AASI JOKA KANTAA TAAKKAA MOLEMMILLA PUOLILLAAN
Juutalaiset ovat tutkineet sukujuuriaan iät ja ajat. Yleisesti on tiedossa, että vain kaksi kahdestatoista Israelin sukukunnista jäi nykyisen Israelin alueille. Muut kymmenen sukukuntaa vaelsivat pohjoiseen. Saatatte ihmetellä, mutta suuri osa germaanisista kansoista on juuri kymmenessä sukukunnassa. Vanhat kuninkaalliset vaakunat kertovat leijonista. Leijona on myös ollut Israelin kansan tunnusmerkki, kuten muutkin vaakuna-aiheet, joita on Euroopan kuningashuoneissa.
Suomi liittyy aiheeseen Juutalaisten mukaan yhtenä heimona, jolla ei heidän tutkimusten mukaan ollut juuri kummempaa siunausta kuin olla työhevonen, joka tekee töitä hyvin.. Vertauskuva aasi ja taakat molemmilla puolilla Ruotsi ja Venäjä. Mielenkiintoisin ehkä ennustus loistavasta sodankäyntitaidosta, jolloin ennustus osuu aivan nappiin. Juuri suomalaista sodankäyntitaitoa arvostetaan maailmalla.
Mannerheim tunsi Suomea koskevan ennustuksen. Sodassa pärjättiin nähtävästi tuon sodankäyntisiunauksen voimin..
Laittakaa vain vasta-argumenttiä, te ateistit. Jokainen voi tällä tiedolla tehdä, mitä lystää, mutta tässä siis ehkä selitys moniin näkymättömiin syihin maailmanjärjestyksessä.
On myös sanottu, että Israelin kansa tuntee olevansa Israelin kansa. Suomi on aina tuntenut suurta myötätuntoa Israelia ja juutalaisia kohtaan. Miksi ? Ehkä juuri siksi.
Kyllä.
1 Sitten Jaakob kutsui poikansa ja sanoi: "Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu.
2 Tulkaa kokoon ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia.
3 Ruuben, sinä olet minun esikoiseni, minun voimani ja minun miehuuteni ensimmäinen, ensi sijalla arvossa, ensi sijalla vallassa.
4 Mutta sinä kuohahdat kuin vesi, et pysy ensi sijalla, sillä sinä nousit isäsi leposijalle; silloin sinä sen saastutit. Niin, hän nousi vuoteeseeni.
5 Simeon ja Leevi, veljekset, heidän aseensa ovat väkivallan aseet.
6 Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni, heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni; sillä vihassaan he murhasivat miehiä, omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä.
7 Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, heidän kiukkunsa, sillä se on julma. Minä jakelen heidät Jaakobin sekaan ja hajotan heidät Israelin sekaan.
8 Juuda, sinua sinun veljesi ylistävät; sinun kätesi on vihollistesi niskassa, sinua kumartavat isäsi pojat.
9 Juuda on nuori leijona; saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona-kuka uskaltaa häntä häiritä?
10 Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat.
11 Hän sitoo aasinsa viinipuuhun, viiniköynnökseen aasinsa varsan; hän huuhtoo vaatteensa viinissä; viittansa rypäleen veressä.
12 Hänen silmänsä ovat viinistä sameat, hänen hampaansa valkeat maidosta.
13 Sebulon asuu meren rannalla, laivojen rannikolla, hänen sivunsa on Siidoniin päin.
14 Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä.
15 Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi ja maan ihanaksi; niin hän taivutti olkansa taakan alle ja joutui työveroa tekemään.
16 Daan hankkii oikeutta kansalleen, hänkin yhtenä Israelin sukukunnista.
17 Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.
18 Sinulta minä odotan pelastusta, Herra.
19 Gaadia ahdistavat rosvojoukot, mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään.
20 Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä, hän tarjoaa kuninkaan herkkuja.
21 Naftali on nopea peura; hän antaa kauniita sanoja.
22 Joosef on nuori hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen reunalla; sen oksat ulottuvat yli muurin.
23 Jousimiehet hätyyttävät häntä, ampuvat ja ahdistavat häntä.
24 Mutta hänen jousensa pysyy lujana, ja hänen käsivartensa ovat notkeat Jaakobin Väkevän avulla, kaitsijan, Israelin kallion,
25 isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon, Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä alhaalta, siunauksia nisistä ja kohdusta.
26 Sinun isäsi siunaukset kohoavat yli minun vanhempaini siunausten, yli ikuisten kukkulain ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle.
27 Benjamin on raatelevainen susi; aamulla hän syö riistaa, ja illalla hän jakaa saalista."
28 Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.
