Tällä palstallahan normaalistikin puhutaan puutaheinää, mutta tässä avauksessa sitä voi tehdä oikein luvan kanssa. Mitenkähän sitä muuten oikesti puhutaan puutaheinää? Luulisi sitä olevan kohta tikkuja kielessä ja heinät nenässä. Olisiko sittenkin parempi puhua pehmosia? Jotku kuulemma puhuvat läpiä päähänsäkin. Liekö tuokaan nyt ihan järkevää, eikös niistä reijistä valu viimeisetkin järjenrippeet?
Puutaheinää!
norMix evk
364101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 103 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
saada kukko käskein laulamaan. Tai kana munimaan kultamunia.
Äh.. öh.. mmmphhh... *pinnistää* Nyt kun on oikein lupa, en pääse puusta pitkään etsiessäni jotain höpötettävää heinäsuovasta.
Heinät sitäpaitsi aivastuttaa nenässä.
Parasta komiikkaa on tietysti tilannekomiikkaa, ei huumoria tekemällä tehdä. Paras esimerkki lienee kotimaiset "viihde"ohjelmat joitain poikkeuksia lukuunottamatta.
Muutta kun neulaa etsii sieltä heinäsuovasta niin eiköhän siinä samalla aina jotain muutakin mukavaa keksi ;-))...ja ainakin voi heilua kun heinämies. Sääli muuten nuo nykyiset heinänkorjuumenetelmät, kun ei oikein kunnon heinähommiin enää nykyään pääse. Ja taitaa ne heinäladotkin olla kohta katoavaa kansanperinnettä. Ei ihme ettei kansa enää juuri lisäänny.
..että lisääntymistä edisti aiemmin myös yöjalassa käynti. En ole ikinä yöjalkaa nähnyt. Oiskoskos se jokin Nokian musta saapas---vai? Ettei sitten ole huopikkaat? Laulussa kun sanotaan: huopikkaat, huopikkaat äiti tahtoo piilottaa...*hoilaa*
Nykyisinä kiireisinä aikoina käydään vaan yöjuoksulla lenkkikengät ja mahdollisesti jopa piikkarit jalassa. Selvähän se on ettei tuollaisella vauhdilla mitään synny!
Heinähattu ja Vilttitossu -kirjasarjasta. Pitäisiköhän tsekata, mitä niissä kirjoissa oikein on? Ettei vaan olisi piilotettuja ohjeita yöjalan etsintään..
Oletkos nähnyt kenenkään kulkevan yhtä jalkaa?
tsekattava on! Ajatteleppa vaikka Akuankkoja. Niilläkin on puserot päällä, mutta ei housuja ollenkaan. Muumit ovat ihan nakuja. Mitä nyt mammalla käsilaukku ja papalla hattu.
Yhtäjalkaa kulku voi olla, joko käsikynkkää, tai sitten toista osapuolta muutoin talutetaan. Voi se olla tietty puujalkakin. *köh*
hetken vitsit vähissä, jos käy niin ikävästi, että kulkemiseen tarvitsee puujalkaa.
kengissä ja se toinen sattuukin olemaan omissa kengissään, niin ainoa mahdollinen keino päästä eteenpäin lienee kulkea yhtäjalkaa.
eniten tuohon viimeiseen ryhmään. Ja kun ei ole mitä valua, niin ei haittaa mitä puhuu. :))
Turha järjenkäyttö on vaan rasite, joka estää keksimästä mitään kivaa. Mitäs järjetöntä olet muuten viimeaikoina puuhaillut?
olen ollut töissä ihan selvin päin *häpeää*
Sietääkin hävetä, ei olisi sinusta uskonut! Vai heitätkö sittenkin legendaa? *epäilee vahvasti lukemaansa*
että on totta joka sana, tällä kertaa en valehtele. Kyllä hävettää itseänikin. Ennen oli kaikki toisin, ja paremmin. Töissä sai käydä milloin huvitti, tosin rahaakaan ei pahemmin ollut mutta mihinpä sitä kotona tarvitsee. Nykyään saa raataa niska limassa eikä rahaa ole sen enempää. Mihin maailma on oikein menossa, sanopa sinä viisaampana.
retkahduksia sattuu, ei kukaan ole täydellinen. Sitäpaitsi saman ikeen alle tässä on yks sun toinen syystä tai toisesta joutunut. Mutta toveri, katse eteenpäin! Jonain kauniina (tai sateisena) päivänä murramme vielä kahleemme ja luomme uuden uljaan maailman, missä ei kukaan töitä tee kun korkeintaan huvikseen! Menneen wapun muistoksi laulakaamme kansainvälinen: Työn orjat, zorron yöstä nouskaa....
