onko näin ?
EU:n nopean toiminnan joukot sidottuja Natoon ja USA:han
02.05.2007
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja ei voi käsitellä irrallaan Natosta. Ne tukeutuvat täydellisesti Naton resursseihin, ja Natoon kuuluvien EU-maiden ensisijainen takaaja on Nato, muistutti Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro Työpaikkojen rauhantoimikunnan sosiaalifoorumissa järjestämässä "EU:n nopean toiminnan joukot ja Suomi" -tilaisuudessa.
Kangaspuron mukaan nopean toiminnan joukoilla halutaan realisoida sitä taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa, joka EU:lla globaalisti on, ja luoda unionin ulkopolitiikan välineeksi ja nyrkiksi sotilaallinen kapasiteetti. Sotilaallisesta voimasta on taas tullut yhä enemmän politiikanteon väline, ja EU menee mukaan tähän kielteiseen kehitykseen.
Toinen vaarallinen piirre nopean toiminnan joukkojen perustamisessa on se, että niiden käyttö irroitetaan kansainvälisestä laista ja YK:n mandaatista. Näin EU:kin USA:n lailla varaa itselleen oikeuden yksipuolisiin sotatoimiin globaalisti riippumatta kansainvälisestä yhteisöstä. Näin tekevät samat valtiot, jotka kieltäytyvät antamasta YK:lle resursseja ja keinoja kriisien hoitamiseen.
Suomi on liittynyt nopean toiminnan joukkojen myötä herraseurueen ykkösklubiin maailman enemmistön mielipiteistä piittamatta.
Yhtenä tarkoituksena on kolmannen maailman öljy- ja kaasuntuotantoalueiden saaminen omaksi etupiiriksi.
Kangaspuro muistutti, että EU:n nopean toiminnan joukot ovat Naton kautta erottamaton osa USA:n politiikkaa, koska Nato ei voi toimia itsenäisenä USA:sta. Se toimii joko USA:n politiikan puolesta tai ei ollenkaan.
"Luotetaan ainakin itseemme"
Toisena alustajana ollut kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolestaan tarjosi EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamiselle vanhan selityksen, EU.n halun pystyä puolustamaan Eurooppaa ja hoitamaan kriisinhallintaa ilman USA:ta.
Ei Natollakaan ole omaa armeijaa, on vain kansallisia kapasiteetteja, jotka annetaan Naton käyttöön. Nyt samaa mallia ollaan rakentamassa EU:lle, eli EU on rakentamassa Natolle ja sen nopean toiminnan joukoille rinnakkaista järjestelmää. Suomelle nopean toiminnan joukot eivät ole portti Natoon, koska EU ottaa etäisyyttä Natoon, Kiljunen selitti.
Kiljunen vakuutti myös, että kysymys YK:n mandaatista ja siitä irtautumisesta on irrelelevantti, koska EU ei tule koskaan käyttämään joukkoja ilman YK:n mandaattia muuten kuin puolustuksellisesti. Sitä paitsi operaatioihin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys, joten Suomikin on ratkaisevassa asemassa. "Luotetaan ainakin itseemme", hän kehotti.
Kangapuro huomautti, ettei hän luota EU:hun. Keskeinen EU-maa Britannia lähti laittomaan hyökkäyssotaan Irakiin, samoin iso joukko muita EU-maita. Sitä paitsi paine päätöksentekotilanteissa jäsenmaita kohtaan on aikamoinen.
Kangaspuro ihmetteli, miksi EU ei halunnut sitoutua YK:n mandaattiin. Maininta, että EU noudataa YK:n peruskirjaa, ei riitä, sillä sen hengen tulkitseminen on aina poliittinen päätös.
Väitteeseen EU:n Natolle rinnakkaisista joukoista Kangaspuro vastasi muistuttamalla pykälästä, jonka mukaan Natoon kuuluvat ja resurssiedellytyksiltään täysin Natosta riippuvaiset EU-maat tukeutuvat ensisijaisesti Natoon.
Alustukset herättivät vilkkaan keskustelun, jossa voittopuolisesti jaettiin Kangaspuron näkemykset.
EU:n nopean toiminnan joukot sidottuja Natoon ja USA:han
02.05.2007
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja ei voi käsitellä irrallaan Natosta. Ne tukeutuvat täydellisesti Naton resursseihin, ja Natoon kuuluvien EU-maiden ensisijainen takaaja on Nato, muistutti Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja Markku Kangaspuro Työpaikkojen rauhantoimikunnan sosiaalifoorumissa järjestämässä "EU:n nopean toiminnan joukot ja Suomi" -tilaisuudessa.
