Warmax etupesä?

Minulla on tuo isommalla varastopesällä oleva malli ollut n. 5 vuotta käytössä.
paksutkin ja vaikka samanvuotisetkin puut palaa hyvin, kunhan ensin saa alkulämmöt pienillä/kuivilla puilla
puun kulutus varmaan aika lähellä alapalokattiloita
samalla sytytyksellä voi halutessaan lämmittää kuukauden putkeen, sitten on jo hyvä puhdistaa palokanava.
- taukojen aikana (ilmaläppä kiinni) pikeää kattilaa ja tuottaa pahanhajuista savua kun jälkipalaminen hiipuu kunnon palolämpötilojen alapuolelle.
- pitemmän taukojakson jälkeen myös savuttaa aluksi kunnes palaminen pääsee taas kunnolla käyntiin
- holvaa ainakin sekalaisella puulla joskus, ja taas savua... Saattaa lämpimänä selvitä omin avuin mutta lämmöntuotto on silloin pieni ja pikeää kun palamislämpö jää liian alas.
- tuottaa todella paljon hukkalämpöä pannuhuoneeseen, etenkin yläluukun reunus tulee hyvin kuumaksi
- Yläluukun tiiviste päästää (lähes heti uusimisen jälkeenkin) melko hyvälläkin vedolla hiukan pikisen savun hajua pannuhuoneeseen. Samoin puiden lisäyksessä tulee imurista huolimatta usein paljon savua sisään, varsinkin jos edellinen annos vielä palaa kuumana.

Vanhaan yläpalokattilalla lämmittämiseen verrattuna lämmitys on todella helppoa, pari kertaa vuorokaudessa pannuhuoneeseen riittää pakkasillakin jos ei nuo holvaamisongelmat iske. Mutta savunhaju sisällä ja iso hukkalämpö ovat ainakin minulla hiukan ongelmalllisia.

50KK kirjoitti:

Minulla on tuo isommalla varastopesällä oleva malli ollut n. 5 vuotta käytössä.
paksutkin ja vaikka samanvuotisetkin puut palaa hyvin, kunhan ensin saa alkulämmöt pienillä/kuivilla puilla
puun kulutus varmaan aika lähellä alapalokattiloita
samalla sytytyksellä voi halutessaan lämmittää kuukauden putkeen, sitten on jo hyvä puhdistaa palokanava.
- taukojen aikana (ilmaläppä kiinni) pikeää kattilaa ja tuottaa pahanhajuista savua kun jälkipalaminen hiipuu kunnon palolämpötilojen alapuolelle.
- pitemmän taukojakson jälkeen myös savuttaa aluksi kunnes palaminen pääsee taas kunnolla käyntiin
- holvaa ainakin sekalaisella puulla joskus, ja taas savua... Saattaa lämpimänä selvitä omin avuin mutta lämmöntuotto on silloin pieni ja pikeää kun palamislämpö jää liian alas.
- tuottaa todella paljon hukkalämpöä pannuhuoneeseen, etenkin yläluukun reunus tulee hyvin kuumaksi
- Yläluukun tiiviste päästää (lähes heti uusimisen jälkeenkin) melko hyvälläkin vedolla hiukan pikisen savun hajua pannuhuoneeseen. Samoin puiden lisäyksessä tulee imurista huolimatta usein paljon savua sisään, varsinkin jos edellinen annos vielä palaa kuumana.

Vanhaan yläpalokattilalla lämmittämiseen verrattuna lämmitys on todella helppoa, pari kertaa vuorokaudessa pannuhuoneeseen riittää pakkasillakin jos ei nuo holvaamisongelmat iske. Mutta savunhaju sisällä ja iso hukkalämpö ovat ainakin minulla hiukan ongelmalllisia.

Lue lisää

Isommat warmaxit on jo vakiona vesijäädytteisiä malleja ja näihin pienempiinkin (20-40kw) taitaa saada tilauksesta vesikierron, sitten ei pitäisi enää tulla paljon hukkalämpöä.

etupesän palamisilma on vissiin jäähdytyksen takia järjestetty niin että toisioilmaa menee aina polttoputkeen, oli sitten vetoluukku kiinni tai auki. Olisko tällä jotain vaikutusta tuohon jälkipalamiseen/savutukseen.