29 Ja hän käski heitä ja sanoi heille: "Minut otetaan pois heimoni tykö; haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla,
30 luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta Kanaanin maassa, jonka vainion Aabraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudakseen.
31 Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean,
32 siihen vainioon, joka luolineen on ostettu heettiläisiltä."
33 Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, veti hän jalkansa vuoteeseen ja kuoli ja tuli otetuksi heimonsa tykö.
1. Mooseksen kirja 49
1 And Jacob called unto his sons, and said, Gather yourselves together, that I may tell you that which shall befall you in the last days.
2 Gather yourselves together, and hear, ye sons of Jacob; and hearken unto Israel your father.
3 Reuben, thou art my firstborn, my might, and the beginning of my strength, the excellency of dignity, and the excellency of power:
4 Unstable as water, thou shalt not excel; because thou wentest up to thy father's bed; then defiledst thou it : he went up to my couch. [thou shalt...: Heb. do not thou excel] [he went...: or, my couch is gone]
5 Simeon and Levi are brethren; instruments of cruelty are in their habitations. [instruments...: or, their swords are weapons of violence]
6 O my soul, come not thou into their secret; unto their assembly, mine honour, be not thou united: for in their anger they slew a man, and in their selfwill they digged down a wall. [digged...: or, houghed oxen]
7 Cursed be their anger, for it was fierce; and their wrath, for it was cruel: I will divide them in Jacob, and scatter them in Israel.
8 Judah, thou art he whom thy brethren shall praise: thy hand shall be in the neck of thine enemies; thy father's children shall bow down before thee.
9 Judah is a lion's whelp: from the prey, my son, thou art gone up: he stooped down, he couched as a lion, and as an old lion; who shall rouse him up?
10 The sceptre shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and unto him shall the gathering of the people be .
11 Binding his foal unto the vine, and his ass's colt unto the choice vine; he washed his garments in wine, and his clothes in the blood of grapes:
12 His eyes shall be red with wine, and his teeth white with milk.
13 Zebulun shall dwell at the haven of the sea; and he shall be for an haven of ships; and his border shall be unto Zidon.
14 Issachar is a strong ass couching down between two burdens:
15 And he saw that rest was good, and the land that it was pleasant; and bowed his shoulder to bear, and became a servant unto tribute.
16 Dan shall judge his people, as one of the tribes of Israel.
17 Dan shall be a serpent by the way, an adder in the path, that biteth the horse heels, so that his rider shall fall backward. [an adder: Heb. an arrow-snake]
18 I have waited for thy salvation, O LORD.
19 Gad, a troop shall overcome him: but he shall overcome at the last.
20 Out of Asher his bread shall be fat, and he shall yield royal dainties.
21 Naphtali is a hind let loose: he giveth goodly words.
22 Joseph is a fruitful bough, even a fruitful bough by a well; whose branches run over the wall: [branches: Heb. daughters]
23 The archers have sorely grieved him, and shot at him , and hated him:
24 But his bow abode in strength, and the arms of his hands were made strong by the hands of the mighty God of Jacob; (from thence is the shepherd, the stone of Israel:)
25 Even by the God of thy father, who shall help thee; and by the Almighty, who shall bless thee with blessings of heaven above, blessings of the deep that lieth under, blessings of the breasts, and of the womb:
26 The blessings of thy father have prevailed above the blessings of my progenitors unto the utmost bound of the everlasting hills: they shall be on the head of Joseph, and on the crown of the head of him that was separate from his brethren.
27 Benjamin shall ravin as a wolf: in the morning he shall devour the prey, and at night he shall divide the spoil.
28 All these are the twelve tribes of Israel: and this is it that their father spake unto them, and blessed them; every one according to his blessing he blessed them.
29 And he charged them, and said unto them, I am to be gathered unto my people: bury me with my fathers in the cave that is in the field of Ephron the Hittite,
30 In the cave that is in the field of Machpelah, which is before Mamre, in the land of Canaan, which Abraham bought with the field of Ephron the Hittite for a possession of a buryingplace.
31 There they buried Abraham and Sarah his wife; there they buried Isaac and Rebekah his wife; and there I buried Leah.
32 The purchase of the field and of the cave that is therein was from the children of Heth.
33 And when Jacob had made an end of commanding his sons, he gathered up his feet into the bed, and yielded up the ghost, and was gathered unto his people.
