Olen pyöritellyt pienessä päässäni ajatusta seinärakenteesta, joka olisi samalla sekä hyvin lämpöä eristävä että hengittävä. Lisäksi sen pitäisi olla mahdollisimman helppohoitoinen. Siporex ym. yhden materiaalin kivirakenteet tuppaa olemaan eristävyydeltään liian alhaisia ellei käytä aivan järkyttäviä paksuuksia. Sandwich-harkoista tehty kivitalo ei taasen hengitä. Päädyinkin seuraavanlaiseen rakenteeseen (ulkoa sisällepäin):
tiili-ilmarako-tuulensuojalevy-selluvilla-harkko
Perustelut kerroksittain:
1. Tiili: lienee helppohoitoisimpia ulkoseinän materiaaleja ja omasta mielestäni näyttävä. Tämä voisi olla myös harkko&rappaus, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että rappaus ei olisi yhtä huoleton.
2. Ilmarako: kastunut tiiliseinä ei pääse kuljettamaan kosteutta sisempiin rakenteisiin. Tosin tiiliseinän lämmöneristävyys osittain "menetetään", mutta se nyt on joka tapauksessa täysin mitätön (U-arvo n. 6 W/m2)
3. Tuulensuojalevy: pitää villat paikallaan ja parantaa eristävyyttä.
4. Selluvilla: lienee paras valinta hengittävässä seinärakenteessa eristeeksi, koska säilyttää eristävyytensä kostuessaankin ja sitoo tarvittaessa hyvin kosteutta.
5. Harkko: kantava rakenne & lämmön varaaja
Koko seinärakenteen U-arvo 250mm selluvillalla ja 200mm kevytsoraharkolla olisi n. 0.15W/m2 ja paksuus luokkaa 550mm.
Oma käsitys plussista ja miinuksista kyseisessä rakenteessa olisi:
hyvä lämmöneristys
hengittävä
helppohoitoinen
tasoittaa sisätilan lämpövaihteluita korkean ominaislämpökapasiteettinsa ansiosta
ulkoseinien kastuminen ei vaikuta lämmöneristävyyteen
- kallis rakentaa?
- eristyksen korjaaminen vaikeaa?
- onko ilmarako edes tarpeen, koska selluvilla kestää kosteutta?
Kertokaahan huonot puolet kyseisestä rakenteesta - ja perusteluin!
tiili-ilmarako-tuulensuojalevy-selluvilla-harkko
Perustelut kerroksittain:
1. Tiili: lienee helppohoitoisimpia ulkoseinän materiaaleja ja omasta mielestäni näyttävä. Tämä voisi olla myös harkko&rappaus, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, että rappaus ei olisi yhtä huoleton.
2. Ilmarako: kastunut tiiliseinä ei pääse kuljettamaan kosteutta sisempiin rakenteisiin. Tosin tiiliseinän lämmöneristävyys osittain "menetetään", mutta se nyt on joka tapauksessa täysin mitätön (U-arvo n. 6 W/m2)
3. Tuulensuojalevy: pitää villat paikallaan ja parantaa eristävyyttä.
4. Selluvilla: lienee paras valinta hengittävässä seinärakenteessa eristeeksi, koska säilyttää eristävyytensä kostuessaankin ja sitoo tarvittaessa hyvin kosteutta.
5. Harkko: kantava rakenne & lämmön varaaja
Koko seinärakenteen U-arvo 250mm selluvillalla ja 200mm kevytsoraharkolla olisi n. 0.15W/m2 ja paksuus luokkaa 550mm.
Oma käsitys plussista ja miinuksista kyseisessä rakenteessa olisi:
hyvä lämmöneristys
hengittävä
helppohoitoinen
tasoittaa sisätilan lämpövaihteluita korkean ominaislämpökapasiteettinsa ansiosta
ulkoseinien kastuminen ei vaikuta lämmöneristävyyteen
- kallis rakentaa?
- eristyksen korjaaminen vaikeaa?
- onko ilmarako edes tarpeen, koska selluvilla kestää kosteutta?
Kertokaahan huonot puolet kyseisestä rakenteesta - ja perusteluin!
Vastaukset 12
Vanhimmat
talon???
...kivirunkoinen (harkot kantavana rakenteena). Kuvittelisin (mutta en tiedä varmaksi sanoa, kun en ammattilainen ole) ettei tuulensuojalevyt tarvitse kovinkaan vankkaa rakennetta paikallaan pysyäkseen.
Jo 42 vuotta ilman pintakäsittelyä!
tuon ilmaraon toteuttaa, ei se tuulensuojalevy siellä itsekseen pysy irti tuosta tiiliseinästä.
