A B C D E

Ai niin, ja hukassa on vain joitain A11-lennon nauhoja. Tämä kyseinen kuva on A16-lennolta, ja alkuperäiset negatiivit ovat varmasti NASA:lla tallessa.

Kuussa ei ole ilmakehää, kuitenkin taustavuorien kontrastit ovat kadonneet.
Kumma että virkkarit selittivät laskeutumiskuvissa syväterävyyttä ja kontrastien tarkkuutta juuri ilmakehän puutteella. Niin heillä onkin taas tähän kuvaan jokin uusi selitys logiikka?

ei ilmakehää kirjoitti:

Kuussa ei ole ilmakehää, kuitenkin taustavuorien kontrastit ovat kadonneet.
Kumma että virkkarit selittivät laskeutumiskuvissa syväterävyyttä ja kontrastien tarkkuutta juuri ilmakehän puutteella. Niin heillä onkin taas tähän kuvaan jokin uusi selitys logiikka?

Taas jonkun epätietoisuudessa rypevän kansalaisen kirjoittama kommentti.

Valokuvaamisen tekniikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin joku asiasta mitään tietämätön voisi siitä mitään tietämättä ajatella.

Kyseisessä kuvassa pääkohde on muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on siis säädetty muutaman metrin päähän. Kirkkaan valaistuksen takia käytössä on kuitenkin pieni aukko, eli vaikka kameran tarkennus on vain muutaman metrin päässä, näkyvät taustalla kaukana olevat vuoret hieman epätarkkoina, mutta kuitenkin pienen aukon ansiosta kohtuullisen tarkkoina. Eli optiikka toimii juuri niin kuin sen pitääkin.

Jos kameran tarkennus olisi tästä poiketen lähes äärettömässä, käytettäessä pientä aukkoa, olisivat kaikki kohteet muutamasta metristä äärettömyyteen lähes täysin teräviä.

Miksi yleensäkään pitää spekuloida jollain valokuvien terävyyksillä ja kontrasteilla, jos ei ymmärrä niistä mitään?

Sitä paitsi, kyseisen kuvan kohdalla oli kyse vain siitä, onko sen alareunassa näkyvässä kivessä C vai ei. Kuuhuijaushörhöjen kuvissa siinä näkyy C, mutta alkuperäisessä kuvassa ei, joten on aivan selvää, että kyseinen C on aiheutunut jossain myöhemmässä skannauksessa olleesta roskasta tai karvanpätkästä. Ja tätä hörhöt käyttävät yleisesti idioottimaisten teorioidensa todisteena. Joka kertoo vain tämän ja muidenkin heidän teorioidensa idioottimaisuudesta.

"Kuussa ei ole käyty, koska eräässäkin kuvassa on roska."

srbnsrtbrsbstr kirjoitti:

Taas jonkun epätietoisuudessa rypevän kansalaisen kirjoittama kommentti.

Valokuvaamisen tekniikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin joku asiasta mitään tietämätön voisi siitä mitään tietämättä ajatella.

Kyseisessä kuvassa pääkohde on muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on siis säädetty muutaman metrin päähän. Kirkkaan valaistuksen takia käytössä on kuitenkin pieni aukko, eli vaikka kameran tarkennus on vain muutaman metrin päässä, näkyvät taustalla kaukana olevat vuoret hieman epätarkkoina, mutta kuitenkin pienen aukon ansiosta kohtuullisen tarkkoina. Eli optiikka toimii juuri niin kuin sen pitääkin.

Jos kameran tarkennus olisi tästä poiketen lähes äärettömässä, käytettäessä pientä aukkoa, olisivat kaikki kohteet muutamasta metristä äärettömyyteen lähes täysin teräviä.

Miksi yleensäkään pitää spekuloida jollain valokuvien terävyyksillä ja kontrasteilla, jos ei ymmärrä niistä mitään?

Sitä paitsi, kyseisen kuvan kohdalla oli kyse vain siitä, onko sen alareunassa näkyvässä kivessä C vai ei. Kuuhuijaushörhöjen kuvissa siinä näkyy C, mutta alkuperäisessä kuvassa ei, joten on aivan selvää, että kyseinen C on aiheutunut jossain myöhemmässä skannauksessa olleesta roskasta tai karvanpätkästä. Ja tätä hörhöt käyttävät yleisesti idioottimaisten teorioidensa todisteena. Joka kertoo vain tämän ja muidenkin heidän teorioidensa idioottimaisuudesta.

"Kuussa ei ole käyty, koska eräässäkin kuvassa on roska."

Yleensäkin hörhöjen argumentit kuvastavat vain heidän tietämättömyyttään yksinkertaisista fysikaalisista ilmiöistä ja lainalaisuuksista.

Otetaanpa esimerkkinä kuupölyyn liittyvät ilmiöt. Jonkun hölmön mielestä koska Kuussa on vain 1/6 Maan painovoimasta, pitäisi kuupölynkin laskeutua 1/6 ajassa Maahan verrattuna. Jokaikinen asiantuntija näkee kuupölyn käyttäytymisestä, että videot on kuvattu täydellisessä tyhjiössä, eikä missään Nevadan studiossa. Maassa pöly leijuu kauankin ilmakehän vaikutuksesta. Mutta Kuussa ei ole ilmakehää, eli pöly ei leiju. Pölyhiukkaset laskeutuvat tasan samalla nopeudella kuin ne on singottu liikkeellekin. Pienempi painovoima ei vaikuta pölyhiukkasten laskeutumisnopeuteen yhtään mitenkään. Pölyhiukkasen lähtönopeus vaikuttaa vain siihen, kuinka korkealle se lentää, ja se palautuu Kuun pinnalle tasan samalla nopeudella kuin sieltä nousikin. Jos astronautti hyppää eteenpäin, ei se näytä hidastetulta Kuun pienemmän painovoiman takia, vaan siksi, että hypätäkseen 1 metrin päähän Kuussa astronautti tarvii paljon pienemmän alkunopeuden kuin Maan painovoimassa.

