On vain kaksi mahdollisuutta: ikuinen kadotus tai ikuinen valkeus. Siis rajatapauksessa kokonaisuuteen katsoen mitättömänkin pieni teko hyvään tai pahaan kallistaa vaa´an jompaan kumpaan suuntaan. Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista?
Viimeisen tuomion logiikka
epäileväinen
17991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eli kadotukseen joutuu jos on tehnyt tarpeeksi syntiä.
Ja mitähän se synti sitten on?
Paavien kirkolliskokouksissa päätettyjä, heidän mielestään pahoja tekoja, joista tulee rankaista helvetillä.
Helvetti on kirkonmiesten keksimä pelottelukeino, jolla ihmiset saataisiin pysymään veronmaksajina kirkolle.
Siksi kaikkia vapaita ajattelijoita on aina pidetty paholaisen palvelijoina. Esim. noidat ja pakanat, jotka eivät suostuneet kirkon teokratian alaisiksi.
Oikea Helvetti, se mistä Jeesuskin puhui, taas on ihmisen henkinen tila, jossa hän ikäänkuin on kaukana valaistumiesta ja jumaluudesta, unohtanut alkuperänsä ja rypee maallisissa murheissa.
Hieman samoin kuin Buddhalaisuudessa: maanpäällinen elämä on Helvetti, mistä tulee päästä pois valaistumalla.
Elämme siis jo tässä ja nyt valitsemassamme helvetissä tai paratiisissa.
Ymmärrys tuomion oikeudenmukaisuudesta aukeaa viimeistään silloin, kun saa uudestisyntyä ja alkaa kertoa tästä hyvästä muille. Vilpittömin sydämin saa kertoa kuinka todellinen rauha ja ilo tuli elämään, kun antoi elämän hallintavallan Jeesukselle. Jotkut ystävät painavat päänsä ja nöyränä myöntävät että tottahan tuo muutos on elämässäsi ja tulevat myös uskoon. Sitten taas jotkut reagoivat varsin voimakkaasti ja osoittavat paheksuntaa ja hylkäämistä sen takia että puhuu Jeesuksesta.
Katsos ei se pilkka kohdistu itseä kohtaan vaan häntä kohtaan, joka on sydämeen tullut. Ihmiskunta on syntiin langennut ja monet eivät yksinkertaisesti halua kuulla totuutta omasta tilasta. Mielummin pidetään pää pensaassa. Ollaan autuaan tietämättömiä asioista, "Elämä on suuri mysteeri"
Mutta joka tunnustaa olevansa syntinen ja vailla Jumalan kirkkautta, hän saa ottaa vastaan Jumalan armon.
Tein 19 sivun tutkielman pari kuukautta sitten helvetistä.
Kysyit että eikö ole epäoikeudenmukaista että joutuu jompaankumpaan äärimmäisyyteen. On kaksi voimaa maailmankaikkeudessa. On Jumala ja on saatana. Jompi kumpi pitää valita. Molemmille ei voi kuulua eikä myöskään voi olla välittämättä kummastakaan.
Luuk. 16:13
Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."
Ja Jumala on ainoa jonka luo menemme.
Kyllä sinulla on ongelma kuten koko ihmiskunnalla on iso ongelma. Pääsi tapahtumaan se syntiinlankeaminen.
Mitään syntiinlankeemista ei ole koskaan tapahtunut. Joten sitä ongelmaa ei ole kenelläkään.
Toissapäivänä sain johdattaa erään ihmisen uskoon. Jumala kutsui häntä pelastukseen. Hän itki, tuntui että hänen pahat tekonsa painoivat häntä tosi paljon. Hän katui sitä, miten hän oli vihannut miehiään elämänsä aikana, kuinka hän oli yhden lapsenkin surmannut abortin kautta. Miten hän ei ollut kyennyt antamaan anteeksi niitä pahoja asioita, joita hänen isänsä oli hänelle lapsena tehnyt. Koko elämänsä ajan hän on purkanut vihaansa ja katkeruuttaan eri miehiin, jotka taas vastasivat väkivallalla.
Olisiko minun tullut sanoa, että ei hätiä mitiä. Jumala katsoo kaikkea läpi sormien, mitään ongelmaa elämässäsi ei olekaan. Jatka vain ja unohda kaikki.
Ei!
