Porvarihallituksen ohjelma:
Kokoomus ja markkinat jyräävät
Oikeiston vaalivoiton tuloksena Suomeen muodostetaan porvarihallitus, jolla on entistä oikeistolaisempi ohjelma. Hallitusneuvottelijat markkinoivat ohjelmaa otsikolla ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Oikeampi otsikko olisi työllisyyspolitiikan alasajon, yritysten ja rikkaiden tukemisen, yksityistämisen ja Nato-hankkeiden hallitus.
Kokoomuksen vaikutus näkyy myös sen saamissa keskeisissä ministeripaikoissa (mm. valtiovarainministeri, ulkoministeri ja peruspalveluministeri). Vihreät ovat joutuneet luopumaan lähes kaikista periaatteistaan.
Hallitusohjelman kovaa ydintä peitellään pienillä korotuksilla kansaneläkkeisiin, opintorahaan ja osaan lapsilisistä sekä ruuan arvonlisäveron ja eläkeläisten verotuksen keventämisellä. Niiden tuoma lisäraha otetaan kuitenkin pääosin pois toisella kädellä korottamalla palvelumaksuja ja eräitä välillisiä veroja.
Kuntien palveluihin on luvassa lisää vain 250 miljoonaa, vaikka kuntien lisärahoitustarve on miljardiluokkaa. Tällä summalla ei korjata henkilöstövajausta, palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja palvelujen puutteita.
Kaikkiaan menojen kasvu nykyiseen valtion budjetin yli 40 miljardin kehykseen on 1 300 miljoonaa ja veronkevennykset 2 190 miljoonaa. Alkoholi-, tupakka-, energiaverojen korotukset puolestaan ovat yhteensä 390 miljoonaa. Käytännössä hallitusohjelma merkitsee valtion osuuden supistamista kansantaloudessa ja yhtiöiden vallan kasvua.
Seuraavassa on arvioita ja kommentteja hallitusohjelman keskeisistä linjauksista (koko ohjelma on julkaistu valtioneuvoston kotisivuilla http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut /fi190670.pdf ):
- Turvallisuuspolitiikassa vahvistuu Nato suuntaus. Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa ”selvitetään mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa”. Ohjelma jättää auki sen, miten liittoutumattomuuteen jatkossa suhtaudutaan. Toisaalla siinä korostetaan ”täysipainoista” osallistumista EU:n sotilaalliseen toimintaan, mahdollisuutta osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin ja transatlantista yhteistyötä USA:n kanssa sekä ”säilytetään mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä”. Samalla tuetaan asevientiä ja EU:n aseteollista yhteistyötä. Ohjelmaan ei sisälly mitään huolenilmausta sodan vaaroista. Suomen puheenjohtajuudelle ETYJ:ssä vuonna 2008 ei esitetä mitään tavoitteita. Kehitysyhteistyöhön luvattu 25 miljoonaa ei riitä nostamaan sen tasoa juuri lainkaan.
- EU-politiikassa hallitus sitoutuu ajamaan Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatunutta perustuslakisopimusta. Toisaalta ohjelmassa kyllä tunnustetaan kansalaisten kritisoivan EU:ta, mutta uuttakaan EU:n perustuslakiesitystä ei haluta alistaa kansanäänestykseen. Ohjelmassa ei esitetä mitään linjauksia julkisten palvelujen turvaamisesta EU:n ja WTO:n neuvotteluissa palvelujen vapaakaupasta.
- Työllisyyspolitiikan alas ajaminen on ohjelman dramaattisimpia linjauksia. Valtion ja kuntien aktiivisten työllisyystoimien sijasta hallitusohjelma korostaa yritysten tukemista ja verohelpotuksia. Hallitus lakkauttaa nykyisen työministeriön ja siirtää sen tehtävät pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen perustamalla uuden työ- ja elinkeinoministeriön. ”Työllisyysmäärärahat suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille.” Tähän liittyy yrityksille maksettavan matalapalkkatuen laajentaminen ja työvoimakoulutuksen ”räätälöiminen yritysten tarpeisiin”. Lupaukset 80 000 – 100 000 työpaikasta jäävät markkinoiden ja suhdanteiden varaan. Työajan lyhentämisen sijasta painotetaan työaikojen ”monipuolisuutta” ja joustoja. Maahanmuuttopolitiikka korostaa työperusteista maahanmuuttoa.
- Veropolitiikassa hallitus jatkaa pääomanomistajia ja suurituloisia suosivaa linjaa. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa, mikä antaa isoimmat verohelpotukset suurituloisimmille. Yritysverotus luvataan pitää ”kilpailukykyisenä”. Osinkotulojen verotusta kevennetään 80 miljoonalla vuodessa (osingot 1 000 euroon asti verovapaiksi). Perintöveroa alennetaan 150 miljoonalla ja lisäksi sukupolvenvaihdoksissa 15 miljoonalla. Toisen asunnon verovähennysoikeutta lisätään 30 miljoonaa. Yrityksille annetaan lisää matalapalkkatukea 50 miljoonaa. Hyvätuloisia suosivaa kotitalousvähennystä laajennetaan. Lisäksi hallitus lupaa helpotuksia riskisijoitusten verotukseen.