Tämä kaikki on yksinkertaista matematiikkaa ja fysiikkaa, ja niiden opetuksen puutteesta voin syyttää vain nykyisen peruskoulumme epäonnistunutta opetussuunnitelmaa. Ehkä nykyisessä opetussuunnitelmassa painotetaan liikaa elektroniikkaa ja tietotekniikkaa, ja unohdetaan se, että avaruusfysiikka on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Siihen liittyvät yksinkertaiset laskutoimitukset onnistuivat 60-luvulla ammattimiehiltä jopa pelkän laskutikun avulla. Toki heillä oli käytettävissään myös melkoisen tehokkaat tietokoneet, jota myöskään nykyajan nuoriso ei voi ymmärtää, koska heidän Pentiumiensa suoritustehosta menee noin 99% pelkästään jonkin graafisen käyttöjärjestelmän pyörittämiseen.

srbnsrtbrsbstr kirjoitti:

Taas jonkun epätietoisuudessa rypevän kansalaisen kirjoittama kommentti.

Valokuvaamisen tekniikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin joku asiasta mitään tietämätön voisi siitä mitään tietämättä ajatella.

Kyseisessä kuvassa pääkohde on muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on siis säädetty muutaman metrin päähän. Kirkkaan valaistuksen takia käytössä on kuitenkin pieni aukko, eli vaikka kameran tarkennus on vain muutaman metrin päässä, näkyvät taustalla kaukana olevat vuoret hieman epätarkkoina, mutta kuitenkin pienen aukon ansiosta kohtuullisen tarkkoina. Eli optiikka toimii juuri niin kuin sen pitääkin.

Jos kameran tarkennus olisi tästä poiketen lähes äärettömässä, käytettäessä pientä aukkoa, olisivat kaikki kohteet muutamasta metristä äärettömyyteen lähes täysin teräviä.

Miksi yleensäkään pitää spekuloida jollain valokuvien terävyyksillä ja kontrasteilla, jos ei ymmärrä niistä mitään?

Sitä paitsi, kyseisen kuvan kohdalla oli kyse vain siitä, onko sen alareunassa näkyvässä kivessä C vai ei. Kuuhuijaushörhöjen kuvissa siinä näkyy C, mutta alkuperäisessä kuvassa ei, joten on aivan selvää, että kyseinen C on aiheutunut jossain myöhemmässä skannauksessa olleesta roskasta tai karvanpätkästä. Ja tätä hörhöt käyttävät yleisesti idioottimaisten teorioidensa todisteena. Joka kertoo vain tämän ja muidenkin heidän teorioidensa idioottimaisuudesta.

"Kuussa ei ole käyty, koska eräässäkin kuvassa on roska."

>Valokuvaamisen tekniikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin joku asiasta mitään tietämätön voisi siitä mitään tietämättä ajatella<

Alla sanomasi todistaa itsesi edelliseksi.

>Kirkkaan valaistuksen takia käytössä on kuitenkin pieni aukko <

Pienellä aukolla tuotetaan syväteräviä kuvia, eikä polttovälillä ole suurta vaikutusta terävyyteen, puhuit itsesi näin tietämättömien kerhoon, koska väitit sen seikan valokuvauksessa aiheuttavan epätarkuutta, joka juuri antaa kuvalle tarkuutta ja syväterävyyttä, voi viisas.

Vastaavien Kuukuva trikkien taustavuorissa onkin usein tarkkoja yksityiskohtia mutta syvävarjot puuttuvat tyystin, vaikka avaruus piirtyy vierellä sysimustana, aivan kun Kuussa sittenkin olisi ilmakehää joka olisi ilmiölle tietenkin optimi selitys.

Haukuppa nyt taas vähän tyhmäksi ja tietämättömäksi, sen toki osaat, olet siinä eri fiksu, hahaha.
Nämä kuvat todistavat aukottomasti asiantuntioille 60 luvun valokuvafeikkitekniikan olleen väitettyjen Kuukuvien takana.
Taustavuoret ovat kaikissa vastavissa KUUkuvissa armottomasti trikkejä.

srbnsrtbrsbstr kirjoitti:

Taas jonkun epätietoisuudessa rypevän kansalaisen kirjoittama kommentti.

Valokuvaamisen tekniikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin joku asiasta mitään tietämätön voisi siitä mitään tietämättä ajatella.

Kyseisessä kuvassa pääkohde on muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on siis säädetty muutaman metrin päähän. Kirkkaan valaistuksen takia käytössä on kuitenkin pieni aukko, eli vaikka kameran tarkennus on vain muutaman metrin päässä, näkyvät taustalla kaukana olevat vuoret hieman epätarkkoina, mutta kuitenkin pienen aukon ansiosta kohtuullisen tarkkoina. Eli optiikka toimii juuri niin kuin sen pitääkin.

Jos kameran tarkennus olisi tästä poiketen lähes äärettömässä, käytettäessä pientä aukkoa, olisivat kaikki kohteet muutamasta metristä äärettömyyteen lähes täysin teräviä.