> Miten ajattelit tuon ilmaraon toteuttaa, ei se tuulensuojalevy siellä itsekseen pysy irti tuosta tiiliseinästä.
Tässä "http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BIFI esitteet/32541 Paroc PTTE.pdf" on sivulla 20 lähes vastaava rakenne vuorivillalla, joten oletan sen myös onnistuvan selluvillalla (voi tosin olla vääräkin oletus).
on eristeinä villalevyjä ja selluvillaa ei taida saada kuin puhallettuna, joten voi olla melkoinen haaste saada tuulensuoja pysymään paikoillaan niin kauan, että saa villan puhallettua sen taakse. Eikä puukuituisen levyn käyttö tuulensuojana tule kysymykseenkään kun se taipuu kosteudesta niin paljon, että mikäli se on kiinnitetty pelkillä sidelangoilla niin hetken päästä levy on siellä välissä miten sattuu.
Hyvä tietää, koska puukuitulevy kävi itsellä juuri mielessä. Vaatinee siis jonkun verran syventymistä ongelmaan ennenkuin tuon voisi toteuttaa ja siltikin saattaa olla liian riskaabelia...
Mielestäni näin jossain selluvillaakin levyinä tarjolla, mutta en voi takuisiin mennä. Tuulensuojalevyn se kuitenkin pintaansa vaatii, oli tarjolla tai ei.
on, että teet rakenteen ulkoa sisälle päin, eli ensiksi muuraat ulkoseinän, siihen proppaat 30x50 mm painekyllästetyt rimat K600 jaolla, rimoihin kiinnität tuulensuojalevyn naulaamalla, kannattaa käyttää 25 mm paksua levyä koska villa aiheuttaa pienen paineen tuulensuojaan, ettei levy pullistu ilmarakoon päin ja tuki sitä.
Sitten muuraat harkkoseinän sopivan matkan päähän tuulensuojalevystä ja lopuksi puhallutat selluvillaa välin täyteen.
Ulko- ja sisäkuori luonnolliseti liitetään toisiinsa ruostumattomilla sidelangoilla muurausvaiheessa.
Unohda se huuhaa hengittävyys ja vedä vielä harkon ja eristeen väliin kunnon muovikalvo kosteussuluksi.
Saatan höyrysulun vetääkin, mutta en kyllä satavarmasti harkon ja eristeen väliin vaan harkon päälle (ja vaikka gyproc pintaan). Muutoin ei sitä pääse enää ikinä korjaamaan.
Tosin tämä iänikuinen hengittävä/hengittämätön keskustelu on sinänsä naurettavan mustavalkoista, koska siinä jotenkin aina oletetaan, että toisessa höyry kulkee lähes esteettä ja toinen taasen on tiivis kuin termospullo.
Jos lähden rakenteessa siitä oletuksesta, että se kestää hengittävyyden, niin tuskin se ainakaan huono asia on. Toisaalta, voihan rakenteen höyryn läpäisevyyttä vähentää vaikkapa maalaamalla sopivalla maalilla sisäpinnat, jolloin saa "puolihengittävän" rakenteen.
Koska täystiiliseinä toimii ilman höyrynsulkuakin, niin miksi höyrynsulkua pitäisi päästä helposti korjaamaan? Itse aion laittaa h-sulun eristeen ja rungon väliin. Runko tiilestä ja eristys kivivillalla. Ilman höyrynsulkuakin toimii, jos tuuletusrako on ja yleensä on toiminut jopa ilman tuuletusrakoa, mutta höyrynsulku halpaa ja miksei laittaisi jos haluaa hengittämättömän seinän
Mun mielestä ei vain kannata tehdä rakennetta, joka kuitenkin ajan myötä muuttuu merkityksettömäksi ja lisäksi aiheuttaa homehtumisriskin (vaikka riski pieni olisikin), mutta olisi hyvin vaikeaa korjata.
Toisaalta, jos villaa vasten olevaan muoviin jää/tulee reikiä, niin silloin syntyy pistemäisiä vuotokohtia suoraan villaan. Näissä vuotokohdissa on korkeampi höyryn osapaine kuin ilman höyrynsulkua olisi vastaavassa kohdassa rakenteessa.
Jos höyrysulun jälkeen olisi vielä tiili- tai harkkoseinä tasoittamassa vesihöyryn siirtymistä villaan, ja höyrysulussa olisi reikiä, höyry ei kulkeutuisi niin pistemäisenä villaan. Tämä laskisi paikallista höyryn osapainetta ja siten pienentäisi villan kastumisriskiä.