Elintarvikkeiden arvonlisävero alennetaan 12 prosenttiin, eläkeläisten verotus luvataan alentaa enintään palkansaajien tasolle ja kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 2 000 euroon. Näistä verohelpotuksista leikataan kuitenkin iso osa pois nostamalla samaan aikaan mm. terveys- ja sosiaalipalvelujen maksuja, kotitalouksien sähköveroja ym. Myös alkoholin ja tupakan veroja korotetaan. Hallituksen talouslinja lisää paineita myös kunnallisten maksujen ja verojen korottamiseen.
- Palkkaratkaisuissa hallitus ajaa ”hyvän hintakilpailukyvyn” turvaamista. Käytännössä se merkitsee yritysten voittojen paisuttamista työntekijöiden kustannuksella ja estää matalapalkkaongelmien ratkaisemisen. ”Lisäksi tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä”, todetaan. Kokoomus on saanut linjansa läpi myös siinä, millaista ”tasa-arvolinjaa” hallitus on valmis tukemaan tupo-ratkaisussa: korotettu valtionosuus riippuu siitä, ”kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutetaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta”. Suuri osa matalapalkkaisista naisvaltaisista työtekijäryhmistä on rajattu näin ratkaisun ulkopuolelle.
- Sosiaaliturvan uudistamiselle määritellään ohjelmassa hyvin oikeistolainen lähtökohta. Ensisijaisena ei ole perusturvan parantaminen, vaan ykköstavoitteena perusturvan uudistamisessa on ohjelman mukaan ”työn kannustavuuden lisääminen”. Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esityksen tuodaan eduskunnaan viimeistään syksyllä 2008. Se koskee mm. verotusta, perusturvaa (ml. asumistuki), työttömyysturvaa, sosiaalietuuksien verotusta ja asiakasmaksuja. Vanhus- ja sosiaalipalvelujen hoivatakuu ei sisälly ohjelmaan.
- Terveydenhuollon hoitotakuun aikatauluja ja malleja ollaan valmiita muuttamaan, käytännössä lieventämään. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan kotisairaanhoitoon ja muuallekin, mikä suosii käytännössä niitä, joilla on mahdollisuus laittaa myös omaa rahaa palvelujen ostoon. Hammaslääkäripalkkioiden kela-korvauksia nostetaan. Tämä tukee yksityistä hammaslääkäritoimintaa, kun kunnille ei turvata edellytyksiä julkisen hammashoidon kehittämiseen. Myönteistä ohjelmassa ovat lupaukset paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien maksukattojärjestelmästä, alentaa vanhusten palvelutarpeen ikärajaa ja vammaisten oikeudesta valita kotipaikkakunta. Hallitus aikoo yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain.
- Lapsilisien korotus koskee vain osaa lapsiperheistä ja on vaatimaton (10 e/kk korotus yksinhuoltajille vuonna 2008 ja kolmannesta lapsesta alkaen vuonna 2009). Toimeentulotukea saavilla korotus voi kuitenkin leikata vastaavasti toimeentulotukea. Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha ja sairauspäivärahan minimitaso luvataan nostaa 2009 työmarkkinatuen tasolle. Perhepolitiikassakin suositaan yksityistämistä mm. nostamalla yksityisen hoidon tuen tasoa. Päivähoitolain uudistukselle ei määritellä mitään sisältöä.
- Kansaneläkkeisiin luvataan 2008 alusta 20 e/kk lisää (vrt. eläkeläisjärjestöt vaativat vähintään 50 euron tasokorotusta). Taitetun indeksi poistamisesta, kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta ja elinaikakertoimen korjaamisesta ohjelma ei lupaa mitään. Lisäksi kansaneläkkeiden pieni korotus leikataan pääosin pois terveys- ja sosiaalipalvelujen maksuja ym korottamalla.
- Työttömyysturvaan hallitusohjelma ei lupaa mitään tasokorotusta. Sen sijaan myös työttömyysturvaa aiotaan muuttaa ”nopeaa työllistymistä kannustavaan suuntaan”.
- Toimeentulotukeen ei esitetä mitään korjauksia. Näin toimeentulotukea saavien eläkeläisten ja lapsiperheiden tukien pienet korotukset leikkautuvat pois toimeentulotuen puolella.
- Kunnallisten palvelujen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu myös niitä konkreettisempia kilpailuttamisen ja yksityistämisen tavoitteita, joita oikeisto ei saanut läpi kuntapuitelain valmisteluissa. Ohjelman mukaan kunta- ja palvelurakennemuutosta tarvitaan, koska ”kuntatalouden menokasvua on hillittävä”. Palveluihin ohjelmassa luvattu 250 miljoonaa ei riitä edes kuntien nykyisen rahoitusvajauksen korjaamiseen, puhumattakaan palvelujen parantamisen tarpeista. Kunnissa ”kannustetaan tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa”, ”edistetään julkisen, yksityisen ja 3.sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa”, ”laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edistetään toimivien palvelumarkkinoiden syntyä”, helpotetaan kuntien toimintojen yhtiöittämistä jne. Kuntapuitelain toteuttamisesta ja mm. kuntien yhdistämisen edistämisestä tuodaan eduskunnalle selonteko 2009. Valtionosuusjärjestelmä aiotaan ”yksinkertaistaa” yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta. Lisäksi hallitus ilmoittaa toteuttavansa sosiaali- ja terveyspalvelujen ”maksu-uudistuksen”, joka korjaa ”maksujen jälkeenjääneisyyden” ja sitoo maksut ”seuraamaan jatkossa kustannuskehitystä”. Vaaralliseksi voi osoittautua myös linja, jonka mukaan hallitus ”varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset”.
