Sailaan parjaajille.

Eiköhän se sitten ala valkenemaan, kun itse joutuisi työttömäksi. Työmarkkinatuki vastikkeelliseksi. Eli ympäri vuoden katukivityömaalla 362 ruplan kuukausipalkalla, jolla ei ensinnäkään saa riittävästi ravintoa raskaan työn tekemiseen. Työmarkkinatuki on hyvä työttömyysturva, mutta palkaksi se on liian pieni.

Totta Suomessa jo nyt: alle 25 vuotiaiden aikuisten palkaton pakkotyö. Parempi olisi, jos edes rauhassa työnantajan kanssa voitaisiin sopia aivan yhtä "suuresta" palkasta eli 362 ruplaa.

Pommi on siinä, että rahat halutaan kasata yhä kauemmaksi yhä harvempiin käsiin, eikä tämä syöksykuilu saa kylliksensä koskaan.

Eläkepommi oli se, että eläkerahoja pelattiin Wall Streetin kasinoilla.

Sonera-sotkuihin, eduskunnan palkankorotuksiin, lisärakentamisiin, muihin suuriin hankkeisiin, satama- ja asemarakennelmiin sekä EU-nettomaksuihin sekä miksei myös NATO-yhteensopivuuteen eli kaksinkertaisiin puolustusmenoihin riittää rahaa mutta ei työllisyyteen.

Rötösten ja holtittomuuden saattaminen kuriin ei kenties toisi lisärahoituksia, mutta paljolta menolta se saattaisi meidät säästää.

Ps. Eivät kaikki työttömät ole laiskoja eivätkä kaikki laiskat työttömiä.

selväksi, mistä Sailas ja kumppanit suuntaa-antavat ohjeensa ja tukensa saavat niin tässä pikku tiedote EU:n "älyköiltä" siitä miten hyvinvointivaltiota edelleen pitää ajaa alas;

EU:n komissio suosittaa palkkaerojen kasvattamista Suomessa. Komissio katsoo, että palkkojen tulisi heijastaa selkeämmin tuottavuuseroja, jotta matalapalkka-alojen työllisyys kohenisi.

Edelleen komission mielestä Suomen vero- ja etuisuusjärjestelmien pitäisi olla sellaisia, että ne kannustavat nykyistä enemmän työntekoon.

Linjaukset sisältyvät EU:n talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Raportti sisältää jäsenmaille annettavat suositukset talouden kehittämiseksi vuosina 2003-2005.

Komissio toistaa, että Suomen pitäisi vähentää rakenteellista työttömyyttä sekä kohentaa iäkkäiden työllisyysprosenttia. Edelleen Suomen haasteena pidetään kilpailun lisäämistä tietyillä aloilla ja julkisen sektorin tehokkuuden parantamista.

Komissio kiinnittää myös huomiota pitkiin opiskeluaikoihin ja väestön ikääntymiseen. Ne voivat vaikeuttaa hallituksen asettamaa tavoitetta nostaa Suomen työllisyysprosenttia.

STT

Tämä köyhyyttä lisäävän politikan vaatimus tietenkin oli tiedossa jo ennen EU äänestystä, mistä esimerkkinä muutama aikaisempi EU-puheenvuoro asiasta Copy Yhteiskuntasivujen keskusteluista;

Lamasta taas on paljon hauskoja tarinoita, tässä yksi: Eu-komissaari Leon Brittain sanoi jo aikoja sitten, että "Emu-paine pakottaa maita sellaisiin rakennemuutoksiin, joita ei toteutettaisi ilman näitä ulkoisia paineita. Niiden ansiosta voidaan ajaa alas sosiaaliturvaa ja muuttaa työelämää".

Saksalaiset taas kertoivat ilouutisena, kuinka liittyminen antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi maan sisäisiin tarkoituksiin sellaista ulkoa tulevaa sopeutumispainetta, jota ei muuten saada aikaan ja joka toimii finanassi ja palkkakurin puolesta.

Löytyy ketjusta;
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=20500000000398050

Missä niitä ansiosinonaisella laiskottelijoita on?
Jos olisi töitä, niille tarjottais ja laiskottelu loppus, tai karenssi.
Ansiosidonnainen on alle puolet mitä henkilö on työssä saanut! Sitte, kun lähtee nälkäpalkahommiin se putoaa 80% siitä puolesta.

Tästä jaksat olla jatkuvasti kateellinen ja katkera!
Kahdenvuoden sisällä putous peruspäivärahalle.
Taas mussutat kateellisena. Oletkohan ihan viisas. Ainakin luonteelta vakavasti häiriintynyt.

Työttömyysturvan huononnus ei tee yhtään työpaikkaa lisää, mutta lisää kurjuta.

Helppo on vikistä, jos elelee perinnöillä, verottomilla osingoilla, valtionvirassa tai optiorosvona!

