PRONSSISOTILAS ON NEUVOSTOVALLAN SYMBOLI

PRONSSISOTILAS ON NEUVOSTOVALLAN SYMBOLI

Tunteet ja toiminta Virossa ja Venäjällä pronssisotilaan patsaan siirtämisestä ovat kiihtyneet. Tallinnassa lähinnä vironvenäläiset nuoret ovat järjestäneet viime yönä mellakoita ja kauppojen ryöstelyä. He siirtyivät keskustasta häiriköimään vanhankaupungin kaduille rikkoen kaiken eteen sattuvan. Levottomuuksia on ollut myös Johvin ja Kohtlajärven kaupungeissa. Tiedotusvälineiden mukaan poliisi on pidättänyt Tallinnassa jo noin 1 000 henkeä, joista satakunta on alaikäistä.

Viron hallitus siirrätti pronssisotilaan väliaikaiseen varastoon viime yönä. Pääministeri Andrus Ansipin hallitus on päättänyt, että kaivauksia patsaan ympärillä jatketaan ja mahdollisesti löydettävät vainajat siirretään sotilashautausmaalle.

Valtaosa virolaisista kannattaa patsaan siirtoa

Enemmistö vironvenäläisistä vastustaa patsaan siirtoa ja katsoo sen loukkaukseksi Venäjää kohtaan, joka heidän mukaansa pelasti Viron natsimiehitykseltä ja vapautti maan. Mm. Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar on moittinut maansa hallitusta kovista otteista sanoen, että kun järki puuttuu, otetaan voima avuksi ja että siirto on osoitus hallituksen heikkoudesta.

Valtaosa virolaisista kannattaa pronssisotilaan siirtoa, koska he katsovat sen edustavan maan miehitystä, ei vapautusta. Olisi outoa, jos virolaiset katsoivat neuvostomiehityksen vapautukseksi ottaen huomioon siinä käytetyn uhan sekä seuraukset. Eivät virolaiset toivottaneet miehittäjää tervetulleeksi. Satoja tuhansia ihmisiä tapettiin tai siirrettiin Siperiaan. Viro joutui neuvostovallan alle ja taantui samalle tasolle, millä Karjala oli ja pääosin yhä vielä on Neuvostoliiton sorruttua.

Venäjän reaktiot ovat voimakkaita

Venäjällä tieto pronssisotilaan siirrosta on aiheuttanut suuttumusta ja kovia äänenpainoja. Duuma haluaa kutsua Viron lähettiläänsä kotiin. Sen ylähuone vetoaa presidentti Putiniin ja vaatii diplomaattisuhteiden katkaisemista. Venäjällä tekoa pidetään epähumaanina ja fasismista saadun voiton pilkkaamisena.

Virolaisia on pitkään ahdistanut se, että vironvenäläiset ovat kokoontuneet vuosittain pronssisotilaan patsaalle juhlimaan toukokuussa voiton päivää natsismista. Venäläiset painottavat vapauttaneensa Viron. Voitonpäivän paraati oli Neuvostoliitossa mahtava spektaakkeli. Presidentti Vladimir Putin on enenevästi panostanut päivän juhlintaan. Päivä on Venäjän tärkein vuosittainen juhla.

Vapautusta ei kuitenkaan tuoda pakolla vastoin vapautettavan kansan tahtoa. Vapautta ei tuoda orjuuttamalla kansaa, tappamalla sitä tai siirtämällä sitä epäinhimillisiin olosuhteisiin. Vapaus ei tule tykkien ja tankkien ammuksissa tai kiväärin piipusta. Vapaus koittaa antamalla ihmisoikeuksille ja ihmisyydelle täysi kunnia ja mahdollisuus toimia.