Juutalaiset ovat tutkineet sukujuuriaan iät ja ajat. Yleisesti on tiedossa, että vain kaksi kahdestatoista Israelin sukukunnista jäi nykyisen Israelin alueille. Muut kymmenen sukukuntaa vaelsivat pohjoiseen. Saatatte ihmetellä, mutta suuri osa germaanisista kansoista on juuri kymmenessä sukukunnassa. Vanhat kuninkaalliset vaakunat kertovat leijonista. Leijona on myös ollut Israelin kansan tunnusmerkki, kuten muutkin vaakuna-aiheet, joita on Euroopan kuningashuoneissa.
Suomi liittyy aiheeseen Juutalaisten mukaan yhtenä heimona, jolla ei heidän tutkimusten mukaan ollut juuri kummempaa siunausta kuin olla työhevonen, joka tekee töitä hyvin.. Vertauskuva aasi ja taakat molemmilla puolilla Ruotsi ja Venäjä. Mielenkiintoisin ehkä ennustus loistavasta sodankäyntitaidosta, jolloin ennustus osuu aivan nappiin. Juuri suomalaista sodankäyntitaitoa arvostetaan maailmalla.
Mannerheim tunsi Suomea koskevan ennustuksen. Sodassa pärjättiin nähtävästi tuon sodankäyntisiunauksen voimin..
Laittakaa vain vasta-argumenttiä, te ateistit. Jokainen voi tällä tiedolla tehdä, mitä lystää, mutta tässä siis ehkä selitys moniin näkymättömiin syihin maailmanjärjestyksessä.
On myös sanottu, että Israelin kansa tuntee olevansa Israelin kansa. Suomi on aina tuntenut suurta myötätuntoa Israelia ja juutalaisia kohtaan. Miksi ? Ehkä juuri siksi.
Kyllä.
1 Sitten Jaakob kutsui poikansa ja sanoi: "Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu.
2 Tulkaa kokoon ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia.
3 Ruuben, sinä olet minun esikoiseni, minun voimani ja minun miehuuteni ensimmäinen, ensi sijalla arvossa, ensi sijalla vallassa.
4 Mutta sinä kuohahdat kuin vesi, et pysy ensi sijalla, sillä sinä nousit isäsi leposijalle; silloin sinä sen saastutit. Niin, hän nousi vuoteeseeni.
5 Simeon ja Leevi, veljekset, heidän aseensa ovat väkivallan aseet.
6 Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni, heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni; sillä vihassaan he murhasivat miehiä, omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä.
7 Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, heidän kiukkunsa, sillä se on julma. Minä jakelen heidät Jaakobin sekaan ja hajotan heidät Israelin sekaan.
8 Juuda, sinua sinun veljesi ylistävät; sinun kätesi on vihollistesi niskassa, sinua kumartavat isäsi pojat.
9 Juuda on nuori leijona; saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona-kuka uskaltaa häntä häiritä?
10 Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat.
11 Hän sitoo aasinsa viinipuuhun, viiniköynnökseen aasinsa varsan; hän huuhtoo vaatteensa viinissä; viittansa rypäleen veressä.
12 Hänen silmänsä ovat viinistä sameat, hänen hampaansa valkeat maidosta.
13 Sebulon asuu meren rannalla, laivojen rannikolla, hänen sivunsa on Siidoniin päin.
14 Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä.
15 Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi ja maan ihanaksi; niin hän taivutti olkansa taakan alle ja joutui työveroa tekemään.
16 Daan hankkii oikeutta kansalleen, hänkin yhtenä Israelin sukukunnista.
17 Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.
18 Sinulta minä odotan pelastusta, Herra.
19 Gaadia ahdistavat rosvojoukot, mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään.
20 Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä, hän tarjoaa kuninkaan herkkuja.
21 Naftali on nopea peura; hän antaa kauniita sanoja.
22 Joosef on nuori hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen reunalla; sen oksat ulottuvat yli muurin.
23 Jousimiehet hätyyttävät häntä, ampuvat ja ahdistavat häntä.
24 Mutta hänen jousensa pysyy lujana, ja hänen käsivartensa ovat notkeat Jaakobin Väkevän avulla, kaitsijan, Israelin kallion,
25 isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon, Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä alhaalta, siunauksia nisistä ja kohdusta.
26 Sinun isäsi siunaukset kohoavat yli minun vanhempaini siunausten, yli ikuisten kukkulain ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle.
27 Benjamin on raatelevainen susi; aamulla hän syö riistaa, ja illalla hän jakaa saalista."
28 Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.
29 Ja hän käski heitä ja sanoi heille: "Minut otetaan pois heimoni tykö; haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla,
30 luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta Kanaanin maassa, jonka vainion Aabraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudakseen.
