuus alkaa vasta 2 momentissa tarkoitetun ulosottoperusteen antamisen jälkeen, vanhentumisaika lasketaan suoritusvelvollisuuden alkamisesta.
Vanhentumisen vaikutukset
14 §
Suoritusvelvollisuuden lakkaaminen
Velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa, kun velka vanhentuu.
Velallisella ei ole oikeutta saada velkojalta takaisin suoritusta, jonka hän on tehnyt vanhentuneesta velasta. Jos kysymys on elinkeinonharjoittajan saatavasta, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen tai luoton myöntämiseen kuluttajalle, taikka luotonantajan saatavasta yksityistakaajalta tai yksityiseltä pantinantajalta, velallisella on kuitenkin oikeus saada palautus sellaisesta suorituksesta, jonka hän on tehnyt tietämättä «velan» olevan vanhentunut. Velkojan on maksettava palautettavalle rahamäärälle korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona hän sai vanhentunutta velkaa koskevan suorituksen.
Ulosottoon on tullut määräaikaisuus mutta ulosoton määräajan umpeutuminen ei lakkauta saatavaa, mutta sitä ei enää voida periä ulosotossa.
..uudesta ulosottokaaresta, joka ei ole vielä voimassa, sillä lainsäätämisprosessi on edelleen kesken. Mutta pitäisi suunnitelmien mukaan tulla voimaan vuoden 2008 alusta.
Hallituksen esityksestä:
"Velkavastuun enimmäiskesto
Esityksessä ehdotetaan, että lakiin otettaisiin säännökset saatavan lopullisesta vanhentumisesta silloin, kun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika on kulunut umpeen. Lopullisella vanhentumisella tarkoitetaan tässä esityksessä sellaista vanhentumisaikaa, jota ei voida katkaista ja joka määräytyy ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan mukaisesti.
Saatava vanhentuisi sen syntyperusteesta riippumatta. Se, että ulosottoperusteen määräaikaisuutta koskevassa porrastuksessa (15/20 vuotta) on otettu huomioon saatavien erilainen luonne, olisi riittävää. Näin ollen myös esimerkiksi rikokseen perustuvat korvaussaatavat vanhentuisivat lopullisesti, mutta vasta viisi vuotta myöhemmin kuin esimerkiksi pankkilainat.
Ulosottoperusteet, jotka on annettu 1 päivänä maaliskuuta 1993 tai sitä aikaisemmin, menettävät täytäntöönpanokelpoisuutensa 1 päivänä maaliskuuta 2008, jos niitä koskee 15 vuoden määräaika. Tällöin nämä saatavat myös vanhentuisivat lopullisesti. Jos taas ulosottoperuste on annettu esimerkiksi syyskuussa 1996, saatava vanhentuisi syyskuussa 2011. Jos ulosottoperusteen määräaika on kyseisessä tapauksessa 20 vuotta, saatava vanhentuisi vastaavasti viisi vuotta myöhemmin. Ulosottoperusteen määräaikaisuus koskee vain luonnollisia henkilöitä, joten myös saatavan lopullinen vanhentuminen rajautuisi samalla tavalla."
Kohdan pitkä loppuosa löytyy osoitteesta:
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060083
Siinä toki olet oikeassa, että vielä nykyään ulosoton määräaikaisuus kohdistuu vain ulosottoon, ei koko velan olemassaoloon.
Eivät vanhene tavallisen pulliaisen verovelatkaan, siihenkin on verottajalla keinonsa
Mutta voimassa olevaa lakiahan sitä on tulkittava, eikä sitä mitä on mahdollisesti suunnitteilla.
Mitä mieltä C.E. olet tuosta uudesta HE:stä?
Onhan se toisaalta ihan hyvä velallisia kohtaan, varsinkin kun velka on syntynyt ilman velallisen omaa myötävaikutusta, eikä velkaantuminen ole ollut kevytmielistä. Mutta kun toisaalta on olemassa jo hakemusasiana yksityishenkilön velkajärjestely (ja yrityksiä varten yrityssaneeraus)...
Minusta tämä velkajärjestely olisi suotavampi vaihtoehto tällaisissa ilman omaa myötävaikutusta syntyneissä veloissa. Tässä kuitenkin veloista vapautuisi jo viidessä vuodessa kun noudattaa maksuohjelmaa (ja kymmenessä jos velallinen selviytyy maksuohjelmasta ilman oman asunnon myyntiä niin ohjelma voidaan laatia 10 vuodeksi).
Suurilla luottalaitoksillahan nyt ei niin suurta hätää ole mutta minusta tämä uusi HE heikentää pienten velkojien asemaa.
"Mutta voimassa olevaa lakiahan sitä on tulkittava, eikä sitä mitä on mahdollisesti suunnitteilla."