- Koulutus- ja tiedepolitiikassa ohjelma sisältää opintorahan 15 % korotuksen lisäksi askeleita yksityistämisen suuntaan. Perusopetuksen lähtökohtana on kunnan järjestämä perusopetus, ”jota yksityiset koulut täydentävät”. Yliopistot voidaan muuttaa ”yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi”. Ensimmäisenä aiotaan toteuttaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen ja hallinnon säätiömalli, jossa elinkeinoelämä saa suoraan keskeisen edustuksen korkeakoulun johtoon. EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita koskevalla kokeilulla avataan päätä lukukausimaksuille. Ammattikoulutuksessa aiotaan toteuttaa kokonaisuudistus.
- Maatalouspolitiikassa ohjelma jättää avoimeksi sen, pitääkö hallitus kiinni EU:n maatalousneuvotteluissa mm. artiklan 141 nojalla maksettavien tukien jatkumisesta. Luomu- ja lähiruokatuotannosta todetaan vain, että jatketaan aiempien strategioiden mukaan. Suurpetopolitiikka halutaan tehdä ”joustavammaksi”. Metsätaloudessa hallitus sitoutuu lisäämään kotimaisen puun käyttöä teollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi.
- Liikennepolitiikassa hallitus aikoo lisätä kilpailua rautateillä, vaikka tästä on muualta maailmassa varoittavia kokemuksia. Erityisesti ohjelmaan on kirjattu rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen selvittäminen etenkin pääkaupunkiseudulla (eli alueella, jossa yksityiset firmat voisivat kerätä parhaat voitot). Tieliikennelaitoksesta tehdään yhtiö. Television puolella hallitus pitää kiinni analogisten lähetysten lopettamisesta 1.9. muilta kuin äsken lisäaikaa saaneilta kaapelitelevision asiakkailta. YLE:n rahoituksen turvaaminen jätetään auki. Postin osalta ”arvioidaan yleispalveluvelvoitetta”, mikä tiennee heikennyksiä.
- Ilmasto- ja energiapolitiikassa hallitus lupaa laatia strategian. Tässä ohjelmassa jätetään auki Suomen omat sitovat tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämisessä viittauksella ”oikeudenmukaiseen vastuuseen ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet”. Päästökaupassa huomioidaan vientiyritysten kilpailuedellytykset. ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyminen on kirjattu suoraan ohjelmaan viittauksella, että ”mitään tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois”. Uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käyttöä luvataan tukea, mutta tähän sisällytetään myös turpeen käyttö, joka on ilmastonmuutoksen kannalta täysin väärä linja. Biokaasun käyttöä edistää syöttötariffin käyttöönotto.
- Ympäristöpolitiikassa hallituksen lupaukset jäävät ympäripyöreiksi: Itämeren suojelussa ei esitetä mitään tavoitteita, metsien suojelussa painotetaan vapaaehtoisuutta jne. Jätelain osalta ohjelmaan sisältyy hanke, joka vahvistaa yksityisten jätekuljetusfirmojen asemaa kuntien kustannuksella. Kaavoituksessa suuntaudutaan rajoittamaan valitusoikeuksia. Kaivoslain uudistus luvataan, mutta sen sisältö jää auki.
- Asumiskustannusten nousulle ei ohjelmassa aseteta mitään esteitä. Kotitalouksien sähköveroa kiristetään. Valtion tukeman asuntotuotannon osalta aiotaan poistaa asukasvalinnan tulorajat, mikä suosii hyvätuloisia. Asumismenojen alentamisen ja vuokrasääntelyn sijasta ohjelmassa korostetaan tonttien tarjonnan lisäämistä. Tällä ei asumiskustannuksia saada kuriin. Esimerkiksi Helsingissä on valmiiksi kaavoitettuna tonttimaata noin 80 000 asukkaalle ja lisää tulossa, mutta hinnat nousevat. Aluekehitykselle aiotaan määritellä suuntaviivat, jotka tukevat mm. pääkaupunkiseudun metropolikehitystä eli kiihdyttävät muuttoliikettä suuriin keskuksiin.
- Valtionyhtiöiden yksityistäminen jatkuu. Hallitus lupaa vähentää omistustaan ”markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä”.