Miksi yleensäkään pitää spekuloida jollain valokuvien terävyyksillä ja kontrasteilla, jos ei ymmärrä niistä mitään?

Sitä paitsi, kyseisen kuvan kohdalla oli kyse vain siitä, onko sen alareunassa näkyvässä kivessä C vai ei. Kuuhuijaushörhöjen kuvissa siinä näkyy C, mutta alkuperäisessä kuvassa ei, joten on aivan selvää, että kyseinen C on aiheutunut jossain myöhemmässä skannauksessa olleesta roskasta tai karvanpätkästä. Ja tätä hörhöt käyttävät yleisesti idioottimaisten teorioidensa todisteena. Joka kertoo vain tämän ja muidenkin heidän teorioidensa idioottimaisuudesta.

"Kuussa ei ole käyty, koska eräässäkin kuvassa on roska."

Toisaalla kuvat ovat aivan käsittämättömästi syväteräviä, ellei kysymyksessä ole pienoismalli.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-37-5437.jpg

valokuvaajakin kirjoitti:

Toisaalla kuvat ovat aivan käsittämättömästi syväteräviä, ellei kysymyksessä ole pienoismalli.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-37-5437.jpg

Tätä juuri tarkoitan. Hörhö ihmettelee, miten 100-300 km päässä oleva maisema voi olla kauttaaltaan terävä, ja kutsuu sitä nimellä syväterävyys. Tiedoksesi, että kyseessä ei ole syväterävyys vaan pelkkä terävyys. Ja sen mahdollistaa se, ettei kameran ja maiseman välissä ole ilmaa. Lähimmän ja kaukaisimman kohteen suhde on vain 1:3, ja molempien etäisyys suhteessa objektiivin polttoväliin on helvetin suuri, joten ei voida puhua syväterävyydestä. Millään maisemakameralla ei edes voi tarkentaa 100 tai 300 kilometriin, vaan tarkennus on silloin käytännössä asennossa ääretön.

Toisessa kuvassa, jossa terävä kohde on noin 5 metrin päässä, ja taustalla noin 5 km päässä oleva maisema on myös lähes terävä, on kyse syväterävyydestä. Eli lähimmän ja kaukaisimman kohteen suhde on 1:1000. Tavallisella maisemakameralla voi tarkentaa jompaan kumpaan, ja tarkennus on ollut noin 5 metrissä. Tausta on vain lähes terävä sen takia, että kuvaa ei ole otettu äärettömän pienellä aukolla, jolla saataisin ääretön syväterävyys, eli kaikki välillä nolla-ääretön näkyisi terävänä.

Te kuuvalokuvien ihmettelijät olette ihan höperöitä. On ihan turhaa yrittää todistaa kuulennot lavastukseksi valokuvien perusteella, kun ne valokuvat eivät ole läheskään ainoa todiste kuulennoista. Varsinkin jos ei ymmärrä mitään valokuvaamisesta, optiikasta, fysiikasta, Kuun olosuhteista jne. Ja jos ei osaa katsoa kuvia avoimin mielin, vaan aina helvetisti vääristävien salkkarilasien läpi.

srnsrnsrnsr kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitan. Hörhö ihmettelee, miten 100-300 km päässä oleva maisema voi olla kauttaaltaan terävä, ja kutsuu sitä nimellä syväterävyys. Tiedoksesi, että kyseessä ei ole syväterävyys vaan pelkkä terävyys. Ja sen mahdollistaa se, ettei kameran ja maiseman välissä ole ilmaa. Lähimmän ja kaukaisimman kohteen suhde on vain 1:3, ja molempien etäisyys suhteessa objektiivin polttoväliin on helvetin suuri, joten ei voida puhua syväterävyydestä. Millään maisemakameralla ei edes voi tarkentaa 100 tai 300 kilometriin, vaan tarkennus on silloin käytännössä asennossa ääretön.

Toisessa kuvassa, jossa terävä kohde on noin 5 metrin päässä, ja taustalla noin 5 km päässä oleva maisema on myös lähes terävä, on kyse syväterävyydestä. Eli lähimmän ja kaukaisimman kohteen suhde on 1:1000. Tavallisella maisemakameralla voi tarkentaa jompaan kumpaan, ja tarkennus on ollut noin 5 metrissä. Tausta on vain lähes terävä sen takia, että kuvaa ei ole otettu äärettömän pienellä aukolla, jolla saataisin ääretön syväterävyys, eli kaikki välillä nolla-ääretön näkyisi terävänä.

Te kuuvalokuvien ihmettelijät olette ihan höperöitä. On ihan turhaa yrittää todistaa kuulennot lavastukseksi valokuvien perusteella, kun ne valokuvat eivät ole läheskään ainoa todiste kuulennoista. Varsinkin jos ei ymmärrä mitään valokuvaamisesta, optiikasta, fysiikasta, Kuun olosuhteista jne. Ja jos ei osaa katsoa kuvia avoimin mielin, vaan aina helvetisti vääristävien salkkarilasien läpi.

Varmuuden vuoksi vielä, katsopa "valokuvaaja" kamerasi tarkennusasteikkoa. Sen menee jotenkin näin:

0,5 m - 1 m - 2 m - 5 m - 10 m - 20 m - ääretön

Huomannet, että et voi tarkentaa joko 100 tai 300 kilometriin.