Ansip: Viro on itsenäinen maa

Pääministeri Andrus Ansip on sanonut, että Viro on nyt itsenäinen maa, joka itse päättää, mitä se rajojensa sisällä tekee. Se on suvereenin maan oikeus niin kauan kuin ei rikota kansainvälisiä sopimuksia tai loukata ihmisoikeuksia tai ihmisyyden vaatimuksia. Viro ei loukkaa kenenkään ihmisoikeuksien siirtämällä omaa miehitystään julistavan patsaan vähemmän näkyvälle paikalle ja siirtämällä mahdolliset vainajat pois hautapaikaksi sopimattomalta paikalta. Vainaja ansaitsevat vainajille pyhitetyn kalmiston rauhan.

Tilanne on vielä oudompi kuin sellainen vaihtoehto, että Helsinkiin Mannerheimin ratsastajapatsaan viereen tai eduskuntatalon eteen neuvostosotilaalle pystytettäisiin Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten vapauttamispatsas. Neuvostojoukothan heille syötetyn propagandan mukaan tulivat vapauttamaan Suomen, mutta onnistuivat "vapauttamaan" vain 12 % maasta, siitäkin suurimman osan vasta rauhansopimuksen teossa.

Venäjän kiihkeys hämmentää

Venäjän kovat äänenpainot ja vaatimukset tässä asiassa ihmetyttävät. Heidän kiihkeytensä saada oma mielipiteensä Viron miehitys- tai vapautuskysymyksestä vallitsevaksi, herättää kummastusta. Jos Neuvostoliitto olisi todella ollut se suuri Viron ja lukuisten muiden maiden vapauttaja, miksi kohdemaat sen kieltävät? Eikö juuri kohteilta itseltään tulisi kysyä, miten he asian kokivat? Venäjän pakkosyöttöpolitiikka ei ole sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Euroopan neuvosto tuomitsi 25.01.2006 totalitarististen kommunistihallintojen rikokset. Se siten tuomitsi esim. Stalinin hallinnon rikokset. Venäjä on neuvoston jäsenvaltio. Venäjän toiminta patsaskiistassa sotii tätä tuomiota vastaan.

Erityisesti Venäjä on viime vuosina jälleen enenemässä määrin painottanut sitä, että Neuvostoliitto vapautti Euroopan natsivallan kurimuksesta. II maailmansodassa Neuvostoliitto taisteli urheasti myös itsenäisyytensä puolesta. On kuitenkin syytä muistaa, että Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa ns. Molotov-Ribbentrop –sopimuksen ja jakoi Euroopan etupiireihin. Kesäkuussa 1941 neuvostojoukot olivat jo ryhmittymässä hyökkäykseen kohti Keski-Eurooppa, mutta Hitlerin Saksa ehti hyökätä ensin.

Amerikkalaisten mittava Lend-lease –apu mahdollisti puna-armeijan marssin Berliiniin ja Viipuriin. Nykyisen suomalaisen yhteiskunnan rasitteeksi laskettuna apu oli noin 2 000 miljardia dollaria eli lähes kolminkertainen Venäjän viralliseen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Puna-armeija ei siten puolustanut itseään vain omalla maallaan, vaan ulotti "puolustuksensa" Berliiniin saakka, vaikka länsivaltoja myöten pysyttäytymistä puolustuksessakin omalla maalla vaadittiin Suomelta. Neuvostoliitto "puolusti" Viroa valloittamalla sen.

Natsi- ja fasismikortit ovat jo vanhentuneita

Jatkuva ns. natsikortilla ratsastamisen voisi jo lopettaa. Saksa on tunnustanut Hitlerin ajan teot, pyrkinyt niitä aktiivisesti oikaisemaan ja maksaa jatkuvasti korvauksia. Vaikka voittajat sanelevat historiankirjoituksen, ei jatkuva väärän tiedon esittäminen palvele kenenkään tai minkään maan etua. Stalinin Neuvostoliitto oli hyökkääjävaltio, jonka aggressioiden seurauksena 30 – 50 miljoonaa ihmistä sai surmansa. Suurimman osan heistä likvidoi Stalinin oma järjestelmä. Vihollinen ehti tuhota vähemmän kansaa kuin oman johtajan harhat.

