Helluntaina
Apt.2:5-15
Kaikkialta silloisesta tunnetusta maailmasta oli kokoontunut hurskaita juutalaisia suurille juhlille, kun yhtäkkiä tapahtui jotain kummallista. joukko galilealaisia, jotka tunnettiin melko karkeina maalaisina, alkoi yhtäkkiä puhua monilla eri kielillä! Mistä oikein oli kyse?
Voimme kuvitella niiden tyrmistyksen, jotka yllättäen kuulivat omaa kieltään. he olivat hämmennyksissä, että eräässä vaiheessa (Apt.2:13) joku pilkkasi heitä sanoen heidän olevan juovuksissa.
Apostolien tekojen 2. luvussa, jossa kielilläpuhumisen lahja ensimmäisen kerran mainitaan, käy selvästi ilmi että se on Hengen lahjoittama kyky puhua vieraita kieliä. jos sovellamme sitä periaatetta, että, vaikeampia tekstejä tulee tulkita selvien tekstien avulla, silloin myös kielilläpuhumiseen liittyviä vaikeampia tekstejä (1.Kor.14) tulee tulkita Apt.2.luvun kaltaisten selvien tekstien valossa. Se on tärkeää, kun otamme huomioon nykyisen kielilläpuhumisilmiön, jossa ihmiset uskovat merkityksettömien äänteiden toistamisen todistavan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Se, mitä Pyhän hengen vuodatuksessa helluntaina tapahtui, oli aivan muuta.
”Pyhä Henki omaksui tulisten kielten muodon ja jäi olemaan koolla olevien yllä. Tämä oli sen opetuslapsille vuodatetun lahjan merkkinä, joka antoi heille kyvyn puhua sujuvasti kieliä, jotka siihen asti olivat olleet heille tuntemattomia. Tulen ilmeneminen kuvasi palavaa intoa, jolla apostolit tulivat työskentelemään, ja heidän työhönsä liittyvää voimaa.” (6AO 30).
”Jotkut näistä henkilöistä harjoittavat sellaista, mitä he kutsuvat armolahjoiksi ja sanovat Herran asettaneen ne seurakuntaan. He puhuvat merkityksetöntä mongerrusta, jota he sanovat tuntemattomaksi kieleksi. Se ei ole tuntematonta vain ihmisille vaan myös Herralle ja koko taivaalle. Sellaiset lahjat ovat suuren pettäjän avulla miesten ja naisten itsensä tuottamia. Fanatismia, väärää kiihtymystä, väärää kielilläpuhumista ja meluisia menoja on pidetty jumalan seurakunnalle antamina lahjoina. jotkut ovat tulleet tässä suhteessa petetyiksi.” (1T 412).
Lainaukset: E.G.White
Apt.2:5-15
Kaikkialta silloisesta tunnetusta maailmasta oli kokoontunut hurskaita juutalaisia suurille juhlille, kun yhtäkkiä tapahtui jotain kummallista. joukko galilealaisia, jotka tunnettiin melko karkeina maalaisina, alkoi yhtäkkiä puhua monilla eri kielillä! Mistä oikein oli kyse?
Voimme kuvitella niiden tyrmistyksen, jotka yllättäen kuulivat omaa kieltään. he olivat hämmennyksissä, että eräässä vaiheessa (Apt.2:13) joku pilkkasi heitä sanoen heidän olevan juovuksissa.
Apostolien tekojen 2. luvussa, jossa kielilläpuhumisen lahja ensimmäisen kerran mainitaan, käy selvästi ilmi että se on Hengen lahjoittama kyky puhua vieraita kieliä. jos sovellamme sitä periaatetta, että, vaikeampia tekstejä tulee tulkita selvien tekstien avulla, silloin myös kielilläpuhumiseen liittyviä vaikeampia tekstejä (1.Kor.14) tulee tulkita Apt.2.luvun kaltaisten selvien tekstien valossa. Se on tärkeää, kun otamme huomioon nykyisen kielilläpuhumisilmiön, jossa ihmiset uskovat merkityksettömien äänteiden toistamisen todistavan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Se, mitä Pyhän hengen vuodatuksessa helluntaina tapahtui, oli aivan muuta.
”Pyhä Henki omaksui tulisten kielten muodon ja jäi olemaan koolla olevien yllä. Tämä oli sen opetuslapsille vuodatetun lahjan merkkinä, joka antoi heille kyvyn puhua sujuvasti kieliä, jotka siihen asti olivat olleet heille tuntemattomia. Tulen ilmeneminen kuvasi palavaa intoa, jolla apostolit tulivat työskentelemään, ja heidän työhönsä liittyvää voimaa.” (6AO 30).
”Jotkut näistä henkilöistä harjoittavat sellaista, mitä he kutsuvat armolahjoiksi ja sanovat Herran asettaneen ne seurakuntaan. He puhuvat merkityksetöntä mongerrusta, jota he sanovat tuntemattomaksi kieleksi. Se ei ole tuntematonta vain ihmisille vaan myös Herralle ja koko taivaalle. Sellaiset lahjat ovat suuren pettäjän avulla miesten ja naisten itsensä tuottamia. Fanatismia, väärää kiihtymystä, väärää kielilläpuhumista ja meluisia menoja on pidetty jumalan seurakunnalle antamina lahjoina. jotkut ovat tulleet tässä suhteessa petetyiksi.” (1T 412).
Lainaukset: E.G.White
Vastaukset 1
Vanhimmat
kerrankin samaa mieltä kuin Ellen. Eli viimeisessä kappaleessa hän mielestäni aivan oikein on pannut merkille, että ns. karismaattisissa liikkeissä korostetaan (liikaa) kielilläpuhumisen tärkeyttä.
Se on johtanut siihen, että kokouksissa saattaa jotkut mongertaa käsittämätöntä kieltä, jonka alkuperä on tuskin pyhästä hengestä. Olen itse sitä mieltä, ettei kielilläpuhumista voida pitää mittarina pyhällä hengellä täyttymisestä, koska armolahjat ovat moninaiset, ja Jumala antaa niitä kenelle antaa.