Suomessa nettiyhteyksien määrä suhteessa asukaslukuun on maailman suurimpia. "Nettiriippuvaisille tietokoneen merkitys on suuri, koska sen avulla heille avautuu kokonainen virtuaalimaailma", Peltoniemi muistuttaa.
"Normaalikäytössä tietokone on vain väline, jonka avulla hankitaan tietoa ja käytetään sähköpostia.
"Riippuvainen käyttää virtuaalimaailmaa korvaavasti, ei-addikti täydentävästi."
Jos normaali elämä tuottaa tyydytystä, ei tarvetta ylettömiin virtuaaliseikkailuihin pitäisi ilmetä. Toisaalta ujo ja estynyt ihminen nauttii siitä, että hänen kasvonsa eivät paljastu verkkokontakteissa. Petteri Järvinen kertoo, että aikaisemmin ihmiset jäivät samalla lailla koukkuun tietokoneittensa kanssa. Silloin puhuttiin tietokoneleskistä. "Tietokoneita on helppo hallita, toisin kuin arkielämän vaikeita asioita", Petteri Järvinen sanoo. "Virtuaalimaailmassa toimitaan nimettömänä ja ilman velvollisuuksia. Helppoahan sellainen elämä on, mutta ei se kovin tyydyttävää voi olla, koska ihminen on kuitenkin luotu oikeisiin ihmissuhteisiin."
Jaakko Niemi, 23-vuotias sosionomiopiskelija Helsingistä, oli viisi vuotta sitten keskustelukanavien suurkäyttäjä. "Kaverini olivat innostuneita interaktiivisista roolipeleistä, jotka taas eivät kiinnostaneet minua ollenkaan", hän kertoo.
"Opettelin niiden sijaan sähköpostin ja IRC-keskustelupalvelun käytön. Hain irkistä uusia kavereita ja suhteita. Puhuimme elämästä yleensä ja naisista. Tietenkin aiheina olivat myös tietokoneet ja tietokonepelit."
Vähitellen hänelle muodostui pakkomielle käydä katsomassa, keitä kanavalla roikkui. "Jos oli tarvetta saada juttukaveri tai läksyt eivät kiinnostaneet, menin irkkailemaan. Saatoin roikkua linjalla helposti aamuneljään asti." Lukion toinen ja kolmas luokka olivat pahinta aikaa.
"Nukuin pari kertaa viikossa vain muutaman tunnin yöunet. Kanavalla tunsin itseni hyväksytyksi ja pääsin ilmaisemaan omia mielipiteitäni."
Lopulta hänen äitinsä hermostui niin paljon, että takavarikoi modeemin johdon. Jaakko osti kuitenkin uuden ja pisti sen illalla koneeseen. Jos äiti heräsi yöllä, hän leikkasi saksilla johdot poikki. "Ostin taas uuden tilalle seuraavana päivänä", Jaakko sanoo. Hänen äitinsä pysyi kuitenkin tiukkana ja vaati poikaa joko vähentämään koneen käyttöä tai luopumaan siitä kokonaan. Jaakko tajusi itsekin, ettei kaikki ole kohdallaan, kun tuhannen markan puhelinlaskusta hänen oma osuutensa oli peräti 900 markkaa.
Hän tunnustaa avoimesti tulleensa riippuvaiseksi netistä. "Riippuvuus kehittyi, kun tunsin pakottavaa tarvetta seurata jatkuvasti kanavan tapahtumia, etten vain jäisi mistään paitsi."
Apua löytyy
Vanhempien vastuuta lasten kasvattajina ei Petteri Järvisen mukaan sovi unohtaa. "Vanhemmat pitävät yleensä hyvänä, kun nuori on kotona tietokoneensa ääressä ja oppii tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja", hän sanoo. Kun lapsi pelaa tietokoneella, hänen sosiaaliset taitonsa eivät kuitenkaan kehity samalla lailla kuin leikkiessä tai esimerkiksi urheillessa.