uskoa sanoihisi! Mutta ei näy loppua tälle raadannalle. Pahinta kaikessa on nykyinen lainsäädäntö, joka ikään kuin sallii että riistotyönantaja vaatii duuniin jopa sunnuntaisin. Mitä siinä tuplapalkka auttaa, vapaus on mennyttä iäksi. Kuinka kaipaankaan niitä aikoja, kun (persaukisena) vain käväisin työmaalla ja hilpaisin ripeästi koneen ääreen palstailemaan. Nykyään ei puhettakaan sellaisesta, paitsi persaukisuus on pysynyt vakiona. Ei näe kunnon tappeluksia, pois ovat kaikki kun koneen ääreen ehdin, sikäli kun niitä on ollutkaan, onko? Yhdyn lauluusi täysinäisin rinnoin, vaikka enemmän tykkään siitä ”messuhallin katolla on sirppi sekä vasara ja eduskuntatalolla soi sirmakka” jne. Ehkä tunnetkin kappaleen? Vappuna olen usiasti sitä lauleskellut.
eipä kai se palkkatyöläisen arki kurjuutta kummemmaksi muutu vaikka kuinka töitä paiskisi. Verottajan taskuun lähinnä lisätienestit menevät. Arjen ankeutta tietysti helpottaa, jos edes ohimennen pääsee virtuaalimaailman tapahtumia seuraamaan työpäivän aikanakin. Vai onko sinulta tämäkin mahdollisuus viety? Toinen kärsimystä lieventävä seikka ainakin itsellä on ikkunapaikka, kun on jonkilainen käsitys vuorokaudenajasta ja vallitsevasta säästä. Oma työnatajani kunniaksi mainittakoot vielä muutama henkilöstötapahtuma/vuosi sekä tietyt ilmaiset liikuntamahdollisuudet. Mutta työ on työtä, joka rajoittaa omia harrasteita ja liikkumisen vapautta. Tietysti ihannetapauksessa työ on niin mielekästä, että se käy lähes harrasteesta.
Aika rauhalliseksi ja hieman aneemiseksi tämä laiffipalsta on viimeaikoina mennyt etkä kovin kummoisista tappeluksista ole jäänyt osattomaksi.
työpaikan toimivat ihmissuhteet ja mahdollisuuden huumorinviljelyyn lisäkeinoina lievittää työssäkäynnin ankeutta. Mä joka päivä töitä teen, joka aamu seitsemäksi meen...*hoilottaa*
mukavat työkaverit ovat ainoa valopilkku tässä surkeudessa. He jaksavat naureskella (kanssani?) kun joudun mitä kurjimpiin tehtäviin. Minä kuulen säästä asiakkailta, muuten en sitäkään tietäisi eikäpä sillä isoa väliä olekaan kun olen sisätiloissa. Meilläkin on hyvät liikuntamahdollisuudet, kaiket päivät saa juosta edestakaisin. Joskus suuri kalifi voivottelee että on epähuomiossa antanut meikäläiselle liian lyhyen työvuoron. Hän korjaa sen kyllä tulevaisuudessa, luulen.
Ei tappeluksia? Eipä ihme sitten että on aneemista, virtuaalitappelukset aina jotenkin piristävät päivää varsinkin jos ei itse ole osallisena, ja vaikka olisikin. Jotenkin ei silti enää jaksa, kaipa tässä on tullut virtuaalivanhaksi. Enkä ole valovuosiin nähnyt kunnon provoja, Rossu sentään osasi niitä tehdä. Aina toivoin häntä palstalle ja kun tuli niin kaduin katkerasti. Oi niitä aikoja. *märisee*
Ps. Mä meen joskus kuudeksi ja silloin pitää nousta viideltä kun täytyy laittaa tukka. Mulla kun on se littana kohta ja pyörre. Voi saamari mitä elämää!
on kyllä jo aika rankkaa, otan osaa. Siinä ei sitten enää parane puoleenöihin riekkua. No toisaalta sitten pääsee aikaisemmin poiskin. Olin itse joskus nuoruudessa kesän vuorohommissa. Joskus aamuvuoron jälkeen kaaduin sänkyyn. Heräsin kellon näyttäessä puoli kuusi. Ryntäsin fillarille ja polkemaan töihin. Vasta matkalla tajusin, että onkin ilta ja eikun takaisin. Joo ei oo herkkua työläisen arki.
mistä tämäkin sanonta on alkunsa saanut?
