Eivät kai johtajat ole taas viemässä meitä pulaan?
"Liittoutuminen tulee kalliiksi Suomelle
Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa ei Suomea enää kutsuta liittoutumattomaksi. Hallituksen ohjelmaneuvotteluissa Suomesta siis tuli virallisesti sotilaallisesti liittoutunut maa.
Kyseessä on tosiasioiden tunnustaminen, sillä hyväksyttyään EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, Suomi on toki sotilaallisesti liittoutunut. Nuo EU:n politiikat Suomi hyväksyi jo ennen EU-liitosta. Se oli ennakkoehto, jotta pääsimme neuvottelemaan EU-jäsenyydestä.
Kysymys - josta keskusteltaisiin, jos Suomessa olisi julkista avointa keskustelua - on se, mikä on kansalaisten rooli Suomen sotilaallisessa liittoutumisessa. Riittääkö, että hallitusneuvotteluissa todetaan Suomen olevan liittoutunut? Mikä on se "Suomi", joka on tämän hyväksynyt? Se Suomi mahtunee eduskunnan tila-autoon.
Sotilaallinen liittoutuminen on yksi maamme kohtalonkysymyksiä. Vaikka asiasta päätti pieni piiri, on koko maa ja sen kansalaiset vedetty mukaan päätöksen seurauksiin.
EU yrittää olla suurvalta. Hyvinä aikoina suolletaan solidaarisuuslausekkeita ja luvataan pitää yhtä. Väkivaltakoneistoja rakennetaan toimimaan Afrikassa ja pitämään mellakoitsijoita kurissa jäsenmaissa. Lienee kuitenkin selvää, että tarpeeksi kovan paikan tullen ainakin EU:n suurvallat huolehtivat lähinnä omista eduistaan. Tästä kertoo jo sekin, että Ranska ja Britannia eivät ole valmiita luopumaan omista paikoistaan YK:n turvallisuusneuvostossa EU:n hyväksi.
Suomeen ei kohdistu mitään ulkoista uhkaa, mutta meneminen mukaan suurvaltaleikkeihin merkitsee sitä, että olemme mukana kaikissa niissä sodissa ja kriiseissä, joihin EU tulevaisuudessa joutuu. Se on Suomen ja suomalaisten kannalta vaarallista seikkailupolitiikkaa.
EU:n hyökkäysjoukkoihin osallistuminen tulee kalliiksi. Puolustusvoimien komentaja vaatii nyt 100 miljoonaa lisäeuroa armeijalle. Liittoutumisen muu hinta on kuitenkin paljon suurempi. EU tuo meille näennäistä turvaa kuviteltua uhkaa vastaan. USA-johtoiseen NATO:oon liittyminen pahentaisi tilannetta entisestään. Se olisi kuin veren kaivamista omasta nenästä.
Kestävä ratkaisu Suomelle on tulevaisuudessa puolueettomuuspolitiikka, jolle hankitaan kansainvälinen tunnustus. Puolueettomuus tulisi kirjoittaa maamme perustuslakiin. Ensin on kuitenkin purettava nykyinen liittoutuminen ja EU-jäsenyys.
Siihen näyttää olevan henkisesti pitkä matka. Mitä suurempi on aidon keskustelun pimennys, sitä äkillisempi on politiikan suunnan muutos tulevaisuudessa, sillä perimmiltään suomalaiset haluavat itsenäisyyttä ja aitoa demokratiaa. Ne kuuluvat yhteen puolueettomuuden kanssa."
IPU:n puheenjohtaja Antti Pesonen
"Liittoutuminen tulee kalliiksi Suomelle
Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa ei Suomea enää kutsuta liittoutumattomaksi. Hallituksen ohjelmaneuvotteluissa Suomesta siis tuli virallisesti sotilaallisesti liittoutunut maa.
Kyseessä on tosiasioiden tunnustaminen, sillä hyväksyttyään EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, Suomi on toki sotilaallisesti liittoutunut. Nuo EU:n politiikat Suomi hyväksyi jo ennen EU-liitosta. Se oli ennakkoehto, jotta pääsimme neuvottelemaan EU-jäsenyydestä.
Kysymys - josta keskusteltaisiin, jos Suomessa olisi julkista avointa keskustelua - on se, mikä on kansalaisten rooli Suomen sotilaallisessa liittoutumisessa. Riittääkö, että hallitusneuvotteluissa todetaan Suomen olevan liittoutunut? Mikä on se "Suomi", joka on tämän hyväksynyt? Se Suomi mahtunee eduskunnan tila-autoon.
Sotilaallinen liittoutuminen on yksi maamme kohtalonkysymyksiä. Vaikka asiasta päätti pieni piiri, on koko maa ja sen kansalaiset vedetty mukaan päätöksen seurauksiin.
EU yrittää olla suurvalta. Hyvinä aikoina suolletaan solidaarisuuslausekkeita ja luvataan pitää yhtä. Väkivaltakoneistoja rakennetaan toimimaan Afrikassa ja pitämään mellakoitsijoita kurissa jäsenmaissa. Lienee kuitenkin selvää, että tarpeeksi kovan paikan tullen ainakin EU:n suurvallat huolehtivat lähinnä omista eduistaan. Tästä kertoo jo sekin, että Ranska ja Britannia eivät ole valmiita luopumaan omista paikoistaan YK:n turvallisuusneuvostossa EU:n hyväksi.
Suomeen ei kohdistu mitään ulkoista uhkaa, mutta meneminen mukaan suurvaltaleikkeihin merkitsee sitä, että olemme mukana kaikissa niissä sodissa ja kriiseissä, joihin EU tulevaisuudessa joutuu. Se on Suomen ja suomalaisten kannalta vaarallista seikkailupolitiikkaa.
EU:n hyökkäysjoukkoihin osallistuminen tulee kalliiksi. Puolustusvoimien komentaja vaatii nyt 100 miljoonaa lisäeuroa armeijalle. Liittoutumisen muu hinta on kuitenkin paljon suurempi. EU tuo meille näennäistä turvaa kuviteltua uhkaa vastaan. USA-johtoiseen NATO:oon liittyminen pahentaisi tilannetta entisestään. Se olisi kuin veren kaivamista omasta nenästä.
Kestävä ratkaisu Suomelle on tulevaisuudessa puolueettomuuspolitiikka, jolle hankitaan kansainvälinen tunnustus. Puolueettomuus tulisi kirjoittaa maamme perustuslakiin. Ensin on kuitenkin purettava nykyinen liittoutuminen ja EU-jäsenyys.
Siihen näyttää olevan henkisesti pitkä matka. Mitä suurempi on aidon keskustelun pimennys, sitä äkillisempi on politiikan suunnan muutos tulevaisuudessa, sillä perimmiltään suomalaiset haluavat itsenäisyyttä ja aitoa demokratiaa. Ne kuuluvat yhteen puolueettomuuden kanssa."
IPU:n puheenjohtaja Antti Pesonen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.