Jonkun tilaston mukaan suomalaiset ovat ensimmäisen kerran elämässään yhdynnässä keskimäärin 18-vuotiaina. Kun katson ikätovereitani(olen 18-vuotias poika), niin se ei voi pitää paikkaansa; pariutumista eivät harrasta kuin muutamat ja porukan jutut pyörivät runkkaamisessa.
Miksi ylipäätänsä seksuaalinen kokemus nähdään kovan jätkän mittana? Eikö seksin pitäisi olla henkilökohtainen nautinto, luonnollisen tarpeen tyydyttäminen eikä uhoamisen ja pätemisen väline?
"Neitsyydestään pääsee jos haluaa". Joissain teinibileissä/teinihelvetissä voisin minäkin houkutella känniin juoneen/juotetun sakkolihan autooni ja näin tehdä todella hienon "ekan kerran". En olisi enää virallisesti neitsyt, mutta minkä arvoinen sellainen pano on? Mitä "kokemusta" siitäkin saa? Mielummin pysyn kotona "luuserina".
Edustan ikätovereineni siitä onnekasta sukupolvea, että pornoa on saatavissa internetistä käytännössä katsoen loputtomasti. Ei tarvitse piilotella lehtiä missään.. Internetistä saa materiaalia minkälaisiin fantasioihin tahansa ja olen luonnollisesti nähnyt sen koko kirjon. Olen mieltynyt lesbo- ja pehmopornoon, jonka mallit ovat 18-25 -vuotiaita ja luonnollisen vartalon omaavia.
En katso melkein ollenkaan sellaista pornoa jossa kyrpä olisi jotenkin osallisena. Erioten videoporno on tätä tylsää rynkytystä, joka aina noudattaa samaa kaavaa suusta vaginaan ja anaaliin; lopuksi runkataan naisen naamalle. Käy sääliksi niitä poikia, jotka oikeasti luulevat seksin olevan tuollaista.
En häpeä myöntää, että toisinaan minua panettaa aivan helvetisti. Haluan itseni ikäisen tyttöystävän joka olisi seksin suhteen yhtä ennakkoluuloton ja utelias kuin minä. Jos ollaan alastomina sängyssä, sen ei tarvitse tarkoittaa yhdyntää; laukaistaisiin toisemme edes ensin käsin. Ajatus yhdynnästä ei ole ainoa kiihottava asia; haluaisin pussata, nuolla herkkiä paikkoja, nukkua sylikkäin jne.
En ole mikään isomunainen ja lihaksikas "tyydyttäjä" tai muutenkaan "täydellinen"; lopultakin tuollaiset ominaisuudet tuovat vain keinotekoista itsevarmuutta. Naisenikaan ei tarvitsisi olla mikään "täydellinen" valokuvamallityyppi.
Jahka asepalveluksen jälkeen aloitan korkeakouluopiskelun, muutan vihdoinkin pois vanhempieni luota; itsenäistyn ja voin aloittaa itsenäisen sukupuolielämän, jonka ei tarvitse olla mitään "hurjastelua".
Eniten sukupuolielämässä minua hermostuttaa naisten lähestyminen siinä mielessä. Olen kyllä "oma itseni", "kohtelias" ja "tuon esille parhaat puoleni", mutta olen ujo ja punastun helposti. Flirttailu ja treffiehdotukset saavat kurkkuni tukkeutumaan ja pulssini nousemaan pikajuoksutasolle. Tämä ainoa ongelmani.. En haluaisi nojautua rohkaisevien ottamiseen.
Miksi ylipäätänsä seksuaalinen kokemus nähdään kovan jätkän mittana? Eikö seksin pitäisi olla henkilökohtainen nautinto, luonnollisen tarpeen tyydyttäminen eikä uhoamisen ja pätemisen väline?
"Neitsyydestään pääsee jos haluaa". Joissain teinibileissä/teinihelvetissä voisin minäkin houkutella känniin juoneen/juotetun sakkolihan autooni ja näin tehdä todella hienon "ekan kerran". En olisi enää virallisesti neitsyt, mutta minkä arvoinen sellainen pano on? Mitä "kokemusta" siitäkin saa? Mielummin pysyn kotona "luuserina".
Edustan ikätovereineni siitä onnekasta sukupolvea, että pornoa on saatavissa internetistä käytännössä katsoen loputtomasti. Ei tarvitse piilotella lehtiä missään.. Internetistä saa materiaalia minkälaisiin fantasioihin tahansa ja olen luonnollisesti nähnyt sen koko kirjon. Olen mieltynyt lesbo- ja pehmopornoon, jonka mallit ovat 18-25 -vuotiaita ja luonnollisen vartalon omaavia.