Mutta voit tarkentaa joko 5 metriin tai äärettömään. Isolla aukolla jompi kumpi näkyy terävänä ja toinen ei. Äärettömän pienellä aukolla molemmat näkyisivät terävänä. Pienellä aukolla toinen näkyy terävänä ja toinen lähes terävänä.

srnsrtnsrnstr kirjoitti:

Varmuuden vuoksi vielä, katsopa "valokuvaaja" kamerasi tarkennusasteikkoa. Sen menee jotenkin näin:

0,5 m - 1 m - 2 m - 5 m - 10 m - 20 m - ääretön

Huomannet, että et voi tarkentaa joko 100 tai 300 kilometriin.

Mutta voit tarkentaa joko 5 metriin tai äärettömään. Isolla aukolla jompi kumpi näkyy terävänä ja toinen ei. Äärettömän pienellä aukolla molemmat näkyisivät terävänä. Pienellä aukolla toinen näkyy terävänä ja toinen lähes terävänä.

Katso selittelijä uudestaan kuvaasi, taustasta alkaen lokarien yläpuolelta puuttuu kaikista vuorista ja kraaterin koloista ydin eli täysivarjot, jotka pitää Kuun ilmattomassa olosuhteissa näkyä yhtä tummana kuin etualan kivien varjoissa, tämä tosi selitä mitä selität.

Katso siis vielä, taustassa ei ole tummia varjoja joita siellä pitää olla, tämä sama ongelma on kaikissa vastaavissa Kuukuvissa, kontrastit loppuu kuin seinään, trikkiliitoksen kohdalla.

Selitän vielä kun et ymmärrä, Maan ilmakehän kosteus tekee saman ilmiön kuin nyt näissä kuvissa, horisontin maisemissa kontrastit pelkistyy ilmakehän vaikutuksesta, tämä kuva on kuitenkin olevinaan Kuusta, avaruus on täysin läpinäkyvää ja kaukaisiempienkin vuorten ydinvarjo on Kuussa yhtä tumma kuin etualan kivien varjoissa, niin ymmärrän että tällainen kuva on vaikea tehdä trikkinä koska varjoja pitäisi keinotekoisesti tummentaa, kysymyksessä ei ole mikään kuvan epätarkuus, koska jokainen voi taustamaisemassa nähdä pieniä yksityiskohtia, mutta syvät tummat varjot ja kontrastit puuttuu.

Kontrastien puuttumista et voi millään selittää, jos kuvat olisivat aitoja.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

uudestaan kuvaasi kirjoitti:

Katso selittelijä uudestaan kuvaasi, taustasta alkaen lokarien yläpuolelta puuttuu kaikista vuorista ja kraaterin koloista ydin eli täysivarjot, jotka pitää Kuun ilmattomassa olosuhteissa näkyä yhtä tummana kuin etualan kivien varjoissa, tämä tosi selitä mitä selität.

Katso siis vielä, taustassa ei ole tummia varjoja joita siellä pitää olla, tämä sama ongelma on kaikissa vastaavissa Kuukuvissa, kontrastit loppuu kuin seinään, trikkiliitoksen kohdalla.

Selitän vielä kun et ymmärrä, Maan ilmakehän kosteus tekee saman ilmiön kuin nyt näissä kuvissa, horisontin maisemissa kontrastit pelkistyy ilmakehän vaikutuksesta, tämä kuva on kuitenkin olevinaan Kuusta, avaruus on täysin läpinäkyvää ja kaukaisiempienkin vuorten ydinvarjo on Kuussa yhtä tumma kuin etualan kivien varjoissa, niin ymmärrän että tällainen kuva on vaikea tehdä trikkinä koska varjoja pitäisi keinotekoisesti tummentaa, kysymyksessä ei ole mikään kuvan epätarkuus, koska jokainen voi taustamaisemassa nähdä pieniä yksityiskohtia, mutta syvät tummat varjot ja kontrastit puuttuu.

Kontrastien puuttumista et voi millään selittää, jos kuvat olisivat aitoja.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

Ahaa, kun kuva todistaa salkkarihörhöjen "C-kiven" pelkäksi salkkarihörhöilyksi, ei sitten sen tausta kelpaa.

Muutama metri auton takana on selkeästi jonkinlainen harjanteen reuna, jota te salkkarit kutsutte aina hauskasti "trikkilinjaksi". Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen alamäki taustalla näkyvään laaksoon. Eli harjanteen reunan yläpuolella näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä. Minä en näe siellä yhtäkään kiveä. Joka johtuu siitä, että joko siellä ei ole kiviä, tai ne eivät näy niin kaukaa. Eikä näkymättömillä kivillä voi olla varjojakaan, joissa olisi jotain kontrasteja. Aurinkokin valaisee sellaisesta suunnasta ja sellaiselta korkeudelta, ettei taustalla olevien kukkuloiden varjot ole näkyvissä, tai noin loivarinteiset kukkulat eivät yksinkertaisesti synnytä varjoja. Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan. Eikä se siis sumene ilmakehän takia, koska Kuussa ei ole ilmaa, vaan sen takia, että kameran tarkennus on muutaman metrin päässä, ja syvätarkkuusalueen ulkopuolella olevat kohteet eivät tallennu filmille terävinä.

Kuussa ei varmaankaan ole kiviä joka paikassa, eikä x metrin kokoista kiveä näe etäisyydeltä y. Astronautit olivat keräämässä kuukivinäytteitä, ja siksi on luonnollista, että he pysähtyivät aina paikkoihin, joissa oli kiviä, ja ottivat suurimman osan valokuvistaan niissä paikoissa.

srtbsrtbsrbtsr kirjoitti:

Ahaa, kun kuva todistaa salkkarihörhöjen "C-kiven" pelkäksi salkkarihörhöilyksi, ei sitten sen tausta kelpaa.