- Valtionhallinnossa vahvistuu valtiovarainministeriön valta kuntien palvelujen suhteen, kauppa- ja teollisuusministeriön rooli suhteessa työllisyyteen ja sisäministeriön rooli suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan. Sisäministeriön kuntaosasto ja alueiden kehittämisyksikkö siirretään valtiovarainministeriöön. Työministeriö yhdistetään kauppa- ja teollisuusministeriöön lukuun ottamatta lähinnä maahanmuuttoasioita, jotka siirtyvät sisäministeriöön. Nämäkin muutokset kertovat kovien oikeistolaisten arvojen voimistumisesta.
- Vaalijärjestelmään aiotaan tehdä muutokset, joilla eduskunnasta tehdään jääkiekkoliigan kaltaista suljettua sarjaa. Sinänsä vaalipiirikohtaisen suhteellisuuden vahvistaminen toteutetaan vaalialuejärjestelmällä, johon liittyy vaaliliittojen kieltäminen eduskuntavaaleissa. Eduskuntapuolueiden asemaa vahvistetaan myös korottamalla lähes puolella puoluetukea (toisaalta erillisiä vaalitukia ei enää maksettaisi). Vaalien ajankohtaa siirtyy huhtikuun lopulle. Kunnallisvaaleissa kokeillaan äänestyspaikalla tapahtuvaa sähköistä äänestystä.
Suomen kommunistinen puolue - www.skp.fi
Kokoomus ja markkinat jyräävät
Oikeiston vaalivoiton tuloksena Suomeen muodostetaan porvarihallitus, jolla on entistä oikeistolaisempi ohjelma. Hallitusneuvottelijat markkinoivat ohjelmaa otsikolla ”vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”. Oikeampi otsikko olisi työllisyyspolitiikan alasajon, yritysten ja rikkaiden tukemisen, yksityistämisen ja Nato-hankkeiden hallitus.
Kokoomuksen vaikutus näkyy myös sen saamissa keskeisissä ministeripaikoissa (mm. valtiovarainministeri, ulkoministeri ja peruspalveluministeri). Vihreät ovat joutuneet luopumaan lähes kaikista periaatteistaan.
Hallitusohjelman kovaa ydintä peitellään pienillä korotuksilla kansaneläkkeisiin, opintorahaan ja osaan lapsilisistä sekä ruuan arvonlisäveron ja eläkeläisten verotuksen keventämisellä. Niiden tuoma lisäraha otetaan kuitenkin pääosin pois toisella kädellä korottamalla palvelumaksuja ja eräitä välillisiä veroja.
Kuntien palveluihin on luvassa lisää vain 250 miljoonaa, vaikka kuntien lisärahoitustarve on miljardiluokkaa. Tällä summalla ei korjata henkilöstövajausta, palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja palvelujen puutteita.
Kaikkiaan menojen kasvu nykyiseen valtion budjetin yli 40 miljardin kehykseen on 1 300 miljoonaa ja veronkevennykset 2 190 miljoonaa. Alkoholi-, tupakka-, energiaverojen korotukset puolestaan ovat yhteensä 390 miljoonaa. Käytännössä hallitusohjelma merkitsee valtion osuuden supistamista kansantaloudessa ja yhtiöiden vallan kasvua.
Seuraavassa on arvioita ja kommentteja hallitusohjelman keskeisistä linjauksista (koko ohjelma on julkaistu valtioneuvoston kotisivuilla http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut /fi190670.pdf ):
- Turvallisuuspolitiikassa vahvistuu Nato suuntaus. Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, jossa ”selvitetään mm. EU:n turvatakuiden sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden ja liittoutumisen vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan Suomen sotilaallista asemaa”. Ohjelma jättää auki sen, miten liittoutumattomuuteen jatkossa suhtaudutaan. Toisaalla siinä korostetaan ”täysipainoista” osallistumista EU:n sotilaalliseen toimintaan, mahdollisuutta osallistua Naton nopean toiminnan joukkoihin ja transatlantista yhteistyötä USA:n kanssa sekä ”säilytetään mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä”. Samalla tuetaan asevientiä ja EU:n aseteollista yhteistyötä. Ohjelmaan ei sisälly mitään huolenilmausta sodan vaaroista. Suomen puheenjohtajuudelle ETYJ:ssä vuonna 2008 ei esitetä mitään tavoitteita. Kehitysyhteistyöhön luvattu 25 miljoonaa ei riitä nostamaan sen tasoa juuri lainkaan.
- EU-politiikassa hallitus sitoutuu ajamaan Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kaatunutta perustuslakisopimusta. Toisaalta ohjelmassa kyllä tunnustetaan kansalaisten kritisoivan EU:ta, mutta uuttakaan EU:n perustuslakiesitystä ei haluta alistaa kansanäänestykseen. Ohjelmassa ei esitetä mitään linjauksia julkisten palvelujen turvaamisesta EU:n ja WTO:n neuvotteluissa palvelujen vapaakaupasta.