Lämmitystä kirjoitti:

Isommat warmaxit on jo vakiona vesijäädytteisiä malleja ja näihin pienempiinkin (20-40kw) taitaa saada tilauksesta vesikierron, sitten ei pitäisi enää tulla paljon hukkalämpöä.

etupesän palamisilma on vissiin jäähdytyksen takia järjestetty niin että toisioilmaa menee aina polttoputkeen, oli sitten vetoluukku kiinni tai auki. Olisko tällä jotain vaikutusta tuohon jälkipalamiseen/savutukseen.

Lue lisää

Kun ostin syksyllä Warmax 40 Kw:n etupesän niin huomasin että sisällä oli irrallaan peltilevy, kysyisin että mikä on levyn tarkoitus ja miten se tulee kiinnittää oikea oppisesti paikoilleen? Pesä on odotellut pannuhuoneen oven takana kun ei mahdu palo-ovesta sisään,ennenkuin karmit on käytettävä irti että toisin sanoen pura ja kokoa!! Pienempi olisi juuri mahtunut ovesta!!

Niin tulee ostettua kaikenkaisia ketunvirittimiä.
Suomalainen tapa on ostaa ensin halpa ja koittaa aikansa leikkiä ja lopulta ostaa sen hyvän käänteispalokattilan.
Kantapään kautta opitaan

Olen sitä mieltä, ettei vanhaa "Jämää" kannata parsia millään virityksillä, vaan pihalle. Se häkäpönttö oli pula-ajan keksintö.

olavi46 kirjoitti:

Kun ostin syksyllä Warmax 40 Kw:n etupesän niin huomasin että sisällä oli irrallaan peltilevy, kysyisin että mikä on levyn tarkoitus ja miten se tulee kiinnittää oikea oppisesti paikoilleen? Pesä on odotellut pannuhuoneen oven takana kun ei mahdu palo-ovesta sisään,ennenkuin karmit on käytettävä irti että toisin sanoen pura ja kokoa!! Pienempi olisi juuri mahtunut ovesta!!

Lue lisää

Niissä on ollut sisällä vahva teräslevy jonka alapää nojaa tiiliarinaan ja yläpää tulipesän seinään.
Se on silloin vinossa asennossa, eli puutila kiilautuu hiukan arinan kohdalla. Jonkinlainen ilmarako pitäisi olla levyn alaosassa, että hiillos saa ilmaa.
Kysy valmistajalta miten sen kuuluu tarkalleen olla, että saat sitten pelaamaan..

Kokemusta on kirjoitti:

Niin tulee ostettua kaikenkaisia ketunvirittimiä.
Suomalainen tapa on ostaa ensin halpa ja koittaa aikansa leikkiä ja lopulta ostaa sen hyvän käänteispalokattilan.
Kantapään kautta opitaan

Olen sitä mieltä, ettei vanhaa "Jämää" kannata parsia millään virityksillä, vaan pihalle. Se häkäpönttö oli pula-ajan keksintö.

Lue lisää

Meinaatko että käänteispalokattila on ratkaisu kaikkiin puunpolton ongelmiin??? Eihän siinä ole juuri mitään parempaa kuin tavallisessa alapalokattilassa. Tietenkin jos tilaa on vähän tai piippu on liian lyhyt niin sitten kp.

Muuten alapalokattila on käytännössä vähintään yhtä hyvä. Suuri plussa alapalokattilalle siitä, että varastopesään on helppo rakentaa kunnon jatkosiilo, jolla puuta ei tarvitse juurikaan lisäillä. Arinakin kestää ihan eri tavalla kuin kp:ssa, eikä tarvita puhallintakaan (yleensä).