Puheet fasismin leviämisestä ovat vastuutonta kiihotusta. Venäjällä vastaavaa toimintaa kutsuttaisiin isänmaalliseksi toiminnaksi. Venäjä itse ei tyytynyt mongoli-tataarien 350 vuotta kestäneeseen valloituskauteen, vaan halusi itsenäistyä. Tuskin venäläiset katsoisivat kovin positiivisesti Kremlin keskelle pystytettävää mongoli-tataarien vapauttajapatsasta. Sellainen sopisi Kremliin yhtä huonosti kuin venäläisen sotilaan pronssinen vapauttajapatsas Tallinnan keskustaan.

On selvää, että niin puna-armeijalle kuin muillekin omaa maataan puolustaneille sotilaille kuuluu täysi kunnia kotimaan puolustamisesta. Kunniaa ei sen sijaan pidä ottaa itse aloitetusta hyökkäyksestä toiseen maahan, sen miehittämisestä ja orjuuttamisesta. Puolustajalla on oikeus valita mahdollisuuksien mukaan se paikka, missä hän puolustaa. Mutta hyökkääjävaltio toimii rikollisesti. Rikoksesta ei seurauksena pidä olla kunnia ja palkitseminen, vaan häpeä.

Onko Suomi taas piittaamaton?

Suomen valtionjohto on suhtautunut Viron patsaskiistaan piittaamattomasti. Pääministeri Matti Vanhanen katsoo, ettei vieraiden maiden tulisi sekaantua lainkaan koko asiaan. Onko pääministeri siirtynyt presidentti Mauno Koiviston linjalle jättämällä pienen Viron veljeskansan oman onnensa nojaan? Koiviston piittaamattomuudesta Viron itsenäistymisen vaiheessa suomalaiset ovat saaneet hävetä pitkän aikaa. On toivottavaa, ettei suomalaisten tarvitse porvarihallituksen pääministerin piittaamattomuudesta hävetä ja katua tulevina vuosina.

Puheet vieraista maista ovat kummeksuttavia, koska Viro ja Suomi ovat molemmat EU:n jäseniä. Ne ovat voimakkaasti sitoutuneet yhteiseen politiikkaan ja ajamaan yhteisiä läntisiä arvoja. Ei Suomi voi silloin jäädä pelokkaaksi sivustaseuraajaksi, kun EU-lähinaapuria vastaan kohdistetaan kohtuuttomia hyökkäyksiä.

Ehkä hallituksessa kaikki eivät ole asiasta yhtä mieltä pääministerin kanssa. Ulkoministeri Ilkka Kanerva matkustaa vappuviikolla Tallinnaan. Hän toivoo, että "eskalaation sijasta saataisiin tilanne hallintaan myönteisellä tavalla" (HS 28.04.07). Kun Kanerva selvästi liittää Venäjän tähän kysymykseen, Vanhanen vetoaa eri väestöpiireihin, että ne pidättäytyisivät väkivallasta. Hän siten unohtaa Venäjän rooli asiassa kokonaan.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana ilmaisi tukensa Virolle ja tuomitsi väkivallan soittaessaan presidentti Thomas Ilvekselle. EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen puhemies, hollantilainen Renè van der Linden puolestaan arvosteli Viron päätöstä siirtää patsas. EU:n puheenjohtajamaa Saksa puolestaan pyrkii pysymään kiistan osalta sivussa. Ehkä Nord Stream –kaasuputki ja muut keskinäiset energia-asiat Venäjän kanssa ovat neuvotteluvaiheessa.

Mikä Venäjän todellinen motivaatio?