- Työllisyyspolitiikan alas ajaminen on ohjelman dramaattisimpia linjauksia. Valtion ja kuntien aktiivisten työllisyystoimien sijasta hallitusohjelma korostaa yritysten tukemista ja verohelpotuksia. Hallitus lakkauttaa nykyisen työministeriön ja siirtää sen tehtävät pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen perustamalla uuden työ- ja elinkeinoministeriön. ”Työllisyysmäärärahat suunnataan uudelleen siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömän työllistymistä avoimille työmarkkinoille.” Tähän liittyy yrityksille maksettavan matalapalkkatuen laajentaminen ja työvoimakoulutuksen ”räätälöiminen yritysten tarpeisiin”. Lupaukset 80 000 – 100 000 työpaikasta jäävät markkinoiden ja suhdanteiden varaan. Työajan lyhentämisen sijasta painotetaan työaikojen ”monipuolisuutta” ja joustoja. Maahanmuuttopolitiikka korostaa työperusteista maahanmuuttoa.
- Veropolitiikassa hallitus jatkaa pääomanomistajia ja suurituloisia suosivaa linjaa. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa, mikä antaa isoimmat verohelpotukset suurituloisimmille. Yritysverotus luvataan pitää ”kilpailukykyisenä”. Osinkotulojen verotusta kevennetään 80 miljoonalla vuodessa (osingot 1 000 euroon asti verovapaiksi). Perintöveroa alennetaan 150 miljoonalla ja lisäksi sukupolvenvaihdoksissa 15 miljoonalla. Toisen asunnon verovähennysoikeutta lisätään 30 miljoonaa. Yrityksille annetaan lisää matalapalkkatukea 50 miljoonaa. Hyvätuloisia suosivaa kotitalousvähennystä laajennetaan. Lisäksi hallitus lupaa helpotuksia riskisijoitusten verotukseen.
Elintarvikkeiden arvonlisävero alennetaan 12 prosenttiin, eläkeläisten verotus luvataan alentaa enintään palkansaajien tasolle ja kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 2 000 euroon. Näistä verohelpotuksista leikataan kuitenkin iso osa pois nostamalla samaan aikaan mm. terveys- ja sosiaalipalvelujen maksuja, kotitalouksien sähköveroja ym. Myös alkoholin ja tupakan veroja korotetaan. Hallituksen talouslinja lisää paineita myös kunnallisten maksujen ja verojen korottamiseen.
- Palkkaratkaisuissa hallitus ajaa ”hyvän hintakilpailukyvyn” turvaamista. Käytännössä se merkitsee yritysten voittojen paisuttamista työntekijöiden kustannuksella ja estää matalapalkkaongelmien ratkaisemisen. ”Lisäksi tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä”, todetaan. Kokoomus on saanut linjansa läpi myös siinä, millaista ”tasa-arvolinjaa” hallitus on valmis tukemaan tupo-ratkaisussa: korotettu valtionosuus riippuu siitä, ”kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutetaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta”. Suuri osa matalapalkkaisista naisvaltaisista työtekijäryhmistä on rajattu näin ratkaisun ulkopuolelle.
- Sosiaaliturvan uudistamiselle määritellään ohjelmassa hyvin oikeistolainen lähtökohta. Ensisijaisena ei ole perusturvan parantaminen, vaan ykköstavoitteena perusturvan uudistamisessa on ohjelman mukaan ”työn kannustavuuden lisääminen”. Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esityksen tuodaan eduskunnaan viimeistään syksyllä 2008. Se koskee mm. verotusta, perusturvaa (ml. asumistuki), työttömyysturvaa, sosiaalietuuksien verotusta ja asiakasmaksuja. Vanhus- ja sosiaalipalvelujen hoivatakuu ei sisälly ohjelmaan.
- Terveydenhuollon hoitotakuun aikatauluja ja malleja ollaan valmiita muuttamaan, käytännössä lieventämään. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan kotisairaanhoitoon ja muuallekin, mikä suosii käytännössä niitä, joilla on mahdollisuus laittaa myös omaa rahaa palvelujen ostoon. Hammaslääkäripalkkioiden kela-korvauksia nostetaan. Tämä tukee yksityistä hammaslääkäritoimintaa, kun kunnille ei turvata edellytyksiä julkisen hammashoidon kehittämiseen. Myönteistä ohjelmassa ovat lupaukset paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien maksukattojärjestelmästä, alentaa vanhusten palvelutarpeen ikärajaa ja vammaisten oikeudesta valita kotipaikkakunta. Hallitus aikoo yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain.
- Lapsilisien korotus koskee vain osaa lapsiperheistä ja on vaatimaton (10 e/kk korotus yksinhuoltajille vuonna 2008 ja kolmannesta lapsesta alkaen vuonna 2009). Toimeentulotukea saavilla korotus voi kuitenkin leikata vastaavasti toimeentulotukea. Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha ja sairauspäivärahan minimitaso luvataan nostaa 2009 työmarkkinatuen tasolle. Perhepolitiikassakin suositaan yksityistämistä mm. nostamalla yksityisen hoidon tuen tasoa. Päivähoitolain uudistukselle ei määritellä mitään sisältöä.
- Kansaneläkkeisiin luvataan 2008 alusta 20 e/kk lisää (vrt. eläkeläisjärjestöt vaativat vähintään 50 euron tasokorotusta). Taitetun indeksi poistamisesta, kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta ja elinaikakertoimen korjaamisesta ohjelma ei lupaa mitään. Lisäksi kansaneläkkeiden pieni korotus leikataan pääosin pois terveys- ja sosiaalipalvelujen maksuja ym korottamalla.