Hän pyysi minua että rukoilisin hänen puolestaan, että hän voisi saada vielä yhden mahdollisuuden. Rukouksessa johdin häntä tunnustamaan hänen oman kykenemättömyytensä antaa anteeksi omalle isälleen. Hän tunnusti Taivaan Isän edessä, että hän katui syntejään ja sanoi, että hän uskoo nyt, että Jeesuksen yllä oli ristillä kaikki hänen syntinsä. Siinä hetkessä tunsin kuinka voima laskeutui ylleni. Jostain tuli vain suuri ilo kun julistin tälle henkilölle, että Raamatun mukaan minulla Jeesuksen palvelija on valta vapauttaa sinut kaikista synneistäsi. Henkilö itki ja alkoi myös iloitsemaan. Tunsin hengessäni kuinka taakat putosivat hänen yltään. Tuli pelastuksen ilo!
Halleluja!
sanoa ettei Jumala häntä hylkää niitten tekojen vuoksi. Varsinkin abortti ei ole murha. Niin monet naiset kärsivät syyllisyyden tunteista abortin takia, idioottimaista sitten vielä lisätä heidän kärsimyksiään kuvitelluilla syntien anteeksi antamisilla. Jumala ei hylkää ketään heidän tekojensa takia. Ne eivät ole syntejä vaan erehdyksiä, joista opimme.
Australiasta NDERFin palstalla otti tämän aiheen jossain vaiheessa puheeksi.
Hänen poikansa oli sanonut "Mum, you're my mother for the second time". (olet äitini toista kertaa).
Ko. naiselle oli tehty teini-iässä abortti. Hänen poikansa (joka siis oli abortoitu ensimmäisellä kerralla) oli valinnut hänet uudelleen äidikseen ja syntynyt tähän maailmaan sen jälkeen, kun kyseessä oli nyt ollut toivottu raskaus ja hän sai syntyä hyvään kotiin.
Luin myös eräästä tapauksesta, jossa kouluikäinen tyttö oli pelännyt sairaalloisesti tulta. Hänen vanhempansa eivät olleet ymmärtäneet sitä, ja olivat vieneet tytön psykiatrille. Tyttö oli hypnoosissa kertonut, että hän näkee jatkuvasti unta siitä, miten hän oli äitinsä kohdussa, turvassa ja rauhassa. Hänet revitään sieltä väkivalloin ulos, ja heitetään tuleen...
Hänen äitinsä oli pyörtynyt kuullessaan tuon.
Selvisi, että hänen äitinsä oli ollut teininä raskaana pojalle, joka oli painostanut tätä ottamaan abortin. Kun nainen ei ollut suostunut, poika oli houkutellut tämän rannalle, jossa hänen kaverinsa olivat olleet väijyksissä. Hänet oli isketty maahan, ko. poika oli vaatehengarilla kaivanut sikiön ulos äitinsä kohdusta, ja heittänyt sen rantanuotioon, ja pakottanut naisen katsomaan sitä koko ajan.
===
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että koska olemme täällä vapaaehtoisina, voimme tulla tänne uudelleen - joko syntymään samasta äidistä tai jostakusta toisesta. Abortti on todella ikävä ja ahdistava asia, mutta joskus se (kuten ystäväni tapauksessa) on se pienimmän riesan tie. Hänen poikansa ei ollut kantanut äidilleen kaunaa, sillä hän tiesi nyt olevansa paljon paremmassa kodissa kuin äidin ollessa teini-ikäinen ja saavansa elämälleen paljon paremmat lähtökohdat.
Mitä abortin sattuessa pitäisi tehdä? Mielestäni äidin pitäisi saada haudata lapsensa, surra häntä ja rukoilla. Abortti ei ehkä ole murha, mutta se on joka tapauksessa valtava määrä kyyneliä.
Monet naiset ovat todistaneet sen kuinka raskasta abortin teko on, tai oikeastaan elämä sen jälkeen. En kuitenkaan tuomitse abortin tekijöitä koska itse voisin olla ihan samassa tilanteessa.
Uskomuksellisista asioista puhuessani itselleni sanat: Tuomio, oikeus, vääryys, tapa, oikeus, pakko, määritelty jne... ovat kuin veteen piirretty viiva subjektiivisen suhteellisuuden ymmärryksen kautta.
Periaatteessa mieleeni tulee eräs anekdootti brittiläisestä sketsisarjasta, jossa koomikko kaksikko yrittää jotain olevinaan fiksua sanoa ja toinen lopettaa sanoen "ei jaksa" :)
Palstan nimi on "Mitä kuoleman jälkeen".
Yksi kokee kertoen.
Yksi tietää kokematta.
Yksi kokee kertomatta.
Yksi tietää kokien.
Yksi kokee ymmärtäen.
Yksi tietää kokematta.
Yksi tietää tietämättä.
Yksi tietää tietäen.
Kaikki ymmärtäen kokonaisuuden elävät.
Suhteellisuus on helppoa, mutta suhteettomuus hieman haasteellisempaa.
Omassa elämässään 'uudesti syntymistä' ei parane vähätellä riippumatta elämän katsomuksesta.