Em. ei kyllä koske warmaxia. Siitä olen pitkälti samaa mieltä, että on parempiakin systeemejä ja kattiloita olemassa. Erityisesti kattilan markkinointi kaipaisi muutosta. Mainostavat, että kattilaan sopii MÄRÄT puut!!! Kehuvat suurena oivalluksena imuria, joka on käytännössä täysi susi (heikko, metelöivä, tehoton). Ja vielä ettei puuta tarvitsisi pilkkoa... Nämä ovat kaikki väitteitä johon jo kuluttajansuojaviranomainenkin voisi puuttua.

pepeon kirjoitti:

Meinaatko että käänteispalokattila on ratkaisu kaikkiin puunpolton ongelmiin??? Eihän siinä ole juuri mitään parempaa kuin tavallisessa alapalokattilassa. Tietenkin jos tilaa on vähän tai piippu on liian lyhyt niin sitten kp.

Muuten alapalokattila on käytännössä vähintään yhtä hyvä. Suuri plussa alapalokattilalle siitä, että varastopesään on helppo rakentaa kunnon jatkosiilo, jolla puuta ei tarvitse juurikaan lisäillä. Arinakin kestää ihan eri tavalla kuin kp:ssa, eikä tarvita puhallintakaan (yleensä).

Em. ei kyllä koske warmaxia. Siitä olen pitkälti samaa mieltä, että on parempiakin systeemejä ja kattiloita olemassa. Erityisesti kattilan markkinointi kaipaisi muutosta. Mainostavat, että kattilaan sopii MÄRÄT puut!!! Kehuvat suurena oivalluksena imuria, joka on käytännössä täysi susi (heikko, metelöivä, tehoton). Ja vielä ettei puuta tarvitsisi pilkkoa... Nämä ovat kaikki väitteitä johon jo kuluttajansuojaviranomainenkin voisi puuttua.

Lue lisää

vaihdoin käänteispaloiseen.

Nämä kaksi erilaista polttotyyppiä ovat ihan eri vuosisadalta, ei voi edes samana päivänä puhua, usko pois.
Käy tutustumassa sellaisessa paikassa missä näet sen käytännössä.

Arinan kestävyys! Mulla ainakin ne vääntyilivät ettei enää kunnolla mahtuneet paikoilleen.
Mihin perustuu väitteesi arinan kestämättömyydestä käänteispaloisissa ?
Hevosmieten juttuja tuo hormin pituus, itselläni on sellainen seitkytluvun "legopalikannäköinen" torppa vaan hyvin pelittää, piipun pituus noin 5 m josta hormin osuus 3,5m

(no nyt heräävät kaikki kilpailijoiden myyntitykit huutamaan kuorossa,)
On Rica Atmos, ollut nyt tosihommissa puolisen vuotta, ei voisis puulämmitys olla helpompaa.

pepeon kirjoitti:

Meinaatko että käänteispalokattila on ratkaisu kaikkiin puunpolton ongelmiin??? Eihän siinä ole juuri mitään parempaa kuin tavallisessa alapalokattilassa. Tietenkin jos tilaa on vähän tai piippu on liian lyhyt niin sitten kp.

Muuten alapalokattila on käytännössä vähintään yhtä hyvä. Suuri plussa alapalokattilalle siitä, että varastopesään on helppo rakentaa kunnon jatkosiilo, jolla puuta ei tarvitse juurikaan lisäillä. Arinakin kestää ihan eri tavalla kuin kp:ssa, eikä tarvita puhallintakaan (yleensä).

Em. ei kyllä koske warmaxia. Siitä olen pitkälti samaa mieltä, että on parempiakin systeemejä ja kattiloita olemassa. Erityisesti kattilan markkinointi kaipaisi muutosta. Mainostavat, että kattilaan sopii MÄRÄT puut!!! Kehuvat suurena oivalluksena imuria, joka on käytännössä täysi susi (heikko, metelöivä, tehoton). Ja vielä ettei puuta tarvitsisi pilkkoa... Nämä ovat kaikki väitteitä johon jo kuluttajansuojaviranomainenkin voisi puuttua.

