Alkukristityt joutuivat hankaluuksiin Roomassa kun kieltäytyivät uhraamasta keisarille eli tunnustamaan keisarin jumalallisuuden. Keisariuskonnosta yritettiin saada uskonnollisesti hajanaista valtakuntaa yhdistävä voima. Siitä kieltäytyvät rinnastettiin kapinallisiin.
Entäs jos vastaavaa tapahtuisi nykyaikana? Maailmanlaajuisen hallinnon edustajaa pitäisi kohdella kuin jumalolentoa. Rooman ajan uskonnottomat kaiketi suorittivat uhrimenot kyyninen hymynkare suupielessä väreillen, mutta mitä tekisitte te? Uhraisitteko keisarille vai kieltäytyisittekö vakaumuksenvapauden vuoksi vaikka se tietäisi hankaluuksia itsellenne ja perheellenne?
Entäs jos vastaavaa tapahtuisi nykyaikana? Maailmanlaajuisen hallinnon edustajaa pitäisi kohdella kuin jumalolentoa. Rooman ajan uskonnottomat kaiketi suorittivat uhrimenot kyyninen hymynkare suupielessä väreillen, mutta mitä tekisitte te? Uhraisitteko keisarille vai kieltäytyisittekö vakaumuksenvapauden vuoksi vaikka se tietäisi hankaluuksia itsellenne ja perheellenne?
Vastaukset 5
Vanhimmat
alkukristityt joutuivat hankaluuksiin sen takia etteivät kunnioittaneet uskonnonvapautta...
uskovat kieltäytyisivät varmasti, ainakin ne, jotka puhtaalla sydämellä seuraavat Herraa Jeesusta.
Uskovia viedään nykyaikanakin teloituskomppanioitten eteen ja sanoma on selvä; Jos kiellät Jeesuksen, säästät henkesi! Marttyyreja tulee kaiken aikaa! Tiedän uskovien sanoneen riemuissaan tuollaisessa tilanteessa; "joko minä nyt pääsen Herran luo"!
Jos kieltäisimme Herran, Herra kieltäisi meidät!
Tämä on Raamaatun ilmoitus Jeesuksen Kristuksen seuraajille;
Mattt. 24:
9. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
10. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
11. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
12. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
13. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Joh.15:
20. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi.' Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.
21. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.
Juuri noinhan ne toisetkin höyrypäät eli muslimifundamentalistit tekevät. Menevät ilomielin ja ylpeinä kuolemaan uskonsa vuoksi. Uskonnosta ja sen oikeellisuudesta tämä ei kerro mitään vaan sokeasta idiotismista.
En kyllä näe moista maailmanvaltaa mitenkään tapahtuvan nykyaikana. Eihän kukaan ole koskaan aivan koko maailmaa hallinnut. Joten kysymykseen tuntuu vähän hassulta vastata.
Se vähän riippuu, mitä keisarille uhraamisesta= tottelemattomuudesta seuraisi
(siis suuressa mittakaavassa). Mikä olisi minun panokseni merkitys?
Todennäköisesti uhraisin keisarille.
Tai jos siitä nyt aivan kauheuksia seuraisi muille ihmisille, niin muuttaisin ulkomaille asumaan.
Jos taas tietäisin saavani paljon hyvää aikaan
sillä että olen uhraamatta, niin saattaisin senkin tehdä.
Ei kai nykypäivänä kukaan ryhtyisi mitään uhraaman tai ketään jumalana pitämään, ainakaan täällä päin. Ne raamatun jututkin ovat aika vieraita nykypäivässä, saati se, että sitä aikaa alettaisiin kuvittelmaan osana nyky-yhteiskuntaan syntyneiden elämää.
Olen huomaavina tässä jotain romanttista marttyri-ihailua, unelmointia tai jotain muuta minulle käsittämätöntä fiilistä.