Muutama metri auton takana on selkeästi jonkinlainen harjanteen reuna, jota te salkkarit kutsutte aina hauskasti "trikkilinjaksi". Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen alamäki taustalla näkyvään laaksoon. Eli harjanteen reunan yläpuolella näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä. Minä en näe siellä yhtäkään kiveä. Joka johtuu siitä, että joko siellä ei ole kiviä, tai ne eivät näy niin kaukaa. Eikä näkymättömillä kivillä voi olla varjojakaan, joissa olisi jotain kontrasteja. Aurinkokin valaisee sellaisesta suunnasta ja sellaiselta korkeudelta, ettei taustalla olevien kukkuloiden varjot ole näkyvissä, tai noin loivarinteiset kukkulat eivät yksinkertaisesti synnytä varjoja. Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan. Eikä se siis sumene ilmakehän takia, koska Kuussa ei ole ilmaa, vaan sen takia, että kameran tarkennus on muutaman metrin päässä, ja syvätarkkuusalueen ulkopuolella olevat kohteet eivät tallennu filmille terävinä.

Kuussa ei varmaankaan ole kiviä joka paikassa, eikä x metrin kokoista kiveä näe etäisyydeltä y. Astronautit olivat keräämässä kuukivinäytteitä, ja siksi on luonnollista, että he pysähtyivät aina paikkoihin, joissa oli kiviä, ja ottivat suurimman osan valokuvistaan niissä paikoissa.

Vielä jos katsot uudestaan tätä kuvaa:
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-37-5437.jpg

Huomaat sen olevan kuvattu yön ja päivän rajalta, eli yläosaan aurinko ei paista ollenkaan, ja alaosaan se paistaa todella matalalta. Eli tietenkin silloin syntyy enemmän varjoja kuin auringon ollessa korkeammalla.

En epäile sitä, ettetkö olisi valokuvannut enemmän tai vähemmän, mutta astrofysiikan tietämyksesi on selkeästi puutteellinen. Eikä sinulla takuulla ole ikinä ollut tilaisuutta kuvata mitään ilmattomassa tilassa, eikä mitään maisemaa yli 100 kilometrin etäisyydeltä.

srtbsrtbsrbtsr kirjoitti:

Ahaa, kun kuva todistaa salkkarihörhöjen "C-kiven" pelkäksi salkkarihörhöilyksi, ei sitten sen tausta kelpaa.

Muutama metri auton takana on selkeästi jonkinlainen harjanteen reuna, jota te salkkarit kutsutte aina hauskasti "trikkilinjaksi". Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen alamäki taustalla näkyvään laaksoon. Eli harjanteen reunan yläpuolella näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä. Minä en näe siellä yhtäkään kiveä. Joka johtuu siitä, että joko siellä ei ole kiviä, tai ne eivät näy niin kaukaa. Eikä näkymättömillä kivillä voi olla varjojakaan, joissa olisi jotain kontrasteja. Aurinkokin valaisee sellaisesta suunnasta ja sellaiselta korkeudelta, ettei taustalla olevien kukkuloiden varjot ole näkyvissä, tai noin loivarinteiset kukkulat eivät yksinkertaisesti synnytä varjoja. Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan. Eikä se siis sumene ilmakehän takia, koska Kuussa ei ole ilmaa, vaan sen takia, että kameran tarkennus on muutaman metrin päässä, ja syvätarkkuusalueen ulkopuolella olevat kohteet eivät tallennu filmille terävinä.

Kuussa ei varmaankaan ole kiviä joka paikassa, eikä x metrin kokoista kiveä näe etäisyydeltä y. Astronautit olivat keräämässä kuukivinäytteitä, ja siksi on luonnollista, että he pysähtyivät aina paikkoihin, joissa oli kiviä, ja ottivat suurimman osan valokuvistaan niissä paikoissa.

En puhunut mistään taustakuvan kivistä minkä voit helposti varmistaa, ei tietenkään siellä yksittäisiä kiviä näy ellei ole helvetin isoja,
Sitävastoin jokainen voi tarkastaa kuinka valjuja on taustalla olevien kymmenien kraatereiden sisus, vailla syvävarjoja, myös taustavuoria on ilman minkäänlaista varjoa, ja se ei sovi lainkaan etualan valaistusolosuhteeseen.

>Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan<

Tausta on tarkka melkein horisonttiin ja kraaterien terävät reunat eroittuu selvästi,
ja vaikka ne eivät edes olisi teräviä filmi kyllä tekee kontrastit epäterävänäkin jos niitä ON, tässä tapauksessa niitä ei ole ja se on paha paha MOKA.
Maan maisemissakin on usein enemmän kontrasteja horisontissa kun näissä feikki Kuukuvissa.
Sori etteivät parempaan pystyneet, itse ymmärrän ammattilaisena ongelman ytimen.

katso tarkemmin kirjoitti:

En puhunut mistään taustakuvan kivistä minkä voit helposti varmistaa, ei tietenkään siellä yksittäisiä kiviä näy ellei ole helvetin isoja,
Sitävastoin jokainen voi tarkastaa kuinka valjuja on taustalla olevien kymmenien kraatereiden sisus, vailla syvävarjoja, myös taustavuoria on ilman minkäänlaista varjoa, ja se ei sovi lainkaan etualan valaistusolosuhteeseen.

>Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan<

Tausta on tarkka melkein horisonttiin ja kraaterien terävät reunat eroittuu selvästi,
ja vaikka ne eivät edes olisi teräviä filmi kyllä tekee kontrastit epäterävänäkin jos niitä ON, tässä tapauksessa niitä ei ole ja se on paha paha MOKA.
Maan maisemissakin on usein enemmän kontrasteja horisontissa kun näissä feikki Kuukuvissa.
Sori etteivät parempaan pystyneet, itse ymmärrän ammattilaisena ongelman ytimen.

Minä en kyllä näe siinä taustassa mitään niin jyrkkiä pintoja, että ne synnyttäisivät syviä varjoja auringon ollessa tuolla korkeudella. Kaikki näkyvät kraatterit ovat vanhoja ja lähes tasoittuneita. Kukkulat ovat hyvin loivarinteisiä.

aegregaegae kirjoitti:

Vielä jos katsot uudestaan tätä kuvaa:
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/AS11-37-5437.jpg

Huomaat sen olevan kuvattu yön ja päivän rajalta, eli yläosaan aurinko ei paista ollenkaan, ja alaosaan se paistaa todella matalalta. Eli tietenkin silloin syntyy enemmän varjoja kuin auringon ollessa korkeammalla.

En epäile sitä, ettetkö olisi valokuvannut enemmän tai vähemmän, mutta astrofysiikan tietämyksesi on selkeästi puutteellinen. Eikä sinulla takuulla ole ikinä ollut tilaisuutta kuvata mitään ilmattomassa tilassa, eikä mitään maisemaa yli 100 kilometrin etäisyydeltä.

Joo nyt asiaa, kaikki huomaa että linkkisi kuvassa ydinvarjot ovat yhtä tummia koko kuvassa, kas kun katsoo kuvaa kuun pinnalta asia muuttuukiin, ja te selitätte sen epäterävyydellä, voi kakkaa kuva on aivan tarkka, vain ydinvarjot puuttuu,ja sitä ette pysty selittämään kameratekniikalla, kun kysymyksessä pitäisi olla ilmakehätön Kuu, nämä kaksi kuvaa ovat sitäpaitsi myös pahassa ristiriidassa keskenään.

Huomautan teille viisaille että varjo muodostuu valoa läpäisemättämästä materiasta, ja sellaisiin kuuluu isot ja pienet kivet, autot ja ihmiset, että myös kraaterin reunat ja vuoret.

Vielä että mielestäni linkkisi kuva voi olla ainoastaan pienoismalli kipsivalusta.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

asdfasdfasdfas kirjoitti:

Minä en kyllä näe siinä taustassa mitään niin jyrkkiä pintoja, että ne synnyttäisivät syviä varjoja auringon ollessa tuolla korkeudella. Kaikki näkyvät kraatterit ovat vanhoja ja lähes tasoittuneita. Kukkulat ovat hyvin loivarinteisiä.

Höh, katso auton oikean lokarin yläpuolelle, näkyy kiviäkin kraaterin reunalla, ja vertaapa etualan varjokontrastiin, aivan eri kuvasta kuten näkyy, ei varjoja ellei ole sitten pilvinen taivas.

asdfasdfasdfas kirjoitti:

Minä en kyllä näe siinä taustassa mitään niin jyrkkiä pintoja, että ne synnyttäisivät syviä varjoja auringon ollessa tuolla korkeudella. Kaikki näkyvät kraatterit ovat vanhoja ja lähes tasoittuneita. Kukkulat ovat hyvin loivarinteisiä.

Siellä pyöreät muodot jättää aivan terävän valon ja varjon rajan, eipäs päde autokuvassa sama.
Tämä asia on aivan varma, oikeassa Kuussa otetussa kuvassa ei ole ilmakehän hämärrystä, ja niin ollen kaukaisiempien kuvakohteiden varjot ovat yhtä syviä kuin lähimpienkin kohteiden.
Muuta muuksi muulla tavalla kun tyhmäksi haukkumalla niin joku voi uskoa.

asdfasdfasdfas kirjoitti:

Minä en kyllä näe siinä taustassa mitään niin jyrkkiä pintoja, että ne synnyttäisivät syviä varjoja auringon ollessa tuolla korkeudella. Kaikki näkyvät kraatterit ovat vanhoja ja lähes tasoittuneita. Kukkulat ovat hyvin loivarinteisiä.

Vaikka tämä kuva on Maasta näkyy etualan kivien varjot yhtä tummana kuin saman kuvan taustavuoren varjo, jääkö epäselvää?

http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.otit.fi/~soopa/arkisto/grr2000/varikuvat/maisema_vari_anni_tonteri.jpg&imgrefurl=http://www.otit.fi/~soopa/arkisto/grr2000/varikuvat/index.html&h=732&w=1130&sz=209&hl=fi&start=151&tbnid=BlOMWKVTam9GNM:&tbnh=97&tbnw=150&prev=/images?q=maisema&start=144&ndsp=18&svnum=10&hl=fi&sa=N

katso ihmeessä kirjoitti:

Vaikka tämä kuva on Maasta näkyy etualan kivien varjot yhtä tummana kuin saman kuvan taustavuoren varjo, jääkö epäselvää?

http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.otit.fi/~soopa/arkisto/grr2000/varikuvat/maisema_vari_anni_tonteri.jpg&imgrefurl=http://www.otit.fi/~soopa/arkisto/grr2000/varikuvat/index.html&h=732&w=1130&sz=209&hl=fi&start=151&tbnid=BlOMWKVTam9GNM:&tbnh=97&tbnw=150&prev=/images?q=maisema&start=144&ndsp=18&svnum=10&hl=fi&sa=N

Esim, aukeavan sivun oikean ylälaidan kuva.

srtbsrtbsrbtsr kirjoitti:

Ahaa, kun kuva todistaa salkkarihörhöjen "C-kiven" pelkäksi salkkarihörhöilyksi, ei sitten sen tausta kelpaa.