En katso melkein ollenkaan sellaista pornoa jossa kyrpä olisi jotenkin osallisena. Erioten videoporno on tätä tylsää rynkytystä, joka aina noudattaa samaa kaavaa suusta vaginaan ja anaaliin; lopuksi runkataan naisen naamalle. Käy sääliksi niitä poikia, jotka oikeasti luulevat seksin olevan tuollaista.
En häpeä myöntää, että toisinaan minua panettaa aivan helvetisti. Haluan itseni ikäisen tyttöystävän joka olisi seksin suhteen yhtä ennakkoluuloton ja utelias kuin minä. Jos ollaan alastomina sängyssä, sen ei tarvitse tarkoittaa yhdyntää; laukaistaisiin toisemme edes ensin käsin. Ajatus yhdynnästä ei ole ainoa kiihottava asia; haluaisin pussata, nuolla herkkiä paikkoja, nukkua sylikkäin jne.
En ole mikään isomunainen ja lihaksikas "tyydyttäjä" tai muutenkaan "täydellinen"; lopultakin tuollaiset ominaisuudet tuovat vain keinotekoista itsevarmuutta. Naisenikaan ei tarvitsisi olla mikään "täydellinen" valokuvamallityyppi.
Jahka asepalveluksen jälkeen aloitan korkeakouluopiskelun, muutan vihdoinkin pois vanhempieni luota; itsenäistyn ja voin aloittaa itsenäisen sukupuolielämän, jonka ei tarvitse olla mitään "hurjastelua".
Eniten sukupuolielämässä minua hermostuttaa naisten lähestyminen siinä mielessä. Olen kyllä "oma itseni", "kohtelias" ja "tuon esille parhaat puoleni", mutta olen ujo ja punastun helposti. Flirttailu ja treffiehdotukset saavat kurkkuni tukkeutumaan ja pulssini nousemaan pikajuoksutasolle. Tämä ainoa ongelmani.. En haluaisi nojautua rohkaisevien ottamiseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
todellakin hyvin sanottu. ei lässytystä tyyliin " haluan et ekakerta olis täydellinen..blaablaa.."
vaan sanottu niinku asiat on...
Tilastot ovat aina tilastoja. Kannattaa myös muistaa, että käytännössä kaikki "luotettavammat" (lue mahdollisimman laaja-alaiset) ovat aina jäljessä 5-10 vuotta todellisuutta. Tuo vain on mielenkiintoinen näkemys, että porukan jutut pyörisivät runkkaamisessa. Tietysti itse luen pariutumismuotona sen, että on edes suhteita/yhden illan suhteita. Runkkaus pyörii meidän porukoiden puheessa vain tuhmien vitsien ja vihjailun muodossa. Ei suorana asiasta keskusteluna kuten tulkitsin teidän tekstinne pohalta. Vaikka ikääkin on jo kuusi vuotta enemmän.
En itse näe/koe seksuaalista kokemusta "kovan jätkän mittana", vaan normaaliuden mittana. Sitten huolestuttaa kovasti tuo käyttämäsi ilmaisu: seksin pitäisi olla luonnollisen tarpeen tyydyttäminen; toisinsanoen miksi minä en saa tyydyttää omaani/jonkun toisen tätä tarvetta? Kauanko ihminen kykenee olemaan ilman tätä toimintoa? Miksi sen pitää olla luonnollinen tarve (muusta syystä kuin lisääntymisessä)?
Aina sanotaan, että neitsyydestään/poikuudestaan pääsee eroon jos haluaa. En usko tuohon. Itselläni se kesti viime vuoteen jolloin kovan yrityksen jälkeen tapahtui yksi yhden yön suhde. Kokemuksen kauheutta ja vastenmielisyyttä on vaikea tarpeeksi kuvailla. Mutta sen verran huono/heikko ihminen olen, että kaksi vuotta lääkehoitoa vaatinut mielenterveydellinen sairaus helpotti tämän jälkeen. Nyttemmin yhä useammin kaipaisi yleensä ihmissuhdetta naisihmiseen.