- Työttömyysturvaan hallitusohjelma ei lupaa mitään tasokorotusta. Sen sijaan myös työttömyysturvaa aiotaan muuttaa ”nopeaa työllistymistä kannustavaan suuntaan”.
- Toimeentulotukeen ei esitetä mitään korjauksia. Näin toimeentulotukea saavien eläkeläisten ja lapsiperheiden tukien pienet korotukset leikkautuvat pois toimeentulotuen puolella.
- Kunnallisten palvelujen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu myös niitä konkreettisempia kilpailuttamisen ja yksityistämisen tavoitteita, joita oikeisto ei saanut läpi kuntapuitelain valmisteluissa. Ohjelman mukaan kunta- ja palvelurakennemuutosta tarvitaan, koska ”kuntatalouden menokasvua on hillittävä”. Palveluihin ohjelmassa luvattu 250 miljoonaa ei riitä edes kuntien nykyisen rahoitusvajauksen korjaamiseen, puhumattakaan palvelujen parantamisen tarpeista. Kunnissa ”kannustetaan tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa”, ”edistetään julkisen, yksityisen ja 3.sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa”, ”laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edistetään toimivien palvelumarkkinoiden syntyä”, helpotetaan kuntien toimintojen yhtiöittämistä jne. Kuntapuitelain toteuttamisesta ja mm. kuntien yhdistämisen edistämisestä tuodaan eduskunnalle selonteko 2009. Valtionosuusjärjestelmä aiotaan ”yksinkertaistaa” yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta. Lisäksi hallitus ilmoittaa toteuttavansa sosiaali- ja terveyspalvelujen ”maksu-uudistuksen”, joka korjaa ”maksujen jälkeenjääneisyyden” ja sitoo maksut ”seuraamaan jatkossa kustannuskehitystä”. Vaaralliseksi voi osoittautua myös linja, jonka mukaan hallitus ”varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset”.
- Koulutus- ja tiedepolitiikassa ohjelma sisältää opintorahan 15 % korotuksen lisäksi askeleita yksityistämisen suuntaan. Perusopetuksen lähtökohtana on kunnan järjestämä perusopetus, ”jota yksityiset koulut täydentävät”. Yliopistot voidaan muuttaa ”yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi”. Ensimmäisenä aiotaan toteuttaa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen ja hallinnon säätiömalli, jossa elinkeinoelämä saa suoraan keskeisen edustuksen korkeakoulun johtoon. EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita koskevalla kokeilulla avataan päätä lukukausimaksuille. Ammattikoulutuksessa aiotaan toteuttaa kokonaisuudistus.
- Maatalouspolitiikassa ohjelma jättää avoimeksi sen, pitääkö hallitus kiinni EU:n maatalousneuvotteluissa mm. artiklan 141 nojalla maksettavien tukien jatkumisesta. Luomu- ja lähiruokatuotannosta todetaan vain, että jatketaan aiempien strategioiden mukaan. Suurpetopolitiikka halutaan tehdä ”joustavammaksi”. Metsätaloudessa hallitus sitoutuu lisäämään kotimaisen puun käyttöä teollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi.
- Liikennepolitiikassa hallitus aikoo lisätä kilpailua rautateillä, vaikka tästä on muualta maailmassa varoittavia kokemuksia. Erityisesti ohjelmaan on kirjattu rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen selvittäminen etenkin pääkaupunkiseudulla (eli alueella, jossa yksityiset firmat voisivat kerätä parhaat voitot). Tieliikennelaitoksesta tehdään yhtiö. Television puolella hallitus pitää kiinni analogisten lähetysten lopettamisesta 1.9. muilta kuin äsken lisäaikaa saaneilta kaapelitelevision asiakkailta. YLE:n rahoituksen turvaaminen jätetään auki. Postin osalta ”arvioidaan yleispalveluvelvoitetta”, mikä tiennee heikennyksiä.
- Ilmasto- ja energiapolitiikassa hallitus lupaa laatia strategian. Tässä ohjelmassa jätetään auki Suomen omat sitovat tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämisessä viittauksella ”oikeudenmukaiseen vastuuseen ottaen huomioon jo tehdyt panostukset ja kansalliset olosuhteet”. Päästökaupassa huomioidaan vientiyritysten kilpailuedellytykset. ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyminen on kirjattu suoraan ohjelmaan viittauksella, että ”mitään tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois”. Uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käyttöä luvataan tukea, mutta tähän sisällytetään myös turpeen käyttö, joka on ilmastonmuutoksen kannalta täysin väärä linja. Biokaasun käyttöä edistää syöttötariffin käyttöönotto.
- Ympäristöpolitiikassa hallituksen lupaukset jäävät ympäripyöreiksi: Itämeren suojelussa ei esitetä mitään tavoitteita, metsien suojelussa painotetaan vapaaehtoisuutta jne. Jätelain osalta ohjelmaan sisältyy hanke, joka vahvistaa yksityisten jätekuljetusfirmojen asemaa kuntien kustannuksella. Kaavoituksessa suuntaudutaan rajoittamaan valitusoikeuksia. Kaivoslain uudistus luvataan, mutta sen sisältö jää auki.