Muutama metri auton takana on selkeästi jonkinlainen harjanteen reuna, jota te salkkarit kutsutte aina hauskasti "trikkilinjaksi". Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen alamäki taustalla näkyvään laaksoon. Eli harjanteen reunan yläpuolella näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä. Minä en näe siellä yhtäkään kiveä. Joka johtuu siitä, että joko siellä ei ole kiviä, tai ne eivät näy niin kaukaa. Eikä näkymättömillä kivillä voi olla varjojakaan, joissa olisi jotain kontrasteja. Aurinkokin valaisee sellaisesta suunnasta ja sellaiselta korkeudelta, ettei taustalla olevien kukkuloiden varjot ole näkyvissä, tai noin loivarinteiset kukkulat eivät yksinkertaisesti synnytä varjoja. Tausta sumenee juuri sen verran, kuin sen tuossa tilanteessa käytetyllä aukolla ja tarkennuksella voi olettaakin sumenevan. Eikä se siis sumene ilmakehän takia, koska Kuussa ei ole ilmaa, vaan sen takia, että kameran tarkennus on muutaman metrin päässä, ja syvätarkkuusalueen ulkopuolella olevat kohteet eivät tallennu filmille terävinä.

Kuussa ei varmaankaan ole kiviä joka paikassa, eikä x metrin kokoista kiveä näe etäisyydeltä y. Astronautit olivat keräämässä kuukivinäytteitä, ja siksi on luonnollista, että he pysähtyivät aina paikkoihin, joissa oli kiviä, ja ottivat suurimman osan valokuvistaan niissä paikoissa.

Tässä todiste ettei kuvan epätarkkuus vie kontrasteja kuten väitit.
Kuten kuomaat epäselvässä taustassa on voimakkaat kontrastit
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/ap11-S69-25460HR.jpg

katsotaan uudestaan kirjoitti:

Siellä pyöreät muodot jättää aivan terävän valon ja varjon rajan, eipäs päde autokuvassa sama.
Tämä asia on aivan varma, oikeassa Kuussa otetussa kuvassa ei ole ilmakehän hämärrystä, ja niin ollen kaukaisiempien kuvakohteiden varjot ovat yhtä syviä kuin lähimpienkin kohteiden.
Muuta muuksi muulla tavalla kun tyhmäksi haukkumalla niin joku voi uskoa.

http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

Kaikki kohteet kuvan etualalla ovat korkeintaan muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on samalla alueella. Harjanteen takana näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä, eikä ole kameran syväterävyysalueella. Taustamaisema ei ole piirtynyt filmille terävänä, syynä ei ole ilma, vaan koska se ei ole kameran syväterävyysalueella.

En edelleenkään näe taustan maisemassa yhtäkään terävästi erottuvaa kiveä, enkä siksi myöskään terävästi erottuvaa kiven varjoa. Kukkulat ja kraatterit ovat niin loivarinteisiä, etteivät synnytä varjoja. Jos maisemassa ei ole yhtäkään esim. 20 astetta jyrkempää pintaa, ja aurinko paistaa esim. 30 asteen korkeudella, ei maisemaan synny varjoja.

Eikä etualalla olevassa kivessä näy C-kirjainta.

strbsrtbsrtb kirjoitti:

http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

Kaikki kohteet kuvan etualalla ovat korkeintaan muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on samalla alueella. Harjanteen takana näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä, eikä ole kameran syväterävyysalueella. Taustamaisema ei ole piirtynyt filmille terävänä, syynä ei ole ilma, vaan koska se ei ole kameran syväterävyysalueella.

En edelleenkään näe taustan maisemassa yhtäkään terävästi erottuvaa kiveä, enkä siksi myöskään terävästi erottuvaa kiven varjoa. Kukkulat ja kraatterit ovat niin loivarinteisiä, etteivät synnytä varjoja. Jos maisemassa ei ole yhtäkään esim. 20 astetta jyrkempää pintaa, ja aurinko paistaa esim. 30 asteen korkeudella, ei maisemaan synny varjoja.

Eikä etualalla olevassa kivessä näy C-kirjainta.

Kiitos muuten teille hörhöille, että tulee katseltua upeita kuukuvia. Tämä kinattu kuva löytyy makasiinista 107/C:

http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/images16.html#M107

Otetaanpa sieltä esimerkin vuoksi esille toinenkin kuva, vaikkapa tämä:

http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17470.jpg

Eipä näy siinäkään kovin syviä varjoja ja suuria kontrasteja koko kuvassa, ei noin yhden metrin päässä eikä useamman kilometrin päässä eikä siinä välilläkään.

strbsrtbsrtb kirjoitti:

http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a16/AS16-107-17446HR.jpg

Kaikki kohteet kuvan etualalla ovat korkeintaan muutaman metrin päässä, ja kameran tarkennus on samalla alueella. Harjanteen takana näkyvä maisema on useiden satojen metrien tai kilometrien päässä, eikä ole kameran syväterävyysalueella. Taustamaisema ei ole piirtynyt filmille terävänä, syynä ei ole ilma, vaan koska se ei ole kameran syväterävyysalueella.