Lue lisää

Itsekin ajatelin joskus alapalo-kattilaa, kun kaksoiskattilasta sain tarpeekseni, tehoton ja helvetisti lämmitystyötä. Talooni ei seinää hajottamatta saa sisään(pannuhuone kellarikerroksessa) kuin näitä noin kuution varaajaia ja kun arimaxin myyntimieheltä kysyin, olisi myynyt minulle yläpalokattilan, ei siis 35:sta sitten millään.
No Veda:n nettisivu kertoi, että kuution varaaja mahdollinen, joten erästä 70:n omistajaa haastateltuani ja ko. kattilaan paikanpäällä tutustuttanii tilasin Veda 35:n.
Alkuun epäilin koko puhallinsysteemiä, mutta nyt en kattilaa ilman sitä edes huolisi. Etuna on se, että kun pesällinen palaa loppuun, puhallin sammuu ja samalla menee vetoläppä kiinni. Asensin myös omatoimisesti kattilaan normaalin öljypoltintermostaatin, joten kun kattilan lämpötila ylittää säädetyn(siis varaaja on täynnä energiaa), sammuu myös pauhallin, mutta latauspaketti(laddomat 21) jää päälle.Kun kattilan lämpötila alenee 6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään
Siis kun pesällisen kunnollista koivupuuta sytytän, pääsen käytännössä vuorokauden näillä 10 asteen pakkasilla, vaikka on vain tuo kuution varaaja.
Kohta neljä vuotta olen paahtanut ja sama arinalevy ja arinakivi vielä on, taitaavat ehkä ensi kesään vielä pelittää. Uudet ovat kyllä hankittuna ja maksoivat vähän päälle 100 euroa eli ei mikään ryöstöhinta. Ja ne pystyy jopa itse teettämään, jos kylältä jonkinlainen levytyöt hallitseva konepaja löytyy ja arinakiven voi itse valaa, ei ole mitää erityisen vaikeita muotoja ja valumassan tekoon saa ihan pussitavarana valmissekoiteen, joka kestää 1300 astetta.
Mitä olen katsellut, niin kyllä alapalokattilan arina maksaa samaa luokaa ja tuskin kovassa käytössä on paljonkaan kestävämpi. Että ainakin minulle oli onni, että ei arimax 35 käynyt kuution varaajan kanssa. Nyt kun olen lukenut noista holvaantumisongelmista, olen yhä enemmän tyytyväinen hankintaani.
Ja huoltopuoli on helppo ja kun tuliputkia katselee, ei niihin kyllä juuri mitään jää muuta kuin harjattavaa pölyä.

...... kirjoitti:

Itsekin ajatelin joskus alapalo-kattilaa, kun kaksoiskattilasta sain tarpeekseni, tehoton ja helvetisti lämmitystyötä. Talooni ei seinää hajottamatta saa sisään(pannuhuone kellarikerroksessa) kuin näitä noin kuution varaajaia ja kun arimaxin myyntimieheltä kysyin, olisi myynyt minulle yläpalokattilan, ei siis 35:sta sitten millään.
No Veda:n nettisivu kertoi, että kuution varaaja mahdollinen, joten erästä 70:n omistajaa haastateltuani ja ko. kattilaan paikanpäällä tutustuttanii tilasin Veda 35:n.
Alkuun epäilin koko puhallinsysteemiä, mutta nyt en kattilaa ilman sitä edes huolisi. Etuna on se, että kun pesällinen palaa loppuun, puhallin sammuu ja samalla menee vetoläppä kiinni. Asensin myös omatoimisesti kattilaan normaalin öljypoltintermostaatin, joten kun kattilan lämpötila ylittää säädetyn(siis varaaja on täynnä energiaa), sammuu myös pauhallin, mutta latauspaketti(laddomat 21) jää päälle.Kun kattilan lämpötila alenee 6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään
Siis kun pesällisen kunnollista koivupuuta sytytän, pääsen käytännössä vuorokauden näillä 10 asteen pakkasilla, vaikka on vain tuo kuution varaaja.
Kohta neljä vuotta olen paahtanut ja sama arinalevy ja arinakivi vielä on, taitaavat ehkä ensi kesään vielä pelittää. Uudet ovat kyllä hankittuna ja maksoivat vähän päälle 100 euroa eli ei mikään ryöstöhinta. Ja ne pystyy jopa itse teettämään, jos kylältä jonkinlainen levytyöt hallitseva konepaja löytyy ja arinakiven voi itse valaa, ei ole mitää erityisen vaikeita muotoja ja valumassan tekoon saa ihan pussitavarana valmissekoiteen, joka kestää 1300 astetta.
Mitä olen katsellut, niin kyllä alapalokattilan arina maksaa samaa luokaa ja tuskin kovassa käytössä on paljonkaan kestävämpi. Että ainakin minulle oli onni, että ei arimax 35 käynyt kuution varaajan kanssa. Nyt kun olen lukenut noista holvaantumisongelmista, olen yhä enemmän tyytyväinen hankintaani.
Ja huoltopuoli on helppo ja kun tuliputkia katselee, ei niihin kyllä juuri mitään jää muuta kuin harjattavaa pölyä.