Tähän oli kuitenkin jo (lähes pakko) vastata.
Voisi tietty viitata kintaalla, tai antaa valua sormien läpi. Miksei toisaalta tätä saattaisi huljauttaa ämpäristä naapurin pihallekin.
Maalaisille saattaa heinästä riittää puhuttavaa, ja puustakin uskois asiaa löytyvän.
Miks muuten tulitikut tehdään nykyisin heikosta puusta? Katkeavat raapaisussa. Tulipää lentää ties mihin. Tikku jää vaan kännyyn.
Oiskos aihetta laittaa tikkua ristiin?
Heinästä ei paljoa juttua löydy. Paitsi jos heinäkasassa peuhaa. Miksei kukaan enää laita heinää seipäälle? Heinä ajetaan muoviseen umpioon. Heinäpelloilla oli ennen romantiikkaa. Ainaskin suomifilmeissä.
että vetäsin tässä avauksen oikein etuajassa. Aluperinhän tähtäsin tuonne kesä-HEINÄkuulle- olettaen ettei muuta kiireitä ilmaannu.
On tosiaan sääli tuon heinäntekokulttuurin katoaminen, kun eivät nuoret ylioppilaat ylioppilaslakit päässään freessinä pellolla heinää tee ja iloisesti rupatellen pellon pientareella liinan päällä taukokaffeita juo. Oliskohan sillä kysyntää, jos alkaisi kauppaamaan perinteisiä heinäntekolomia kaupunkilaisille- hyvästä maksusta tietty? Majoitus olisi tietenkin heinäladossa.
meitä maalaisiakin sinne, ei noitten valkoisten muovisten maamunien päällä ole kiva maata. Viimeksi viime kesänä, kun kävin läheltä katsomassa, pieniä etanoita oli pinta täynnä. Ei kovin romanttista. Heinänkorsi suussa kävelin ystävättären kanssa pellonreunaa hänen ulkoiluttaessaan koiraansa. Oli elokuinen iltayö, ilta hieman kostea (parillakin tapaa). Minulla oli sandaalit jalassa, kun oli niin lämmin. Arvatkaa oliko mukava nyppiä heinikosta tarttuneita pikkuetanoita pois varpaittenväleistä?!
talteen ne etanat ja tehnyt ruokaa. Ravintelissahan etanoista saa maksaa mansikoita....josta tulikin mieleen, että taidankin laittaa mansikkamaan siihen heinäpellon viereen.
Vapun jälkeen hieman miedompi viikonloppukevennys!
Nainen lähestyi pappiaan ja kertoi hänelle, "Isä, minulla on ongelma.
Minulla on kaksi naaraspapukaijaa, mutta ne osaavat sanoa vain yhden
asian."
"Mitä ne sanovat?" pappi tiedusteli.
"Ne osaavat sanoa ainoastaan, "Hei, olemme prostituoituja. Haluatko pitää
vähän hauskaa?"
"Sehän on kamalaa!" pappi huudahti, "mutta minulla on ratkaisu teidän
ongelmaanne. Tuokaa teidän kaksi naaraspapukaijaanne minun talooni ja minä
laitan ne samaan häkkiin kahden urospapukaijani kanssa, joita olen
opettanut rukoilemaan ja lukemaan raamattua. Minun papukaijani opettavat
teidän papukaijojanne lopettamaan tuon kauhean lauseen ja teidän
naaraspapukaijanne oppivat ylistämään ja palvomaan Jumalaa."
"Kiitos!" nainen vastasi. Seuraavana päivänä nainen toi naaraspapukaijansa
pappilaan.
Papin kaksi urospapukaijaa pitelivät rukousnauhaa ja rukoilivat häkissään.
Nainen laittoi naaraspapukaijansa samaan häkkiin urospuolisten kanssa ja
naaraspuoliset sanoivat, "Hei, olemme prostituoituja. Haluatteko pitää
vähän hauskaa?"
Toinen urospuolisista katsoi toiseen ja huusi, "Pistä se rukousnauha pois.
Meidän rukouksiimme on vihdoinkin vastattu!"