En edelleenkään näe taustan maisemassa yhtäkään terävästi erottuvaa kiveä, enkä siksi myöskään terävästi erottuvaa kiven varjoa. Kukkulat ja kraatterit ovat niin loivarinteisiä, etteivät synnytä varjoja. Jos maisemassa ei ole yhtäkään esim. 20 astetta jyrkempää pintaa, ja aurinko paistaa esim. 30 asteen korkeudella, ei maisemaan synny varjoja.

Eikä etualalla olevassa kivessä näy C-kirjainta.

Väität että epätarkkus vie kontrasteja, voi et tiedä valokuvauksesta mitään, pikselikoko ratkaisee, ja vuoret ovat isoja ja niillä on isot varjot.
http://www.hq.nasa.gov/office/pao/History/alsj/a11/ap11-S69-25460HR.jpg

Näin se on! Kuu-hoax on täysin toissijainen juttu. Vain 911 on merkitystä nyt. Meitä kaikkia on kusetettu, niin virkkaria kuin salkkaria. Kuu-hoax on kuin pieru Saharassa merkitykseltään 911 tapahtumiin verrattuna, vaikka iso kusetus sekin.

Mikäs pelkkä 9/11-palsta tämä muka on? On mm. historiallisista ja seurauksellisista syistä tärkeätä, että kaikki valtiotason huijaukset paljastetaan.

Kylmä sota oli kovaa psykologista peliä. USA sai kuuhuijauksen avulla eräänlaisen teknoloisen etulyöntiaseman maailmanpoliisina. Se vaikutti myös amerikkalaisten itsetuntoon ja onnistuneen huijauksen seurausta ovat mm. lavastetut terroristihyökkäykset (9/11), joita ei ehkä muuten olisi edes yritetty.

Siis kaikille ihmisille tiedoksi, että maailman ihmisiä on k*stu silmään jo vuosikymmenet! Sama meno jatkuu tulevaisuudessakin, jos vain annamme asioiden olla paljastumatta.

anti-kuu kirjoitti:

Näin se on! Kuu-hoax on täysin toissijainen juttu. Vain 911 on merkitystä nyt. Meitä kaikkia on kusetettu, niin virkkaria kuin salkkaria. Kuu-hoax on kuin pieru Saharassa merkitykseltään 911 tapahtumiin verrattuna, vaikka iso kusetus sekin.

Itse taas pidän 911-tapausta jo niin selvästi amerikkalaisten itsensä tekemänä operaationa, etten jaksa asiasta jauhaa. Syy ja seuraukset ovat niin ilmiselvät. Äärimmäisen röyhkeää on omien siviileiden tappaminen tekosyynä hyökkäyksille.

Asiasta on toki tärkeää puhua, mutta kannattaa keskittyä myös asioihin, joista koko 911-p*ska on lähtöisin: kaikista niistä aikaisemmista onnistuneista k*setuksista, jotka ovat menneet läpi taitavasti suunnitellun propagandan vuoksi. Myös niissä on tullut ihmisuhreja (salaliitoille tyypillistä), joka tekee ne vielä enemmän paljastamisen arvoiseksi.

kauaskantoiset seuraukset kirjoitti:

Itse taas pidän 911-tapausta jo niin selvästi amerikkalaisten itsensä tekemänä operaationa, etten jaksa asiasta jauhaa. Syy ja seuraukset ovat niin ilmiselvät. Äärimmäisen röyhkeää on omien siviileiden tappaminen tekosyynä hyökkäyksille.

Asiasta on toki tärkeää puhua, mutta kannattaa keskittyä myös asioihin, joista koko 911-p*ska on lähtöisin: kaikista niistä aikaisemmista onnistuneista k*setuksista, jotka ovat menneet läpi taitavasti suunnitellun propagandan vuoksi. Myös niissä on tullut ihmisuhreja (salaliitoille tyypillistä), joka tekee ne vielä enemmän paljastamisen arvoiseksi.

oma kuuhuijaussivu jota voi tarvittaessa linkittää joka väliin. Youtubessahan on vaikka millä mitalla noita hauskoja pätkiä, joista käy mainiosti ilmi, että koko touhuhan on täyttä teatteria.

Lisäksi laitat vidoen Apollo 11:sta lehdistötilaisuudesta ja tietty kuvia joista selviää miten alkeellisesti koko touhu on toteutettu.

Ja lopuksi vielä mainitset, että NASA yllättäen hukkasi alkuperäiset nauhat, niin siinähän on jo hyvä alku. Pääset paljon vähemmällä kun keräät kaiken yhden linkin taakse. =)

Mahdollinen kuuhuijaus on sinänsä mielenkiintoinen, että jos esim. yksi astronauteista kertoisikin sen olevan huijausta niin siihen osallisuuttaan yhdysvaltain hallituksen olisi mahdotonta kieltää. Tietysti tällainen astronautti osoitettaisiin mielenvikaiseksi "virallisella" lääkärintarkastuksella tai sitten astronautti tekisi itsemurhan tai kuolisi auto-onnettomuudessa.

Outo hiihtäjä kirjoitti:

Mahdollinen kuuhuijaus on sinänsä mielenkiintoinen, että jos esim. yksi astronauteista kertoisikin sen olevan huijausta niin siihen osallisuuttaan yhdysvaltain hallituksen olisi mahdotonta kieltää. Tietysti tällainen astronautti osoitettaisiin mielenvikaiseksi "virallisella" lääkärintarkastuksella tai sitten astronautti tekisi itsemurhan tai kuolisi auto-onnettomuudessa.

Sitä on taas katsottu televisiosta ihan liikaa Jack Baueria!

Miten niin vasemman puoleisen rengasparin jäljet ovat hävinneet? Kyllä minä ainakin näen ne ihan selvästi.