Kangaspuron mukaan nopean toiminnan joukoilla halutaan realisoida sitä taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa, joka EU:lla globaalisti on, ja luoda unionin ulkopolitiikan välineeksi ja nyrkiksi sotilaallinen kapasiteetti. Sotilaallisesta voimasta on taas tullut yhä enemmän politiikanteon väline, ja EU menee mukaan tähän kielteiseen kehitykseen.
Toinen vaarallinen piirre nopean toiminnan joukkojen perustamisessa on se, että niiden käyttö irroitetaan kansainvälisestä laista ja YK:n mandaatista. Näin EU:kin USA:n lailla varaa itselleen oikeuden yksipuolisiin sotatoimiin globaalisti riippumatta kansainvälisestä yhteisöstä. Näin tekevät samat valtiot, jotka kieltäytyvät antamasta YK:lle resursseja ja keinoja kriisien hoitamiseen.
Suomi on liittynyt nopean toiminnan joukkojen myötä herraseurueen ykkösklubiin maailman enemmistön mielipiteistä piittamatta.
Yhtenä tarkoituksena on kolmannen maailman öljy- ja kaasuntuotantoalueiden saaminen omaksi etupiiriksi.
Kangaspuro muistutti, että EU:n nopean toiminnan joukot ovat Naton kautta erottamaton osa USA:n politiikkaa, koska Nato ei voi toimia itsenäisenä USA:sta. Se toimii joko USA:n politiikan puolesta tai ei ollenkaan.
"Luotetaan ainakin itseemme"
Toisena alustajana ollut kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolestaan tarjosi EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamiselle vanhan selityksen, EU.n halun pystyä puolustamaan Eurooppaa ja hoitamaan kriisinhallintaa ilman USA:ta.
Ei Natollakaan ole omaa armeijaa, on vain kansallisia kapasiteetteja, jotka annetaan Naton käyttöön. Nyt samaa mallia ollaan rakentamassa EU:lle, eli EU on rakentamassa Natolle ja sen nopean toiminnan joukoille rinnakkaista järjestelmää. Suomelle nopean toiminnan joukot eivät ole portti Natoon, koska EU ottaa etäisyyttä Natoon, Kiljunen selitti.
Kiljunen vakuutti myös, että kysymys YK:n mandaatista ja siitä irtautumisesta on irrelelevantti, koska EU ei tule koskaan käyttämään joukkoja ilman YK:n mandaattia muuten kuin puolustuksellisesti. Sitä paitsi operaatioihin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys, joten Suomikin on ratkaisevassa asemassa. "Luotetaan ainakin itseemme", hän kehotti.
Kangapuro huomautti, ettei hän luota EU:hun. Keskeinen EU-maa Britannia lähti laittomaan hyökkäyssotaan Irakiin, samoin iso joukko muita EU-maita. Sitä paitsi paine päätöksentekotilanteissa jäsenmaita kohtaan on aikamoinen.
Kangaspuro ihmetteli, miksi EU ei halunnut sitoutua YK:n mandaattiin. Maininta, että EU noudataa YK:n peruskirjaa, ei riitä, sillä sen hengen tulkitseminen on aina poliittinen päätös.
Väitteeseen EU:n Natolle rinnakkaisista joukoista Kangaspuro vastasi muistuttamalla pykälästä, jonka mukaan Natoon kuuluvat ja resurssiedellytyksiltään täysin Natosta riippuvaiset EU-maat tukeutuvat ensisijaisesti Natoon.
Alustukset herättivät vilkkaan keskustelun, jossa voittopuolisesti jaettiin Kangaspuron näkemykset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos toimitaan nopeasti, rauhan turvaamiseksi, ei tarvita kuin YK:n rauhanturvajoukkoja.
kuulostaa uskottavalta varsinkin jos USA on johtamassa.
On ne jenkit niin monta kertaa pistäneet sossu-diktaattoreja matalaksi ja tukeneet kansoja parempaan elämään että täytyy olla tyytyväinen kun päästään toimimaan demokratian puolesta.
Sitä onkin ollut jotenkin limainen olo kunedellinen ulkoministeri oli aina tukemassa jotain turhautunutta terroristiporukkaa ja presidentti pääri halailemaan arafatteja ja muita kriminaaleja.
Nyt on parempi olo... kiitos kuin kerroit.
piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan