Ilomantsista Tahvanaiset

Iso-isoäitini on syntynyt jälkeen vuoden 1850. Ilomantsissa ei ole tätä vuotta nuorempia kastettuja vielä HISKIN luetteloissa

Liian myöhään syntynyt kirjoitti:

Iso-isoäitini on syntynyt jälkeen vuoden 1850. Ilomantsissa ei ole tätä vuotta nuorempia kastettuja vielä HISKIN luetteloissa

Tee kysely Ilomantsin kirkkoherranvirastoon.
Se maksaa vähän, muttei niin paljoa, että vararikon tekisit. Taksa on noin 21€ tunti ja voit asettaa myös hintakaton. Kunhan pääset riittävän pitkälle menneisyyteen, voit alkaa tutkia Hiskitietoja, mutta niiden rinnalla kannattaa käyttää myös maakunta-arkistojen ja kansallisarkiston ja / tai digiarkiston rippikirjoja, muutoin saattaa käydä niin, että alat seurata naapurin sukujuuria, etkä omiasi.

hieman ... kirjoitti:

Tee kysely Ilomantsin kirkkoherranvirastoon.
Se maksaa vähän, muttei niin paljoa, että vararikon tekisit. Taksa on noin 21€ tunti ja voit asettaa myös hintakaton. Kunhan pääset riittävän pitkälle menneisyyteen, voit alkaa tutkia Hiskitietoja, mutta niiden rinnalla kannattaa käyttää myös maakunta-arkistojen ja kansallisarkiston ja / tai digiarkiston rippikirjoja, muutoin saattaa käydä niin, että alat seurata naapurin sukujuuria, etkä omiasi.

Lue lisää

Vaikka haluaisin, en juuri nyt voi. Olen juuri ko. alkutiedot saanut kirkkoherranvirastosta. Olen ollut nuorenpana myös työssä itse ko. "virassa" kansliaharjoittelijana, joten tiedän ko. vastaavat kirjat Tampereella. Työ muuttui myöhemmin tuntiveloitukseksi, joten en nyt juuri uskalla riskeerata, työn alla on muu tärkeäpi, mutta myös palkaton työ tällä hetkellä. Kanadan sukulaiset vain hieman painostavat ja kun ko. tiedot tuli nettiin, en ole malttanut pysyä pois. Harmittaa vain ne katkot. Toisessa sukuhaarassa vanha raamattu riitti tarpeeksi pitkälle, mutta siellä on esteenä naisten sukunimettömyys. "Antintyttärestä" kun ei pääse kovin pitkälle.

Kiitos tiedoista se Staffanain auttoi paljon. Tosin iso-isoäitini on pari vuotta liian nuori (harmittavan pienestä kiinni),
mutta tiedän hänen olevan Heikintyttären. Tahvanaisia oli hyvin vähän ja ihmettelin sitä, mutta Staffanaisia löytyy pitkä rivi, jopa Heikki (Henric) nimisiä.
Valitsen niistä parhaat siihen asti kunnes saan selville oikean.
Hyvää jatkoa ja kiitos vielä kerran.

Liian myöhään syntynyt kirjoitti:

Iso-isoäitini on syntynyt jälkeen vuoden 1850. Ilomantsissa ei ole tätä vuotta nuorempia kastettuja vielä HISKIN luetteloissa

Pelkkä His-Kin tutkiminen ei riitä. Kyllä on päästävä kiinni alkuperäisiin kirkonkirjoihin. Jos lähettyvilläsi on joku maakunta-arkisto, niin mene tutustumaan kirkonkirjojen mikrokortteihin. Seurakunnissa ei edes ole niin vanhoja kirjoja, ne on siirretty arkistoihin.
Arkistot ovat maksuttomia.