Kukaan ihminen ei pelastu tekojensa avulla!!! Ihminen itse ei kykene tekemään yhtään mitään pelastuksensa eteen!!! Jokainen ihminen on perisynnin saastuttama ja Helvetin oma alusta saakka, ja Jumala vihaa, VIHAA KOKO IHMISKUNTAA perisynnin takia!!! Jumala haluaa tuomita kaikki maailman ihmiset helvettiin, paitsi ne, jotka on jo ennakolta valittu pelastukseen ennen heidän syntymäänsä!!!
Mitkään teot eivät vaikuta siihen, joutuuko ihminen pelastukseen vaiko HELVETIN IANKAIKKISEEN TULEEN!!! Pelastus on
- vain uskosta
- vain armosta
- vain Kristuksen pelastustyöstä
- vain Pyhästä Kirjasta
- vain Yksinomaan Jumalan Kunniaksi
Ihminen siis ei saa HELVETTITUOMIOTA pahojen tekojensa tähden, vaan Helvetti on meidän jokaisen kohtalomme!!! Mutta suuressa armossaan Jumala on ennakolta valinnut joitakin meistä ihmisistä pelastukseen ennen heidän syntymäänsä!!!
Jumala julistaa erehtymättömässä Pyhässä Sanassaan Roomalaiskirjeen 9. luvussa seuraavasti:
Room 9:11-12
Jo ennen kaksospoikien syntymää, ennen kuin he vielä olivat tehneet mitään hyvää tai pahaa, Jumala sanoi Rebekalle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa." Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon. 13 Onhan kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin." 14 Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. 15 Hän sanoo Moosekselle: "Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon." 16 Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. 17 Kirjoituksissa sanotaan faraolle: "Sen vuoksi minä korotin sinut, että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa." 18 Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.
19 Joku teistä ehkä kysyy: "Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan." 20 Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: "Miksi teit minusta tällaisen?" 21 Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten? 22 Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty tuhottaviksi. 23 Loppumattoman kirkkautensa hän taas on antanut ilmetä niistä astioista, joita kohtaan hän osoittaa laupeutta ja jotka hän on valmistanut kirkkautta varten. 24 Sellaisiksi hän on kutsunut meidät, olimmepa juutalaisia tai emme. 25 Hoosean kirjassa hän sanoo:
-- Minä olen sanova kansakseni sitä, joka ei kansaani ollut, ja rakastetukseni sitä, jota en rakastanut.
26 Ja samassa paikassa, jossa heille sanottiin: "Te ette ole minun kansaani", heitä tullaan sanomaan elävän Jumalan lapsiksi.
27 Mutta Israelista Jesaja huudahtaa: -- Vaikka Israelin kansa olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä pelastuu vain rippeet. 28 Äkkiä ja lopullisesti on Herra toteuttava sanansa maan päällä.
29 Jesaja on myös ennustanut:
-- Ellei Herra Sebaot olisi säästänyt meistä siementä, meidän olisi käynyt kuin Sodoman, me olisimme Gomorran kaltaiset.
I30 Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. 31 Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. 32 Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen, 33 josta on kirjoitettu:
-- Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.
Tuomio siis tulee sen mukaan, uskooko joku ihminen Jumalaan ja Jeesukseen ja ottaako hän Jeesuksen soviustyön vastaan, ja kukaan ei voi sitä omasta voimastaan tehdä, vaan vain ne voivat olla aidosti uskossa, jotka Jumala on jo etukäteen pelastukseen valinnut!!! Loput on valittu iankaikkiseen HELVETIN TULEEN jo ennen heidän syntymäänsä, eikä siihen mitkään teot vaikuta!!!
Eli vaikka ihminen olisi kuinka hyvä ja kiltti ja eläisi kuin pyhimys, HÄN JOUTUU HELVETIN TULEEN jollei Jumala ole häntä etukäteen valinnut pelastukseen ja siunannut häntä uskovaisuudella!!! Samalla tavoin kuka tahansa raiskaaja, kiduttaja, ryöväri ja murhamies pelastuu, jos hän vain uskoo Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä ja Jumala on valinnut hänet etukäteen pelastukseen!!!
Kaikki riippuu siis täsmälleen siitä, onko Jumala määrännyt sinut etukäteen taivaaseen vaiko HELVETIN IANKAIKKISIIN LIEKKEIHIN, ei mistään, mitättömimmistäkään teoista, ajatuksista, sanoista tai valinnoista!!!
Älä jaksa. Kotiteologina (vai onko ihan tiedekunta-) varmasti osaat rakentavamminkin uskonnosta ja uskosta keskustella.
Tuollaista trollausta kukaan jaksa. :D
Siksi, että olen sick and tired eli suomeksi kyrpiintynyt täällä postaavien kristittyjen helvetillä pelotteluun ja uhkailuun sekä kiristykseen.