Nettiriippuvaiseksi joutuneita voi kuitenkin auttaa. Ensin ongelma tulee tunnistaa. Silmiinpistävin piirre liiallisesta netinkäytöstä on yöunista tinkiminen verkossaolon vuoksi. Jos masentuneisuus tai hermostuneisuus helpottuvat heti, kun pääsee nettiin, voi kyseessä olla riippuvuussuhde. Koukkuun jäänyt pitää verkon tarjoamaa virtuaalimaailmaa houkuttelevampana kuin normaalimaailmaa. Hän ei kykene hallitsemaan ajatuksiaan, jotka pyörivät pakonomaisesti netin ympärillä.
Sietokyky kasvaa, ja addikti joutuu käyttämään nettiä aina vain enemmän saadakseen siitä tyydytystä. Verkossa vierähtää silloin helposti enemmän aikaa kuin alun perin oli tarkoitus. Pitkä tovi koneen äärellä saattaa jopa johtaa siihen, että käyttäjä menettää kokonaan ajantajunsa.
Kaikissa riippuvuuksissa on pohjimmiltaan kyse korviketoiminnasta ja mielihyvän hakemisesta. Kun arkielämä ei tarjoa riittävästi miellyttäviä kokemuksia ja elämyksiä, niitä ryhdytään hakemaan muualta. Syyllisyydentunne saa addiktin usein salaamaan, kuinka paljon hän viettää netissä aikaa. Verkon pauloissa oleva ihminen laiminlyö usein myös liikunnan ja ruokailun. Aiemmin tärkeiden harrastusten ja ystävyyssuhteiden jääminen taka-alalle kertoo jo vaikeasta ongelmasta. Joissain tapauksissa ihminen menettää addiktionsa takia jopa työpaikkansa tai keskeyttää opiskelunsa.
"Normaalikäytössä tietokone on vain väline, jonka avulla hankitaan tietoa ja käytetään sähköpostia.
"Riippuvainen käyttää virtuaalimaailmaa korvaavasti, ei-addikti täydentävästi."
Jos normaali elämä tuottaa tyydytystä, ei tarvetta ylettömiin virtuaaliseikkailuihin pitäisi ilmetä. Toisaalta ujo ja estynyt ihminen nauttii siitä, että hänen kasvonsa eivät paljastu verkkokontakteissa. Petteri Järvinen kertoo, että aikaisemmin ihmiset jäivät samalla lailla koukkuun tietokoneittensa kanssa. Silloin puhuttiin tietokoneleskistä. "Tietokoneita on helppo hallita, toisin kuin arkielämän vaikeita asioita", Petteri Järvinen sanoo. "Virtuaalimaailmassa toimitaan nimettömänä ja ilman velvollisuuksia. Helppoahan sellainen elämä on, mutta ei se kovin tyydyttävää voi olla, koska ihminen on kuitenkin luotu oikeisiin ihmissuhteisiin."
Jaakko Niemi, 23-vuotias sosionomiopiskelija Helsingistä, oli viisi vuotta sitten keskustelukanavien suurkäyttäjä. "Kaverini olivat innostuneita interaktiivisista roolipeleistä, jotka taas eivät kiinnostaneet minua ollenkaan", hän kertoo.
"Opettelin niiden sijaan sähköpostin ja IRC-keskustelupalvelun käytön. Hain irkistä uusia kavereita ja suhteita. Puhuimme elämästä yleensä ja naisista. Tietenkin aiheina olivat myös tietokoneet ja tietokonepelit."
Vähitellen hänelle muodostui pakkomielle käydä katsomassa, keitä kanavalla roikkui. "Jos oli tarvetta saada juttukaveri tai läksyt eivät kiinnostaneet, menin irkkailemaan. Saatoin roikkua linjalla helposti aamuneljään asti." Lukion toinen ja kolmas luokka olivat pahinta aikaa.
"Nukuin pari kertaa viikossa vain muutaman tunnin yöunet. Kanavalla tunsin itseni hyväksytyksi ja pääsin ilmaisemaan omia mielipiteitäni."