Munkkiluostarissa munkit istuivat suuressa salissa ja kopioivat pyhiä kirjoituksia päivä toisensa ja vuosi toisensa jälkeen. Luostariin saapui uusi, tavallista uteliaampi ja tiedonhaluisempi munkki. Hän totesi, että munkit ovat kopioineet ja kopioineet vuosisatoja toisten munkkien jo aiemmin kopioimia tekstejä, joten alkuperäisiä tekstejä ei enää ollut. Hän kysyi apotilta, missä alkuperäiskirjoitukset ovat ja apotti veikin hänet suureen holviin ja jätti munkin tutkimaan alkuperäisiä pyhiä kirjoja. Apotti tuli muutaman tunnin kuluttua hakemaan munkkia pois ja löysi tämän itkemästä ja hakkaamasta päätään seinään. Apotti tiedusteli mikä hätänä, johon munkki vastasi: - Helvetin kirjoitustaidottomat! Se on CELEBRATE eikä CELIBATE!!!
Parasta pitkään aikaan.
Nuori Isä kirkossa oli niin hermostunut ensimmäisen ehtoollisen kanssa, ettei voinut edes puhua kunnolla, vaan änkytti koko ajan. Ennen toista ehtoollistaan, seuraavana sunnuntaina, kokenut Arkkipiispa kertoi niksin, miten voisi rentoutua.
Tämä ehdotti seuraavaa: "Ensi kerralla pistä pari tippaa vodkaa vesilasiin ja juo se. Näette sitten, miten parin lasillisen jälkeen olo on rentoutunut". Seuraavana sunnuntaina Isä teki kuten neuvottua ja heti tunsi miten rennoksi muuttui. Ehtoollinen sujuikin hienosti ja puhe oli erinomaisen sujuvaa. Nuori Isä oli oikein ylpeä lämpimästä, hartaasta ja välittömästä tunnelmasta, jonka hän oli kyennyt kirkkoväkeen puheellaan luomaan.
Ehtoollisen jälkeisenä päivänä Isä löysi huoneestaan Arkkipiispalta kirjeen:
Hyvä Isä,
Seuraavan kerran pistäkää pari tippaa vodkaa vesilasiin - ei pari tippaa vettä vodkalasilliseen. Älkää etenkään laittako paria vodkalasillista ehtoollisviinin sekaan. Kerron teille muutamista huomioista, jotta samat erheet eivät toistuisi ensi sunnuntaina:
- Vodkan lisäksi sitruunaviipaleet, jääpalat, aurinkovarjot ja pillit ovat ehtoollisviinimaljaan kuulumattomia asioita. -
Se pieni koppi siinä alttarin vieressä ei ole vessa.
- Pidämme liperejä kaulan, emme otsan ympärillä, vaikka Jeesus joskus otsapantaa käyttikin. Ei ole myöskään tapana taitella lipereistä jäniksen korvia.
- Yrittäkää välttää Pyhän Marian patsaaseen nojaamista ja etenkin Hänen halaamistaan ja rintojen kourailua.
- Vaikka alttarin viereisillä enkelipatsailla onkin siivet, ei ole soveliasta yrittää ratsastaa heillä taivaaseen Jeesusta moikkaamaan etenkään tuohuksella piiskaa takapuolelle antaen.
- Edellä mainitun epäonnistuminen ei myöskään anna aihetta repiä kattokruunua alas ja vaatia "Jeesus the man":iä tulemaan alas kansansa keskuuteen.
- Vielä sopimattomampaa on pyytää seurakuntaa kerääntymään kattokruunun alle koppia ottamaan, mikäli pyyntöön todella vastattaisiin.
- Käskyjä on 10, ei 12. Suosituksia, kehotuksia tai uhkauksia ei ole ainuttakaan. Ainakaan luterinen kirkko ei uhkaile mafialla seurakuntansa taivuttelemiseksi. Apostoleja oli sen sijaan 12, eikä seitsemän. He olivat aivan oikein pääasiassa kalastajia, mutta käyttivät verkkoja, eivät sukelluslaitteita ja harppuunoita. He eivät myöskään omistaneet sukellusvenettä, eikä Lähi-idästä tiettävästi löydy valaita. Kukaan opetuslapsista ei ollut kääpiö.
- Daavid löi Goljatin maahan kivellä ja heittovälineellä, ei "näyttänyt mistä kana kusee" tai "laittanut läskiä tummumaan".
- Emme viittaa Juudakseen "vitun kyylänä". Raamattu ei vastaa kysymykseen jättikö Juudas arvonlisä- ja tuloveron maksamatta Jeesuksen kavaltamisesta saamastaan hopeasta. Ainakaan hän ei perustanut investointipankkia.