Pornoa on aivan liian helposti nykyään saatavilla. Sillä täytyy olla vaikutus nuorten seksuaaliseen käyttäytymiseen. Ja jokaisellahan oma makunsa. Itselläni ehkä osasyy/vaikute omiin ongelmiini on ollut tietynkaltainen, koko ajan kovempiin aineisiin siirtymistä verrattava kovemman kaman käyttö. Pehmosta ja alastonkuvista hardcoren (kaikki mahdollinen, ryhmäseksi, anaaliseksi, interracial, teiniseksi...) kautta fetismiin ja muuhun roskaan. Tuosta, mitä kommentoit videoista olen itsekin joskus miettinyt. Onko jenkeissä jokin direktiivin kaltainen sille, että "normaalissa" (huomaa ilmaisu) aktissa otetaan suihin, pannaan/pannaan anaaliin (näissä vaiheissa on vielä kondomi) ja sitten spermat purskautetaan vatsalle/perseelle/rinnoille. Yhden tai kaksi ymmärtäisi, mutta kun kaikissa...
Kyllä järki taustalla tiedottaa, että kyseessä ovat hyvin poikkeuksellisia seksin muotoja. Tarkoituksella tehtyjä ja ammattilaisten tekoa. Normaali seksi on paljon... sähläämäisempää ja pienieleisempää. Mutta aina tällöin joku tuttavapiiristä/lähipiiristä antaa sellaista tietoa joka osoittaa pornon "opetusten"/"esimerkkien" olevan "yleisessä" käytössä myös normaalien ihmisten keskuudessa. Mikä lienee totuus? Vai onko sitä?
Rehellisesti sanottuna hieman epäilyttää kirjoituksesi. Puhut armeijan jälkeisestä elämästä kummallisessa "kun itsenäistyn, aloitan" sellaisessa muodossa, että kaikessa olisi takana oma päätöksesi nykyisellä valinnallasi. Toivottavasti asia on niin, eikä siten että uskot että asiat olisivat sinun päätettävissäsi. Mutta kuulostaa siltä, että sinullakin on ollut jo tarjolla vastakkaista sukupuolta, joten uskon että onnistut vallan mainiosti "aloittamaan itsenäisen sukupuolielämän silloin kun itse haluat"...
LAINAUS--> Sitten huolestuttaa kovasti tuo käyttämäsi ilmaisu: seksin pitäisi olla luonnollisen tarpeen tyydyttäminen; toisinsanoen miksi minä en saa tyydyttää omaani/jonkun toisen tätä tarvetta? Kauanko ihminen kykenee olemaan ilman tätä toimintoa? Miksi sen pitää olla luonnollinen tarve (muusta syystä kuin lisääntymisessä)?
>Osalla kavereistani on "pakko päästä ryyppäämään" joka viikonloppu. He ovat ryypänneet säännöllisesti n. 3v ja nytten he "tarvitsevat" viinaa. Kumpi on luonnollisempaa, panetus vai viinanhimo? <
Luonnollisempaa on "panetus" kuin viinanhimo, koska "panettaminen" on geenien perustoiminnon tavoite, lisääntyminen, kun taas viinanhimoa ei olisi olemassa ilman teknologiaa jolla tuottaa viinaa.
Mutta ilmaisin itseäni muuten huonosti. Minua välillä ahdistaa äärettömästi kun puhutaan tuosta perustarpeesta. Kun tiedostaa sen, ettei omaa tarvetta pysty tyydyttämään, tekee se ihmisestä vain niin ahdistuneen ja epätoivoisen. Ja kun taas toisaalta kyseinen suoritus tuntuu (ajatuksena siis) ... vastenmieliseltä. Kai jotain heittää suuresti tuolla yläkerrassa...
>Ottaakko nautinto luonnontuotteena vaiko aivokemian häiriinnyttämisenä aineilla..
Itse en käytä päihteitä melkein ollenkaan. <
Ottaisin luonnontuotteena. Hyvin, hyvin usein ongelmiini annetaan yksi neuvo: juo useammin. Kun alkohollin käyttö on tyyliin 3-4 kertaa vuodessa ehkä yksi pullo olutta, niin en pidä itseäni ongelmakäyttäjänä. Silti monen mielestä minun pitäisi vetää viinaa jotta minulla olisi "flaksia" naisrintamalla. Huvittavinta oli hiljattain kun kolme kolmasluokkalaista tyttöä antoi minulle "elämää suuremman" ohjeen jolla saisin tyttöystävän: käy useammin baarissa. Huolestuttaa tulevaisuus ja sen kehitys. Kuinka paljon tässä on salkkareilla kielteistä kehityssuuntaa antavaa vaikutetta?