His-Kistä saat hyvää apua ja voit sen tietojen perusteella tarkistaa rippikirjasta oletko oikeassa suvussa.
Mutta 1800-luvulta pitää löytää joku varma päivämäärä ja nimi, joista sitten edetään taksepäin.
Ei kannata tehdä sukututkimusta, jos ei voi olla varma oikeista tiedoista.
Niin helposti harhautuu muihin sukuihin, sillä etunimiäkin oli aikoinaan hyvin vähän käytössä. Miltei joka perheessä on esim. Anna ja Maria, Kristiina ja Katariina, ja miehillä Kalle, Juho, Paavo ja Aatami (tai Carl, Johan, Påhl ja Adam)

Lapset usein kastettiin siten, että vanhin poika sai isoisän nimen, toinen poika isän nimen ja kolmas poika jonkun suvussa kulkevan nimen. Näin veljeksillä saattoi olla saman nimiset pojat jokaisella. Muista aina tarkistaa syntymäajasta, että seuraat samaa henkilöä rippikirjasta toiseen.

Pääsen ainakin hieman eteen... kirjoitti:

Kiitos tiedoista se Staffanain auttoi paljon. Tosin iso-isoäitini on pari vuotta liian nuori (harmittavan pienestä kiinni),
mutta tiedän hänen olevan Heikintyttären. Tahvanaisia oli hyvin vähän ja ihmettelin sitä, mutta Staffanaisia löytyy pitkä rivi, jopa Heikki (Henric) nimisiä.
Valitsen niistä parhaat siihen asti kunnes saan selville oikean.
Hyvää jatkoa ja kiitos vielä kerran.

Lue lisää

etkö siis itse ollut ymmärtänyt, että "Staffanain" on ihan sama kuin Tahvanainen?!?!
Kyllä on syytä ihan ekaksi opetella, millaisissa muodoissa nimet ovat voineet näkyä, ei muuten mistään tule mitään.
Ihan esimerkiksi: jos etsii Ikäheimosta ihan noin kirjoitettuna, niin eipä löydy ne monet, jotka on saatettu kirjoittaa esim. Ickehäimoin. Tai Kolehmaiset, jotka on saatettu kirjoittaa esim. Cuohlemain.

nimistöt kirjoitti:

etkö siis itse ollut ymmärtänyt, että "Staffanain" on ihan sama kuin Tahvanainen?!?!
Kyllä on syytä ihan ekaksi opetella, millaisissa muodoissa nimet ovat voineet näkyä, ei muuten mistään tule mitään.
Ihan esimerkiksi: jos etsii Ikäheimosta ihan noin kirjoitettuna, niin eipä löydy ne monet, jotka on saatettu kirjoittaa esim. Ickehäimoin. Tai Kolehmaiset, jotka on saatettu kirjoittaa esim. Cuohlemain.

Lue lisää

Löysin muutamia aikaisia Tahvanaisia Itä-Karjalasta ja Ruokolahdelta myöhäisempiä ja ajattelin odotella kunnes pääsen nimiin käsiksi eli kun Hiski jatkuu jälkeen 1850-luvun.
En kyllä voinut aavistaakkaan, että Tahvanainen voisi esiintyä tuossa muodossa. En vielä ole ryhtynyt varsinaiseksi sukututkijaksi, etenen ihan omaa tahtiani, kunnes vapaudun muista tehtävistä. Tiedän, että työ vie mennessään ja siihen on paneuduttava kunnolla sitten kun aloittaa, mutta onhan hyvä valmistella "perusrunkoa" jo ja harjoitella helpoimpia vaiheita, kuten nettitietojen onkimista.

karvaasti kokenut kirjoitti:

Pelkkä His-Kin tutkiminen ei riitä. Kyllä on päästävä kiinni alkuperäisiin kirkonkirjoihin. Jos lähettyvilläsi on joku maakunta-arkisto, niin mene tutustumaan kirkonkirjojen mikrokortteihin. Seurakunnissa ei edes ole niin vanhoja kirjoja, ne on siirretty arkistoihin.
Arkistot ovat maksuttomia.