Lue lisää

laita stokeri

Kokemusta on kirjoitti:

vaihdoin käänteispaloiseen.

Nämä kaksi erilaista polttotyyppiä ovat ihan eri vuosisadalta, ei voi edes samana päivänä puhua, usko pois.
Käy tutustumassa sellaisessa paikassa missä näet sen käytännössä.

Arinan kestävyys! Mulla ainakin ne vääntyilivät ettei enää kunnolla mahtuneet paikoilleen.
Mihin perustuu väitteesi arinan kestämättömyydestä käänteispaloisissa ?
Hevosmieten juttuja tuo hormin pituus, itselläni on sellainen seitkytluvun "legopalikannäköinen" torppa vaan hyvin pelittää, piipun pituus noin 5 m josta hormin osuus 3,5m

(no nyt heräävät kaikki kilpailijoiden myyntitykit huutamaan kuorossa,)
On Rica Atmos, ollut nyt tosihommissa puolisen vuotta, ei voisis puulämmitys olla helpompaa.

Lue lisää

Mikä Rican käänteispalokattila sulla on käytössä? GSX, GS, S vai GSE? Miten teit valinnan?

kipinä,.,, kirjoitti:

laita stokeri

On ihan hieno keksintö, mutta mielestäni ei sovellu niin hyvin pientaloon, jossa lämmöntarve kuitenkin aika pieni. Paremmin sopii suureen lämmöntarpeeseen ja systeemiin, jossa lämmitetään useimpaa rakennusta.
Klapit ja halot on helppo varastoida, vaikka ulos, kun pistää kuormalavoja alle ja peittää kunnolla. Hake sen sijaan tarvitsee erillisen varaston, josta se pitää jolloin konstilla siirtää sinne asuttaviin tiloihin pienissä erissä. Syynä se, että se hake ei yleensä ole niin kuivaa, etteikö sinne mikroobit iske ja silloin se aiheuttaa asuintiloihin ihan saman ongelman kuin ihan on homevikaisessa talossa.Jos taas tekee sellasen varaston talon viereen, josta joku automatiikka syöttää hakeen esim ruuvilla sinne talon pannuhuoneeseen, niin hintaa tulee systeemille. Jos taas siirto pitää hoitaa saaveilla tai kottikärryillä, niin ei siinä paljon eroa ole työssä, jos vertaa käänteispalokattila varaaja Vs. stokeri pannu.
Sitten kun läheisyydessä on 4-5 naapuria ja hankkii yhteisen hakekontin, niin taatusti saavat kaikki halvimman ja vaivattomimman tavan lämmittää.

lämmitystä kirjoitti:

Niissä on ollut sisällä vahva teräslevy jonka alapää nojaa tiiliarinaan ja yläpää tulipesän seinään.
Se on silloin vinossa asennossa, eli puutila kiilautuu hiukan arinan kohdalla. Jonkinlainen ilmarako pitäisi olla levyn alaosassa, että hiillos saa ilmaa.
Kysy valmistajalta miten sen kuuluu tarkalleen olla, että saat sitten pelaamaan..

Lue lisää

Ajattelin että onko kenelläkään kokemusta etupesän täytöstä kierre syöttimellä.Jos se pelaa stokerissa alhaalta niin miksi se ei pelaisi etupesässä siten että se olisi sijoitettu etupesän yälaitaan josta ruuvi tiputtelisi haketta pesään. Kun tuo ajatus tuli siitä että ,pelletti laitteissa se toimii niin miksei myös hakkeella.?

käytössä? kirjoitti:

Mikä Rican käänteispalokattila sulla on käytössä? GSX, GS, S vai GSE? Miten teit valinnan?

