"Ilman luonnonvalintaa olisimme edelleen ameeboja.
Luonnonvalinta on siis hyvää, ihmisen valinta huonoa.
Luonnonvalinta ei nykyään ihmisen kohdalla toimi vaan mennään taaksepäin.
Jääkauden äärimmäinen luonnonvalinta karsi tummat ja tyhmät.
Muodostui uusi ja parempi rotu joka oli vaalea ja älykäs.
Tämä rotu oli vallitsevana kaikkialla Euroopassa."
Luonnonvalinta on siis hyvää, ihmisen valinta huonoa.
Luonnonvalinta ei nykyään ihmisen kohdalla toimi vaan mennään taaksepäin.
Jääkauden äärimmäinen luonnonvalinta karsi tummat ja tyhmät.
Muodostui uusi ja parempi rotu joka oli vaalea ja älykäs.
Tämä rotu oli vallitsevana kaikkialla Euroopassa."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koska perussuomalaisessa puolueessa näyttää olevan vääriä ja yksioikoisia käsityksiä ihmisen ihon pigmentin muodostumisen syntyhistoriasta, hieman perustietoa asiasta lienee paikallaan.
Ihonväri on siis SOPEUMA, eli luonnonvalinnan kautta kulloiseenkin ympäristöön kehittynyt edullisin ihon tummuusaste.
Auringon säteilyenergia on suurinta päiväntasaajan seudulla. Ihmisten ihonväri on sitä tummempi, mitä lähempänä aurinkoista päiväntasaajaa ollaan. Edellä mainituista kahdesta tosiasiasta on vedettävä se johtopäätös, että tumma ihonväri on kehittynyt suojaamaan liialta auringonvalolta.
Ihminen on alunperin ollut apinoiden tapaan karvainen olento, mutta liikkuvuuden lisääntyminen johti karvapeitteen ohentumiseen ja katoamiseen lämmönsäätelyn nimissä. Paljas iho oli altis auringosta tulevalle haitalliselle UV-säteilylle, joka aiheuttaa muun muassa ihosyöpää.Tumma pigmentti kehittyi suojaamaan ihoa haitalliselta säteilyltä.
Ihon on kuitenkin tärkeää saada jonkin verran auringonvaloa tuottaakseen kalsiumin imeytymiselle elintärkeää D-vitamiinia. Kalsium on luiden rakennusaine ja luusto lähtee kehittymään jo raskausaikana. Foolihappo on toinen luuston kehitykseen vaikuttava, raskausajan tärkeä yhdiste. Se tuhoutuu auringonvalossa, mutta ilman foolihappoa sikiön selkärangan on havaittu kehittyvän huonosti. Ihonväri on siis kehittynyt suojaamaan auringon haitalliselta UV-säteilyltä ja foolihapon hajoamiselta, mutta sallimaan D-vitamiinin muodostumisen iholla auringonvalon vaikutuksesta.
Päiväntasaajalta pois päin mentäessä auringonsäteilyn määrä vähenee ja ihmisten ihonväri vaalenee. Tuhansien vuosien kuluessa jatkunut sopeutuminen oloihin, joissa auringon UV-säteilyä on vähemmän, on tuottanut vaaleamman ihonvärin. Nykyaikana maapallon mittasuhteet ovat parantuneiden liikenneyhteyksien myötä ikään kuin kutistuneet ja ihmiset muuttavat helposti auringonsäteilyltään erilaisten alueiden välillä.
Vaaleaihoista päiväntasaajalla vaanii ihosyöpä ja tummaihoista pohjoisen pimeydessä D-vitamiinin puutos. Toki molemmat sopeutuvat uusiin olosuhteisiin, mutta se vie aikaa monen monituisia sukupolvia. Valo vaikuttaa edelleenkin ihmisen evoluutioon.