Sailaksen ehdotuksessa on järkeä, mutta se myös riistää opiskelijoilta, pienituloisilta, työttömiltöä, sairailta, eläkeläisiltä. Pahinta siinä on se, että sen työpaikkoja lisäävä vaikutus on heikko.

Nykyään on yhteiskunnan etu jos ihmiset opiskelevat pitkään. Koulutettu työvoima mahdollistaa menestymisemme maailmalla. Yksittäisen henkilön intresseissä opiskelu ei ole nykyisin suurikaan etu. Olit akateeminen tai ammattillisesta oppilaitosta valmistunut, palkka on suunnilleen sama.

Saadakseen opiskelukustannuksen takaisin, akateemiseen ammattiin menevä joutuu olemaan töissä parikymmentä vuotta saadakseen saman tulon kuin ammatillisesta koulusta töihin mennyt. Yksilön kannalta opiskelu ei siis ole kannattavaa. Ja kun näin on, opiskelun lainaperusteisuus vie meiltä kilpailukyvyn tulevina vuosina ja laskeudumme kilpailemaan mattojen tekemisestä intialaisten kanssa.

Montako työpaikkaa luulet syntyvät kun työttömiltä poistetaan työttömyyskorvaus? Moniko jaksaa tehdä töitä tehokkaasti kun uhkana on jatkuvasti työttömyys kyöhyysrajan alapuolella?

Siinä muutamia Sailaksen paperin huonoja puolia. Jotta ei menisi aivan moittimiseksi, minulla on esittää vaihtoehto, se on TYKA.

Se ei kurjista yhtäkään kansalaista, vaan luo kaikille hyvinvoinnin. Työttömyys painuu alle yhden prosentin, verot laskevat, tulot kasvavat, elintaso nousee. TYKA täyttää myös EU:n "vaatimukset".

Kurjistettu, pakotettu ihminen ei ole tuottava. Onnellinen, hyvinvoiva, eteenpäinpyrkivä ihminen on tuottelias ja tekee iloisena töitä. Siksi ei kannata luoda uhkia, pakottaa, eikä myöskään sallia laiskottelua. Vapaus on sen sijaan tärkeä asia.

Jos joku ei halua tehdä töitä, hän saa olla tekemättä, mutta yhteiskunta ei maksa hänelle senttiäkään siitä. Vastaavasti niille, jotta haluavat tehdä töitä, yhteiskunta ei saa asettaa esteitä työnteolle, kuten nykyisin tapahtuu.

TYKA ei tarvitse rahaa toteuttamiseen, kuten Sailaksen raportti.
TYKA ei vie keneltäkään, se ei kurjista opiskelijoita, ei työttömiä, ei eläkeläisiä, ei sairaita, kuten Sailaksen paperi tekee.
TYKA parantaa tuotteitemme kilpailukykyä.
TYKA perustuu pienen ja kehittyneen maan mahdollisuuksiin, suuremmissa maissa, kuten Saksassa, malli ei toimi.

TYKAan voit tutustua osoitteessa:

http://www.geocities.com/kansantuote/

Osoite on vapaasti käytettävissä eri yhteyksissä, samoin kuin sivujen sisältökin.

"Opiskelioilla on nyt niin monenlaisia tukijärjestelmiä"

Hah haa

Opiskelijoilla on tasan kaksi tukimuotoa

1)Opintoraha ja -laina sekä 2)asumislisä.
Opintorahasta otetaan vielä 10% vero päältä.

Opintorahaa voi korkeakouluopiskelija saada brutto max 259,01 €/kk ja asumislisää 0-171,55 €/kk ja nämä vain niiltä kuukausilta jolloin opiskelee päätoimisesti. Kesälomien ajaksi, jos työtä ei saa niin ainoa vaihtoehto on sossunluukku.

Lainaa saa 220€ opiskelukuukautta kohden ja vaikket olisi lainaa nostanut niin silti se lasketaan sinulle tuloksi!

Ammattikoululaisilla ja lukiolaisilla on opintorahan suuruus vaihtelee 0-213,60 €/kk asumislisä on sama kuin korekeakouluopiskelijoilla.

Eli se siitä opiskelijoiden mahtavasta tukijärjestelmästä.

Vertaa esim. työttömien työmarkkinatukeen joka on 494,93 €/kk ja ei edes tarvitse ottaa lainaa kun sossu vielä maksaa hyvässä lykyssä sähkön,puhelimen,sanomalehden, osan vuokrasta mihin yleinen asumistuki ei riitä yms.

Sailaksen suunta on aivan oikea. Kun katselee nykymenoa esim. olutkapakoissa, joissa istutaan päiväkaudet tupakat suussa ja tuopit edessä, käydään kuittaamassa tuet ja avustukset, niin muutos on paikallaan.