En ole täysin varma, luetko näitä ilmoituksia, mutta kirjoittelenpahan nyt kuitenkin. En viitsisi pollata näitä viestejä, jatkossa käyn lukemassa näitä vain silloin tällöin, ehkä kerran viikossa. Laitan sulle etanapostia tulemaan, vastaa siihen niin tiedän oletko todellakaan kiinnostunut minusta. Epäilen sitä monesti suuresti, luulen, että haluat vain härnätä minua. Otan kuitenkin sen riskin, olethan sä sellainen hemaisevan sexikäs pörröpää. Mutta entä jos faijasi tietää saa, se "nuorekas pitkäfleda"? Greets. your own headcase.
JosserDealer
fix me!
4393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En halua härnätä, minusta sinä teit niin eilen..
Ja minulla ei ole epäilyksen häivääkään omista tunteistani, kuten olen sanonut, sata ja risat--voisin ne tietysti kauniiksi koukeroiksikin vääntää--mutta se ei olisi minua. Älä loukkaa minua epäilemällä minun tunteitani--mutta mieti mitkä sinun tunteesi mahtavat olla? Se on kai se olennainen tässä jutussa--Tiedät missä olen jos haluat tavata--saa tulla--kun vain tiedän olla paikalla. Me olemme kuin päivänsäde ja menninkäinen--ilman valoa minä kuolen, mutta kestätkö sinä sen valon??
että älä anna minkään tai kenenkään faijan olla onnesi tiellä. Tyttö jos ei isäänsä saa pidettyä aisoissa, ei oo tytöstäkään mihinkään. Faijat on usein aika mulkeroita ja pahempia niistä vaan tulee, kun tyttäristä on kysymys. Niin kieroja ja kavaliakin ehkä ,ettei siitä edes tytär aina kiinni saa, mutta TIETÄÄ kuitenkin. Good luck. Oikeus voittakoon.
En lue näitä viestejä kokoajan, mutta tiedän hvin tilanteen, faija ei oo pahin este. Velipoikakin tuossa hihittää, muka titäs jotain. Tunteet menee laidasta laitaan, enkä tiedä mikä on oikein. Päivänsäde loistaa niin kirkkaana, että melkein sokaistun ja yksi sädehän mulla vaan on mielessä.
Syntyjä syviä. Haluaisin auttaa mörriä, mutta kun en tiedä miten. Mistä tuo epätoivo kumpuaa? Pahalta tuntuu kun kaiken kauniin sijaan vain ahdistut?