- Asumiskustannusten nousulle ei ohjelmassa aseteta mitään esteitä. Kotitalouksien sähköveroa kiristetään. Valtion tukeman asuntotuotannon osalta aiotaan poistaa asukasvalinnan tulorajat, mikä suosii hyvätuloisia. Asumismenojen alentamisen ja vuokrasääntelyn sijasta ohjelmassa korostetaan tonttien tarjonnan lisäämistä. Tällä ei asumiskustannuksia saada kuriin. Esimerkiksi Helsingissä on valmiiksi kaavoitettuna tonttimaata noin 80 000 asukkaalle ja lisää tulossa, mutta hinnat nousevat. Aluekehitykselle aiotaan määritellä suuntaviivat, jotka tukevat mm. pääkaupunkiseudun metropolikehitystä eli kiihdyttävät muuttoliikettä suuriin keskuksiin.
- Valtionyhtiöiden yksityistäminen jatkuu. Hallitus lupaa vähentää omistustaan ”markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä”.
- Valtionhallinnossa vahvistuu valtiovarainministeriön valta kuntien palvelujen suhteen, kauppa- ja teollisuusministeriön rooli suhteessa työllisyyteen ja sisäministeriön rooli suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan. Sisäministeriön kuntaosasto ja alueiden kehittämisyksikkö siirretään valtiovarainministeriöön. Työministeriö yhdistetään kauppa- ja teollisuusministeriöön lukuun ottamatta lähinnä maahanmuuttoasioita, jotka siirtyvät sisäministeriöön. Nämäkin muutokset kertovat kovien oikeistolaisten arvojen voimistumisesta.
- Vaalijärjestelmään aiotaan tehdä muutokset, joilla eduskunnasta tehdään jääkiekkoliigan kaltaista suljettua sarjaa. Sinänsä vaalipiirikohtaisen suhteellisuuden vahvistaminen toteutetaan vaalialuejärjestelmällä, johon liittyy vaaliliittojen kieltäminen eduskuntavaaleissa. Eduskuntapuolueiden asemaa vahvistetaan myös korottamalla lähes puolella puoluetukea (toisaalta erillisiä vaalitukia ei enää maksettaisi). Vaalien ajankohtaa siirtyy huhtikuun lopulle. Kunnallisvaaleissa kokeillaan äänestyspaikalla tapahtuvaa sähköistä äänestystä.
Suomen kommunistinen puolue - www.skp.fi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitoksia kirjoittajalle hyvästä hallitusohjelman analyysista. Näinhän se menee. Luin ennen vaaleja sekä kaikkien puolueiden vaalitavoitteita ja ohjelmia netistä. Kokoomuksen tavoitteita ei netissä ollut - sieltä löytyi Isänmaan Toivo -puolueen tavoiteet. Isänmaan Toivosta pomppasi vaalien jälkeen esiin se sama vanha kokoomus, jonka intressiryhmä on Suomen raharikkaat.
Kansa äänesti vaaleissa mainostoimiston luomaa mielikuvaa kokoomuksesta eli ISÄNMAAN TOIVOa. Kokoomus lupasi pelastaa Suomen kansan vasemmiston hegemoniasta: VASTAKKAIN ASETTELUA EI OLE, kaikista tulee palkanottajia. Nyt vaalien jälkeen tiedetään että toiset ottavat sata tai tuhat kertaa enemmän kuin toiset ja joillekin ei jää mitään.
Omaisuuden kasaantuessa Suomen yläluokalle, alin luokka köyhtyy entisestään ja keskiluokasta osa putoaa köyhyysloukkuun. Uusia köyhyysloukkuja syntyy. Suomea voidaan tulevaisuudessa verrata Etelä-Amerikan köyhiin maihin. Vastakkainasettelu köyhiin ja rikkaisin kärjistyy.
Varallisuusveron poisto 30.000 Suomen rikkaimmalta pienensi verokertymää n. 90 milj. euroa. Perintöveron poisto keventää valtion verotuloja n. 500 miljoonaa euroa vuodessa. Lähes 600 milj. euroa vuodessa eli 10 x 600 milj. euroa 10 vuodessa, 20 x 600 milj. euroa 20 milj. vuodessa jne.
Miten on asianlaita 5 tai 10 sukupolven vaihdoksen ja sukupolven jälkeen? Sijoitetut pääoman verovapaat tuotot, luovutusvoitot, työsuhdeoptiot, veroprogression pienentäminen jne. aiheuttavat valtavat tulonsiirrot rikkaimmille hallituksen omille intressiryhmille varallisuuden ja perintöjen nollaverotuken lisäksi.
Työllisyys ei rikkaiden nollaverotuksella parane.
Työttömyys lisääntyy tavallisten kansalaisten ostovoiman pienentyessä entisestään, sehän on jo nyt euroopan alhaisimpia johtuen kireästä palkkaverotuksesta ja korkeista hinnoista.