Lopulta hänen äitinsä hermostui niin paljon, että takavarikoi modeemin johdon. Jaakko osti kuitenkin uuden ja pisti sen illalla koneeseen. Jos äiti heräsi yöllä, hän leikkasi saksilla johdot poikki. "Ostin taas uuden tilalle seuraavana päivänä", Jaakko sanoo. Hänen äitinsä pysyi kuitenkin tiukkana ja vaati poikaa joko vähentämään koneen käyttöä tai luopumaan siitä kokonaan. Jaakko tajusi itsekin, ettei kaikki ole kohdallaan, kun tuhannen markan puhelinlaskusta hänen oma osuutensa oli peräti 900 markkaa.
Hän tunnustaa avoimesti tulleensa riippuvaiseksi netistä. "Riippuvuus kehittyi, kun tunsin pakottavaa tarvetta seurata jatkuvasti kanavan tapahtumia, etten vain jäisi mistään paitsi."
Apua löytyy
Vanhempien vastuuta lasten kasvattajina ei Petteri Järvisen mukaan sovi unohtaa. "Vanhemmat pitävät yleensä hyvänä, kun nuori on kotona tietokoneensa ääressä ja oppii tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja", hän sanoo. Kun lapsi pelaa tietokoneella, hänen sosiaaliset taitonsa eivät kuitenkaan kehity samalla lailla kuin leikkiessä tai esimerkiksi urheillessa.
Nettiriippuvaiseksi joutuneita voi kuitenkin auttaa. Ensin ongelma tulee tunnistaa. Silmiinpistävin piirre liiallisesta netinkäytöstä on yöunista tinkiminen verkossaolon vuoksi. Jos masentuneisuus tai hermostuneisuus helpottuvat heti, kun pääsee nettiin, voi kyseessä olla riippuvuussuhde. Koukkuun jäänyt pitää verkon tarjoamaa virtuaalimaailmaa houkuttelevampana kuin normaalimaailmaa. Hän ei kykene hallitsemaan ajatuksiaan, jotka pyörivät pakonomaisesti netin ympärillä.
Sietokyky kasvaa, ja addikti joutuu käyttämään nettiä aina vain enemmän saadakseen siitä tyydytystä. Verkossa vierähtää silloin helposti enemmän aikaa kuin alun perin oli tarkoitus. Pitkä tovi koneen äärellä saattaa jopa johtaa siihen, että käyttäjä menettää kokonaan ajantajunsa.
Kaikissa riippuvuuksissa on pohjimmiltaan kyse korviketoiminnasta ja mielihyvän hakemisesta. Kun arkielämä ei tarjoa riittävästi miellyttäviä kokemuksia ja elämyksiä, niitä ryhdytään hakemaan muualta. Syyllisyydentunne saa addiktin usein salaamaan, kuinka paljon hän viettää netissä aikaa. Verkon pauloissa oleva ihminen laiminlyö usein myös liikunnan ja ruokailun. Aiemmin tärkeiden harrastusten ja ystävyyssuhteiden jääminen taka-alalle kertoo jo vaikeasta ongelmasta. Joissain tapauksissa ihminen menettää addiktionsa takia jopa työpaikkansa tai keskeyttää opiskelunsa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
-oikeassa tuolla kopioidulla kirjoituksellasi.
-Ei, pidä ketään kuitenkaan tuomittavan, jos ei ole itse sen kummempi. Netissä seilaat ja näyttelet parempaa ja kunnollisempaa, kuin me muut täällä huuhailevat. Ystävä puoli on minulla ainakin kunnossa. Toivon, että myös sinulla? En usko, että kaipaamme enempää tuollaista infoa.
mutta toisilla vaan yksinkertaisesti sattuu olemaan aikaa eikä kaikki kestä ihmisten kalkatusta jatkuvasti. Netissä löytyy paljon paskaa mutta myös sellaisia aitoja ajatuksia, joita ei koskaan vierailta kuule elävässä elämässä. Tätä kautta pääsee tavallaan syvemmälle laajemmalti kuin live-maailmassa. Tunne- ja ystävyyssuhteet on kuitenkin syytä perustaa muualle kuin tänne palstoille.
samankaltainen kirjoitus löytynee otsikolla: kun ystävä korvaa netit..?