His-Kistä saat hyvää apua ja voit sen tietojen perusteella tarkistaa rippikirjasta oletko oikeassa suvussa.
Mutta 1800-luvulta pitää löytää joku varma päivämäärä ja nimi, joista sitten edetään taksepäin.
Ei kannata tehdä sukututkimusta, jos ei voi olla varma oikeista tiedoista.
Niin helposti harhautuu muihin sukuihin, sillä etunimiäkin oli aikoinaan hyvin vähän käytössä. Miltei joka perheessä on esim. Anna ja Maria, Kristiina ja Katariina, ja miehillä Kalle, Juho, Paavo ja Aatami (tai Carl, Johan, Påhl ja Adam)

Lapset usein kastettiin siten, että vanhin poika sai isoisän nimen, toinen poika isän nimen ja kolmas poika jonkun suvussa kulkevan nimen. Näin veljeksillä saattoi olla saman nimiset pojat jokaisella. Muista aina tarkistaa syntymäajasta, että seuraat samaa henkilöä rippikirjasta toiseen.

Lue lisää

Tutkin äidin äidin puolta Turusta ja Kaarinasta ja tiedän ongelmat sielläpäin. Pääsin kuitenkin 1600-luvulle asti, koska pohjana oli vanha sukuraamattu, jonka ensimmäiset henkilöt löytyivät melko helposti Hiskistä Tai ei ihan heti, sillä ensimmäisen tiedossa olevan vanhimman mihen äiti oli avioitunut vasta lapsen kastamisen jälkeen, mutta onneksi etunimi oli niin harvinainen, että sukututkimus pääsi alulle.
Siksi vaan tämä toinen puoli harmittaa, joissakin vanhoissa kunnissa on kastetut jo näkyvissä myös 1850-luvun jälkeenkin syntyneiden kohdalla. Jopa isoisäni vanhempi veli (1980- luvulla syntynyt) näkyy, kun hän on kastettu jostakin syystä Iitissä, vaikka syntynyt Ilomantsissa

Kiitos opastuksesta kirjoitti:

Löysin muutamia aikaisia Tahvanaisia Itä-Karjalasta ja Ruokolahdelta myöhäisempiä ja ajattelin odotella kunnes pääsen nimiin käsiksi eli kun Hiski jatkuu jälkeen 1850-luvun.
En kyllä voinut aavistaakkaan, että Tahvanainen voisi esiintyä tuossa muodossa. En vielä ole ryhtynyt varsinaiseksi sukututkijaksi, etenen ihan omaa tahtiani, kunnes vapaudun muista tehtävistä. Tiedän, että työ vie mennessään ja siihen on paneuduttava kunnolla sitten kun aloittaa, mutta onhan hyvä valmistella "perusrunkoa" jo ja harjoitella helpoimpia vaiheita, kuten nettitietojen onkimista.

Lue lisää

Pelkillä nettitiedoilla ei tehdä sukututkimusta vaan hutkimusta. Ellet lue netistä esim digitoituja rippikirjoja, et VOI tehdä minkäänlaista pohjatyötä vaan saatat mennä metsään, jotta karahtaa.

nettitiedoilla kirjoitti:

Pelkillä nettitiedoilla ei tehdä sukututkimusta vaan hutkimusta. Ellet lue netistä esim digitoituja rippikirjoja, et VOI tehdä minkäänlaista pohjatyötä vaan saatat mennä metsään, jotta karahtaa.

Lue lisää

ON kulunut vuosikymmen ja ylikin. Minulla on valmiina jo melko laaja sukututkimus, Kyllä hiskin tiedot ovat luotettavia, jos ne ovat oikealta aikakaudelta, nehän tarkistetaan useampaan kertaan. Jos ne ovat hyvin tehtyjä ei juuri mitään lisää onnistu saamaan alkuperäisistä kirjoista, paitsi ehkä erikoisia ammatteja, jotka on jätetty pois. Aina kuitenkin löytyy lisää ja samalla tuntee itsensä entistä paremmin. Kannustan monia tekemään samaa ja kiitos siitä nimitiedosta, Tietojensa oikeellisuuden voi testata monella eri tavalla, muuttokirjoista ja avioliittojen kautta, ei yksin rippikirjoista. Talonkirjat ovat myös hyvä apu, vaikka niissä olevat syntymäaikat ja paikat eivät aina täsmää.