Kristityt ovat myös harvinaisen kovakorvaista väkeä eivätkä he kuuntele sen enempää kokemuksen ääntä, filosofiaa kuin logiikkaakaan, vaan paukuttavat jatkuvasti Raamattua pöytään.
Niinpä mottaan kristittyjä heidän omalla aseellaan eli kalvinismilla. Kalvinismi on kristinuskon kaikkein loogisin, ehein, yhtenäisin - ja vastenmielisin - muoto, eikä yhdelläkään kristityllä ole siihen mitään vastaansanottavaa.
"Mutta suuressa armossaan Jumala on ennakolta valinnut joitakin meistä ihmisistä pelastukseen ennen heidän syntymäänsä!!! "
Mutta kuinka uskovainen voi predestinaatio-opin mukaan olla varma siitä, että pelastuu jos antaa elämänsä Jumalan haltuun ja elää Jumalan tahdon mukaan?
Itse en ymmärrä sitä, että kun Jumala luo maailmaan ihmisiä, niin osan Hän jo ennalta tuomitsee kadotukseen. Miksi kaikki sitten eivät pelastu jos Hän haluaa kaikkien pelastuvan?
Omasta mielestäni usko on lahja Jumalalta. Jumala haluaa että kaikki ihmiset pelastuisivat. Hän ei ole itse aivoitellut ketään kadotukseen, vaan ihmiset itse ovat hylänneet Jeesuksen ja täten hylänneet pelastuksen.
Jumala liikkuu vapaasti ajassa. Jumala näkee siis maailman kaikki hetket ja näkee millaiseksi maailma on tuleva.
En usko, että Jumala ennakolta valitsee tietyt ihmiset kadotukseen ja toiset taivaaseen, vaan Hän näkee ennalta ketkä sinne helvettiin joutuvat.
Eli Luther ei opettanut ns. kaksinkertaista predestinaatiota, jonka mukaan Jumala olisi valinnut tietyt ihmiset. Raamattu opettaa luterilaisen tulkinnan mukaan valintaa Kristuksessa. Jumala valitsi Kristuksen, joka on koko maailman vanhurskaus ja syntien anteeksianto. Tämän vuoksi Luther piti esim. Joh 3:16:ta erittäin merkittävänä kohtana Raamatussa. Valinta on tapahtunut Jumalan monergistisena tekona Jeesuksessa - sen vuoksi kaikki Häneen uskovat ovat valittuja. Luther kuitenkin kiisti myös ihmisen vapaan tahdon! Eli ihminen ei voi omasta järjestään, voimastaan tms. uskoa, vaan sekin on yksin Jumalan työtä. Eli muodostuu paradoksi, jota ei voi purkaa - eikä saa purkaa.
mutta Calvin opetti.
Luther oli teologi, Calvin oli juristi. Lutherin teologia on täynnä aukkoja ja epäloogisuuksia, Calvinin teologia on loogisesti yhtenäinen, kestävä ja aukoton - ja täysin screwed up. Calvin purki tuon paradoksin ja hän purki sen todella taitavalla, kylmän lohduttomalla ja brutaalilla tavalla, juuri sillä tavoin kuin vain lakimies sen voi tehdä.
Suurin osa maailmassa tällä hetkellä kiertävistä lakimiesvitseistä on tiettävästi Lutherilta peräisin - arvattavista syistä.
Lutherin teologia voidaan kumota Raamatulla, Calvinin teologiaa ei voida. Calvinin teologia täytyy kumota muilla keinoin - se toki on kumottavissa.
>>Mutta kuinka uskovainen voi predestinaatio-opin mukaan olla varma siitä, että pelastuu jos antaa elämänsä Jumalan haltuun ja elää Jumalan tahdon mukaan?>Itse en ymmärrä sitä, että kun Jumala luo maailmaan ihmisiä, niin osan Hän jo ennalta tuomitsee kadotukseen. Miksi kaikki sitten eivät pelastu jos Hän haluaa kaikkien pelastuvan?>Omasta mielestäni usko on lahja Jumalalta. Jumala haluaa että kaikki ihmiset pelastuisivat. Hän ei ole itse aivoitellut ketään kadotukseen, vaan ihmiset itse ovat hylänneet Jeesuksen ja täten hylänneet pelastuksen.>Jumala liikkuu vapaasti ajassa. Jumala näkee siis maailman kaikki hetket ja näkee millaiseksi maailma on tuleva.>En usko, että Jumala ennakolta valitsee tietyt ihmiset kadotukseen ja toiset taivaaseen, vaan Hän näkee ennalta ketkä sinne helvettiin joutuvat.