Suomalaisten esi-isiä lienee ollut vain kourallinen. Tänne eivät ole isommasti ulottuneet kansainvaellukset ja muut selkkaukset, joiden myötä olisi saatu perimään lisää vaihtelua. Onkohan meidän suomalaisten keskuudessa esiintyvät kummalliset sairaudet alkava merki pitkään kestäneestä sisäsiitoksesta. En nyt muista tautien nimiä, mutta lääketieteellisistä julkaisuista niitä kyllä löytyy. Jos näin on niin sitä suuremmalla syyllä meidän pitää saada uutta verta joukkoomme, siis lisää ulkomaalaisia.
perimä
abc
3166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sisäsiittoisuus vaivaa täällä vain mustalaisia, joiden sukupolviakestäneet verikostot ovat kaventaneet avioliittoihin keskenään sopivien henkilöiden määrää muutenkin pienessä joukossa.
Kun Suomi teollistui 1800-luvulla, alkoi maan sisäinen muuttoliike, jonka vaikutuksesta on epätodennäköistä, että kaksi ns. suomalaisen tautiperimän omaavaa henkilöä kohtaa, ja siirtää geenivirheen eteenpäin.
Suomeen ei siis tarvita uutta verta.
Koko helvetin ihmiskunta on lähtöisin kourallisesta karvaisia apinoita. Geenipoolimme ( Suomalaisten) on muuten varsin runsas, vaikkakin homogeeninen. Tänne on vaeltanut ihmisiä idästä, lännestä ja meren yli. Jos jossain kylässä on vähän harrastettu sukurutsausta, niin se on enemmän paikallinen probleema kuin kansakunnan ongelma.
Se, että meillä on perinnöllisiä sairauksia, on totta. Tosin meillä on myös ollut varaa tutkia niitä ja todeta ne kaikki. Muut voivat vain arvailla
Rerusteluita holtittomalle suhtautumiselle maahanmuuttoon.
"Suomalaisten esi-isiä lienee ollut vain kourallinen."
Rautakaudella meitä suomalaisia oli 10000-50000 eli esimerkiksi enemmän kuin intiaanien esi-isiä arvellaan olleen.
"En nyt muista tautien nimiä, mutta lääketieteellisistä julkaisuista niitä kyllä löytyy. Jos näin on niin sitä suuremmalla syyllä meidän pitää saada uutta verta joukkoomme, siis lisää ulkomaalaisia."
Uusien tutkimusten mukaan kansamme perimä ei ole yhtään sairaampaa kuin muidenkaan kansojen. Ehkä muutamia perinnöllisiä tauteja olisi vähemmän, jos meissä olisi nykyistä enemmän vierasta verta mutta pitää kuitenkin muistaa, että myös muut perinnölliset ominaisuudet hajaantuisivat esim. älykkyysosamäärä voisi laskea. Lisäksi kylmyyteen sekä pimeään sopeutunut ruumiin rakenteemme muuttuisi. Tämä sekä kansamme sulautuminen muihin kansoihin on liian kova hinta tautien torjunnasta varsinkin sellaisten tautien joihin omilla elintavoilla on ratkaiseva merkitys.
On myös muistettava, että meidän omien heimojen sekoittuminen pienentää mahdollisuuksia saada edellä kuvattuja sairauksia.
Lisäksi on vielä muistettava että, uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen vie aina aikansa meilläkin ulkomaalaisten työttömyys- sekä rikostilastot ovat synkkää luettavaa niin kuin siirtolaisten kohdalla yleensäkin. Tilanne voi korjautua ajan kanssa tai jäädä pysyväksi (molemmista on esimerkkejä), mutta joka tapauksessa lasku on yhteiskunnalle suuri, varsinkin kun maassamme on suurtyöttömyys.