Pannukomeron- ja varaajankoko ( 1000L ) määräsivät pääasiassa valinnan sekä kaytetävyys. Käyttöluukku on rinnan korkeudella, tuhkan poisto on se keskimmäinen luukku ja alhaalla
onkin öp, tai vaihtoehtoisesti pellettipoltin. Tässä tärkeimmät.
Itse kun klapitan niin lkapin pituudella ei niin väliä, siihen varastopesään muuten menee reilusti pitempiä puita kuin se nimellismitta 330mm.
Suositelen et pety.

...... kirjoitti:

Itsekin ajatelin joskus alapalo-kattilaa, kun kaksoiskattilasta sain tarpeekseni, tehoton ja helvetisti lämmitystyötä. Talooni ei seinää hajottamatta saa sisään(pannuhuone kellarikerroksessa) kuin näitä noin kuution varaajaia ja kun arimaxin myyntimieheltä kysyin, olisi myynyt minulle yläpalokattilan, ei siis 35:sta sitten millään.
No Veda:n nettisivu kertoi, että kuution varaaja mahdollinen, joten erästä 70:n omistajaa haastateltuani ja ko. kattilaan paikanpäällä tutustuttanii tilasin Veda 35:n.
Alkuun epäilin koko puhallinsysteemiä, mutta nyt en kattilaa ilman sitä edes huolisi. Etuna on se, että kun pesällinen palaa loppuun, puhallin sammuu ja samalla menee vetoläppä kiinni. Asensin myös omatoimisesti kattilaan normaalin öljypoltintermostaatin, joten kun kattilan lämpötila ylittää säädetyn(siis varaaja on täynnä energiaa), sammuu myös pauhallin, mutta latauspaketti(laddomat 21) jää päälle.Kun kattilan lämpötila alenee 6 astetta, lähtee puhallin uudestaan käymään
Siis kun pesällisen kunnollista koivupuuta sytytän, pääsen käytännössä vuorokauden näillä 10 asteen pakkasilla, vaikka on vain tuo kuution varaaja.
Kohta neljä vuotta olen paahtanut ja sama arinalevy ja arinakivi vielä on, taitaavat ehkä ensi kesään vielä pelittää. Uudet ovat kyllä hankittuna ja maksoivat vähän päälle 100 euroa eli ei mikään ryöstöhinta. Ja ne pystyy jopa itse teettämään, jos kylältä jonkinlainen levytyöt hallitseva konepaja löytyy ja arinakiven voi itse valaa, ei ole mitää erityisen vaikeita muotoja ja valumassan tekoon saa ihan pussitavarana valmissekoiteen, joka kestää 1300 astetta.
Mitä olen katsellut, niin kyllä alapalokattilan arina maksaa samaa luokaa ja tuskin kovassa käytössä on paljonkaan kestävämpi. Että ainakin minulle oli onni, että ei arimax 35 käynyt kuution varaajan kanssa. Nyt kun olen lukenut noista holvaantumisongelmista, olen yhä enemmän tyytyväinen hankintaani.
Ja huoltopuoli on helppo ja kun tuliputkia katselee, ei niihin kyllä juuri mitään jää muuta kuin harjattavaa pölyä.

Lue lisää

Itse lisäsin vielä magneettiventtiilin varaajaan menevään putkeen kytkettynä Termovariin.

olavi46 kirjoitti:

Ajattelin että onko kenelläkään kokemusta etupesän täytöstä kierre syöttimellä.Jos se pelaa stokerissa alhaalta niin miksi se ei pelaisi etupesässä siten että se olisi sijoitettu etupesän yälaitaan josta ruuvi tiputtelisi haketta pesään. Kun tuo ajatus tuli siitä että ,pelletti laitteissa se toimii niin miksei myös hakkeella.?

Lue lisää

toimii, mutta vaatii sulkusyöttimen hakeruuvin ja kattilan välille ettei takatuli ja savut pääse hakeruuvin kautta hakevarastoon