- Älkää puhuko Johannes Paavalista "Kummisetänä". Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasilla, eikä "kaahannut sinne tuhatkuutioisella Harley-Davidsonilla nakki vinkuen". Em. hetkellä hän ei myöskään tiettävästi käyttänyt nahkaliivejä, eivätkä opetuslapset ajaneet moottoripyörillään hänen perässään parijonossa tai kutsuneet häntä "presidentiksi".
- Bin Ladenilla ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen kuoleman kanssa.
-Vanhempi rouvashenkilö, jota yrititte ihmeparantaa, kyllä kaatui,mutta ei parantunut. Hänen lonkkansa murtui.
- Öylätit tulee jakaa ehtoolliseen osallistuville, ne eivät ole alkupaloja ehtoollisviinin kanssa.
- Urkuja soittavaa henkilöä kutsutaan kanttoriksi, ei "pillipiipariksi".
- Kanttorin mäyräkoira jonka yrititte uhrata, selvisi, mutta kolmijalkaisena silmäpuolena ja ilman häntää. Alttari joudutaan pesemään.
- Kun keräätte kolehtia, ottakaa pois kaulastanne se kyltti, jossa lukee "kolehdit ovat palkkani". Rahat, joita kolehtiin laitetaan, eivät ole "suojelurahaa", ks. ed. mafiaa käsittelevä kohta. Synnintekijät menevät Helvettiin, eivät "hevonvittuun".
-Kolehdin antamatta jättäminen ei riitä tekemään seurakunnan jäsenestä synnintekijää.
- Kirkko ei ota vastaan luottokortteja, joten palauttakaa kaupunginjohtajalle hänen Visansa.
- Isä Meidän tulee lukea kädet ristissä, ei tekemällä "aaltoja".
- Kutsu yleisön saapua tanssimaan Jumalalle oli hyvä, letkajenkan tekeminen ei.
MUUTA HUOMIOITAVAA: Se tyyppi, joka istui siinä alttarin nurkalla,johon te viittasille sanoilla "hinttari", "tuhkamuna" ja "hameasuinen transvestiitti" olin minä. Toivottavasti nämä erheet tulevat korjatuksi ensi sunnuntaihin mennessä.
Kunnioitettavasti Teidän,
Arkkipiispa.
Saattaisivatpa rippikoululaiset viihtyä paremmin kirkossa tuon Nuoren Isän jumalanpalvelusvuoroina :)
ehkä jotain pientä lisäväriä kaivattaisiin!
ne kuulemma suuria valkokankaita pingottavat kirkonseiniin ja heijastavat tietokoneelta niihin jotain.
järjestelmäresursseja" sanoo keinoälyni ja mielestäni puhuu puutaheinää.
Tilaa on niin että kaikuu "hänenkin" ns. älypäässään mutta silti ei saa sanoja suustaan tai päästään.
Vanha rakas poljettava tietokoneeni on juuri kirjoittanut oman kuolemantuomionsa. Parin viikon sisään hänelle tapahtuu se, mikä tapahtuu kaikille joskus. Hän joutuu hyppäämään ikkunasta ulos seitsemän volttia niskat taittaen.
Ja katsokaa: itkenkö peräänsä? Hah! Ja toinen Hah!
Jälkikirjoitus:
Jos viestini tuntuu näkyvän epämääräisestä suunnasta tai välillä häipyvän kokonaan olen siirtynyt aikaistettuun mono-vaiheeseen ja osa kerrallaan alkanut heittää personal compuutteriani pihalle.
ainutlaatuinen tilaisuus maksaa kaikki vuosien kalavelat pottuilevalle koneelle. Sydämen kyllyydestä nyrkität näppistä, vasaroit hiirtä, hypit tasajalkaa keskusyksikön päällä ja lopuksi aitoon rokkarityyliin heität näytön ulos ikkunasta (kuitenkin varmistaen ettei kukaan sivullinen ole vaara-alueella). Tämän terapeuttisen kokemuksen muistolla jaksat taas seuraavat vuodet uuden koneen kenkkuilua.
Joka taputuksessa olen sitä mieltä, että vastustan...Mikä oli muuten se alkuperäinen kyssäri?
ole esitetty, kunhan lätistään normixvapaata jonninjoutavaa jorinaa. Voipi sitä silti hanttiin pistää ikäänkuin tyylilleen uskollisena, säilyy sitten tuo kat...palstauskottavuuskin!
niin mitä viisi valitsette veisattavaksi?
taas veisaisi samaa vanhaa virttä?