Mikä on Venäjän todellinen motivaatio Viron patsaskiistassa ja miksi yhden muistomerkin siirtämiseen toisessa itsenäisessä maassa suhtaudutaan niin äärettömän suurella tunteella? Syitä varmaankin löytyy useita. Pienin niistä ei liene historiallisen totuuden välttäminen. Vladimir Putinin aikana Venäjä on taas alkanut ihannoida neuvostovaltaa ja sen saavutuksia. Stalinia on alettu nostaa kunniaan. Kansalle halutaan antaa siloinen ja urhea kuva voitokkaasta historiasta.

Venäjän poukkoilevaa käsitystä isänmaallisesta toiminnasta kuvaa hyvin 80-vuotiaana juuri kuolleen sellistin ja kapellimestarin Mstislav Rostropovitsin kohtalo. Hän oli välillä Neuvostoliitossa ylistetty, välillä ilman kansalaisuutta epäisänmaallisuuden takia. Presidentti Putin luovutti hänelle puolestaan mitalin kiitoksena isänmaan eteen tehdystä työstä.

Toinen syy varmaankin löytyy Venäjän sisäpolitiikasta. Nostamalla tämän tyyppisiä "isänmaallisia" arvoja esille halutaan luoda vankka kuva valtionhallinnosta, joka suojelee omiaan rajojen ulkopuolellakin. Sekä tämän vuoden vaaleissa että ensi vuoden presidentinvaaleissa halutaan hallitsevan klaanin ehdokkaitten saavan ehdottoman voiton. Kansa äänestää vallanpitäjien halun mukaan, hehän ajavat isänmaan etua.

Kolmas syy on todennäköisesti ulkopoliittinen. Venäjä haluaa esiintyä vahvana supervaltana, jonka sanoilla on painoa ja jonka itse määrittelemiä etuja tai oikeuksia ei poljeta. Tämä näkyy muutoinkin Venäjän valtion edustajien esiintymisessä. Kun taloudellinen asema, armeijan vahvuus tai kansainvälispoliittinen asema ei ole niin vahvoja kuin haluttaisiin, sitä pönkitetään vallantäyteisellä käyttäytymisellä.

Onko patsaskiista osa Venäjän frustraatiota?

Patsaskiista näyttää enemmänkin Venäjän ja venäläisten sisäisen frustraation tulokselta kuin todelliselta asiakysymykseltä. On toivottavaa, että Venäjän hallinto lopettaa Virossa asuvien venäläisten pönkittämisen patsasasiassa ja vironvenäläiset puolestaan keskittyvät sen maan kaikinpuoliseen edistämiseen, jonne he ovat halunneet rakentaa kotinsa.

Pronssipatsaan siirto on täysin Viron oma asia. Venäjä ei voi saneluratkaisuna julistaa, että se vapautti Viron, koska Neuvostoliitto miehitti ja orjuutti Viron neuvostovallan alle. Virolaisilla on oikeus määrittää patsaittensa paikat.

Olisi hyvin toivottavaa, että Venäjä tulevana voitonpäivänään keskittyisi oikaisemaan historiankirjoituksensa virheet. Stalinin toiminta ei ollut venäläisille siunaukseksi, se oli pahimman luokan kirous. Yksilö tai kansakunta ei voi rakentaa tulevaisuuttaan illuusioiden ja valheen varaan. Sellainen kansakunta ei tule menestymään pitemmällä tähtäyksellä.

Venäjällä on paljon sellaista, mistä se voi aiheellisesti olla ylpeä. Venäjän kulttuuri on yksi sellainen alue. Myös venäläisten sotilaiden urheus vaikeissa paikoissa on ollut kunnioitettavaa. Venäjällä on valtava potentiaali niin luonnonrikkauksien, energian kuin tieteenkin saroilla. Olisi Venäjälle ja koko maailmalle win-win –tilanne, kun vanhat rikokset selvitettäisiin, aloitettaisiin puhtaalta pöydältä ja sen jälkeen keskityttäisiin positiivisten tulosten aikaansaamiseen yhteistyössä.