31 Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean,
32 siihen vainioon, joka luolineen on ostettu heettiläisiltä."
33 Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, veti hän jalkansa vuoteeseen ja kuoli ja tuli otetuksi heimonsa tykö.
1. Mooseksen kirja 49
1 And Jacob called unto his sons, and said, Gather yourselves together, that I may tell you that which shall befall you in the last days.
2 Gather yourselves together, and hear, ye sons of Jacob; and hearken unto Israel your father.
3 Reuben, thou art my firstborn, my might, and the beginning of my strength, the excellency of dignity, and the excellency of power:
4 Unstable as water, thou shalt not excel; because thou wentest up to thy father's bed; then defiledst thou it : he went up to my couch. [thou shalt...: Heb. do not thou excel] [he went...: or, my couch is gone]
5 Simeon and Levi are brethren; instruments of cruelty are in their habitations. [instruments...: or, their swords are weapons of violence]
6 O my soul, come not thou into their secret; unto their assembly, mine honour, be not thou united: for in their anger they slew a man, and in their selfwill they digged down a wall. [digged...: or, houghed oxen]
7 Cursed be their anger, for it was fierce; and their wrath, for it was cruel: I will divide them in Jacob, and scatter them in Israel.
8 Judah, thou art he whom thy brethren shall praise: thy hand shall be in the neck of thine enemies; thy father's children shall bow down before thee.
9 Judah is a lion's whelp: from the prey, my son, thou art gone up: he stooped down, he couched as a lion, and as an old lion; who shall rouse him up?
10 The sceptre shall not depart from Judah, nor a lawgiver from between his feet, until Shiloh come; and unto him shall the gathering of the people be .
11 Binding his foal unto the vine, and his ass's colt unto the choice vine; he washed his garments in wine, and his clothes in the blood of grapes:
12 His eyes shall be red with wine, and his teeth white with milk.
13 Zebulun shall dwell at the haven of the sea; and he shall be for an haven of ships; and his border shall be unto Zidon.
14 Issachar is a strong ass couching down between two burdens:
15 And he saw that rest was good, and the land that it was pleasant; and bowed his shoulder to bear, and became a servant unto tribute.
16 Dan shall judge his people, as one of the tribes of Israel.
17 Dan shall be a serpent by the way, an adder in the path, that biteth the horse heels, so that his rider shall fall backward. [an adder: Heb. an arrow-snake]
18 I have waited for thy salvation, O LORD.
19 Gad, a troop shall overcome him: but he shall overcome at the last.
20 Out of Asher his bread shall be fat, and he shall yield royal dainties.
21 Naphtali is a hind let loose: he giveth goodly words.
22 Joseph is a fruitful bough, even a fruitful bough by a well; whose branches run over the wall: [branches: Heb. daughters]
23 The archers have sorely grieved him, and shot at him , and hated him:
24 But his bow abode in strength, and the arms of his hands were made strong by the hands of the mighty God of Jacob; (from thence is the shepherd, the stone of Israel:)
25 Even by the God of thy father, who shall help thee; and by the Almighty, who shall bless thee with blessings of heaven above, blessings of the deep that lieth under, blessings of the breasts, and of the womb:
26 The blessings of thy father have prevailed above the blessings of my progenitors unto the utmost bound of the everlasting hills: they shall be on the head of Joseph, and on the crown of the head of him that was separate from his brethren.
27 Benjamin shall ravin as a wolf: in the morning he shall devour the prey, and at night he shall divide the spoil.
28 All these are the twelve tribes of Israel: and this is it that their father spake unto them, and blessed them; every one according to his blessing he blessed them.
29 And he charged them, and said unto them, I am to be gathered unto my people: bury me with my fathers in the cave that is in the field of Ephron the Hittite,
30 In the cave that is in the field of Machpelah, which is before Mamre, in the land of Canaan, which Abraham bought with the field of Ephron the Hittite for a possession of a buryingplace.
31 There they buried Abraham and Sarah his wife; there they buried Isaac and Rebekah his wife; and there I buried Leah.
32 The purchase of the field and of the cave that is therein was from the children of Heth.
33 And when Jacob had made an end of commanding his sons, he gathered up his feet into the bed, and yielded up the ghost, and was gathered unto his people.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuinka joku näitä Hassujen hattujen klubin erikoisia vielä jaksaa.
Fiktiivisiä kirjaviitteitä lisää:
Mä luin kans joskus että Pahin mörökölli asuu mordorissa ja sitten pienet kaverit kuitenkin voi sitä rökittää jos on sitkeitä.
Ja että kuningas palaa ja pistää kaikki hommat taas kuntoon.