Miten näin vaaleissa kävi. Miksi ihmiset eivät tienneet äänestäessään mitä tule tapahtumaan oikeiston voitaessa vaalit?
Demarit kunnostuivat vastuunkantajina. He kantoivat vastuun Fortumin optio-ohjelmista, eläkeläisten korkeasta verotuksesta, lapsiperheiden aseman kurjistamisesta jne.
Eipä ollut värikkäin kuvin kuviteltu demareiden vaaliohjelma ja -tavoitteet netissä. Siellä oli kapulakieltä, A4:sta arkin laidasta toiseen ja ne seli... seli.... tyksethän ja yri.... yrityksethän jo tiedetään.
Demarithan ne poistivat joidenkin mukaan varallisuusveron ja demarithan ne loivat omilleen Fortumin optio-ohjelman tietämättömien mukaan. Miksei totuutta varallisuusverosta ja siitä kuka sen poistamisen ajoi läpi TUPO:ssa kerrottu ennen vaaleja. Miksei Fortumin optio-ohjelman syntyä ole selvitetty äänestäjille?
Virheitä voidaan tehdä, ne pitää rellisesti tunnustaa ja ne pitää korjata, väärinkäsitykset pitää korjata.
Edellisessä hallituksessa Keskustaa ei koettu vastuunkantajaksi eikä vastuulliseksi em. asioissa. Keskusta profiloitui kaupunkilaisten ja palkkatyöläisten auttajaksi ja hyväntekijäksi samoinkuin kokoomuskin.
Keskustaa ei mielletty vanhakantaiseksi Maaseudun puolueeksi. Keskustan profiloituminen sitoutumattomaksi, koko kansan asianajaksi, oli onnistunutta mainostoimiston luomaa kuvaa. Miten Keskusta ajaa häikäilemättömästi suurtilallisten etuja näkyy nyt Keskustan verotavoitteissa ja EU-maataloustukien jakamisessa.
Keskustan oma intressiryhmä: suurtilalliset ovat niin pieni ryhmä (maaseudun autioituessa ja mökkiläisten siirtyessä teollisuustyöhön), että on hengissäpysymis-kysymys Keskustapuolueella saada äänestäjiä kaupunkien palkkatyöläisistä, jotka näin äänestävät vastoin omia etujaan.
Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen ajoi vasemmiston ohi vaalilupauksissaan. Isänmaan Toivon Katainen oli vieraillut jopa vanhainkodeissa tutustumassa vanhusten oloihin.
Kaikki tämä ja paljon muuta .... lupasi Isänmaan Toivo -puolue ennen vaaleja.
Mitä Kokoomus lupasi ennen vaaleja. Se lupasi toivoa toivottomille. Toivohan ei maksa mitään ja Isänmaan Toivolla oli ilmaista toivoa annettavana ennen vaaleja. Jos luki Kokoomuksen vaalitavoiteitta, (eikä keskittynyt luomaa omaa profiaaliaan kokoomuksen nettisivuilla olleella sovelluksella), huomasi, että kokoomus haluaa verottomia osinkotuottoja rikkaille, haluaa joustoja työelämään, haluaa toteuttaa allashankkeet, haluaa työläisten lähtevän työnperään ympäri Suomea jne.
Näistä ja muista Kokoomuksen todellisista tavoitteita ei Isänmaan Toivo -puolue kertonut. Sensijaan luvattiin lisää palkkaa hoiva-alojen matala-palkkaisille koulutetuille, eläkeläisten verojen pientämistä, eläkkeiden korotuksia, lapsiperheiden aseman parantamista jne.
Mitään näitä em. parannksia ei toteuta Kokoomus. Isänmaan Toivo -puolue lakkasi vaalien jälkeen olemasta. Isänmaan Toivo -puolue synnytettiin ennen vaaleja mainostoimiston toimesta keräämään palkansaajien ja sitoutumattomien ääniä ja siinä onnistuttiin. Isänmaan Toivo tapettiin vaalien jälkeen, jotta kokoomus voi olla ihan oma itsensä niinkuin onkin.
Nyt vaalien jälkeen Katainen on hiljennetty ja STK ja Eteläranta puhuvat hänen puolestaan. Miksi suomlaiset menivät retkuun ja äänetivät Kataista ja puoluettaan?
Missään muualla länsimaissa, ei edes USA:ssa ole poistettu sekä rikkaiden varallisuusveroa että perintöveroa. Tasaverotus on myös oikeistohallituksen listalla.
Suomessa EU:n ruokajonoissa kerjää ruokaa tuhansia suomalaisia. Kirkon köyhäinapu on kasvanut.
Tulevaisuudessa tähän kerjääjien joukkoon tulee lisää suomalaisia samaan aikaan kuin miljonäärit rellestävät rahoillaan.
Miksi ihmiset eivät tiedä asioista. Kansantaloudesta, yhteiskunnan kehityksestä/taantumisesta ei kerrota kansantajuisesti? A-talk ohjelma (3.5.) oli TV1:ssä hyvä ohjelma perintöverosta.