Kyllä, mutta pitää muistaa, että nykyinen ulosoton määräajan kestokin tulee siirtymäajan takia varsinaisesti "voimaan" vasta ensi vuoden maaliskuussa, joten varmaankin siitä näkökulmasta tuo laki ehtii hyvin siihen mennessä.
"Mitä mieltä C.E. olet tuosta uudesta HE:stä?"
Jos tarkoitat tuota ajatusta ulosoton määräajan kestosta yhdistettynä siihen että sen jälkeen myös velka lakkaa olemasta, niin se on mielestäni hyvä asia, tosin vähän liian myöhään vain, eli aikaisemminkin olisi saanut kyseinen laki tulla.
Itse näen sen osana näitä lakeja joilla on viime vuosina parannettu velallisen asemaa, kuten uo-laki, laki velan vanhenemisesta ja perintätoimistoja koskeva lainsäädäntö. Näistä varsinkin viimeksi mainitun säätämisestä muistan, kuinka se aiheutti melkoista itkua ja hammastenkiristystä alan firmoissa.
MItä tulee näihin insolvenssioikeuden alaisiin keinoihin velallisten apuna, niin mielestäni ne toimivat yristen kohdalla. Mutta etenkin tuo yksityishenkilön velkajärjestely on tehty liian tiukaksi kriteereiltään ja pelkkä hakuprosessikin on nykyisellään melkoinen byrokratiamaraton, jossa velallisen aikaa ja hermoja varmasti kulutetaan urakalla. Eli jotta velkajärjestelystä olisi saatu yhtä paljon apua velkaantuneille kuin näillä muilla lainmuutoksilla, niin sen kriteerejä ja hakumenettelyjä olisi pitänyt olennaisesti helpottaa.
"Suurilla luottalaitoksillahan nyt ei niin suurta hätää ole mutta minusta tämä uusi HE heikentää pienten velkojien asemaa."
Jos tarkoitat pienellä velkojalla yksityistä henkilöä, niin jos ulosoton 20 vuotena velkaa ei saada perittyä, niin mikähän aikaraja olisi sitten ollut sopiva? 25, 30 vai 50 vuotta?
Lisäksi pienten velkojen velat ovat yleensä varsin pieniä, joten vahinko on harvoin velalliselle merkittävä. Lisäksi näissä eräissä hyvin vanhoissa pienissä veloissa saattaa itse velkapääoma olla vain viidennes tai neljännes peritystä summasta, tai jopa alle tuonkin, loppuosan ollessa erilaisia korkoja ja perintätoimistojen kuluja.
Siis hyvä uudistus, tosin vähän myöhään.
automaattisesti teille. Perintöverokaan ei pitäisi nousta, ei ainakaan merkittävästi. Kannattaisi kuitenkin maksaa noin pieni velka pois korkoja kasvamasta.
velka on ollut paljon suurempi, mutta jostain syystä joitakin on pudonnut pois. Perintö on perikunnan nimissään jo vuoden ollut.
Maksaishan tuon, mutta no money...
Kaupunki, jolle vuokravelkaa yms. on jäänyt, ilmeisesti on jaksanut periä vuodesta toiseen(?) koska veloista on jo yli 15vuotta aikaa.
v86 "oikeus" määräsi minut maksamaan kaupungille 2kk vuokrat, vaikka tein niinkuin pitikin, "oikeus" on aina kaupungin puolella. Siitä lähtien olen elänyt tekemällä pimeitä hommia jne,jne jne jne
Äitisi EI SAA ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin perinnön suhteen, Hän EI SAA määrätä perintöä kenellekään.
Sitten kun aika on Äitisi ilmoittaa ettei ota perintöä vastaan, ennempää EI SAA tehdä mitään.
perunkirjoituksissa olisi pitänyt jättää ilmoitus perinnöstä luopumisesta.
kun kysyjän äiti ei ryhdy perintöön ?
Jos perukirjassa (joka on toimitettava verottajalle 3 kk kuluessa kuolemasta) on perijän ominaisuudessa mukana, ja kun kuolemasta on kulunut kaksi vuotta niin oletettavast perintöverotkin on maksettu. Nuo katsotaan perintöön ryhtymiseksi. Eli on myöhäistä olla ryhtymättä perintöön.
edellinen ajatteli aivan muita asioita, sori.
Entäs jos äitisi myisi osuudestaan velkasumman arvoisen viipaleen talosta sukulaiselleen tai tuttavalleen ja maksaisi velkansa pois? Äidillesi jäisi siis edelleen osuus, mutta pienenpi, talosta, mikäli alkuperäisen osuuden arvo on suurempi kuin velkasumma.
Perintöosuuden lahjoittaminen on myöhäista, kun velka on päätynyt ulosottoon, tulee helposti rikossyyte velallisen epärehellisyydestä.