Avoliitto syntiä

kyllä avioliitto on ihmisten keksimien lakien myötä tullut.

-Oletko muuten lukenut Antti Kylliäisen kirjaa Kaikki pääsevät taivaaseen? Siinä kumotaan asiantuntevasti koko avioliitto-oppi perusteettomana asiana. Kristikunnan kirkoilla ja JT lla ei ole perusteluita avioliitto-opilleen. Raamatunaikoina avioliitto taisi olla ainoa sallittu yhteiselon muoto ja sekin oli ihmisten säännös.

on. kirjoitti:

kyllä avioliitto on ihmisten keksimien lakien myötä tullut.

-Oletko muuten lukenut Antti Kylliäisen kirjaa Kaikki pääsevät taivaaseen? Siinä kumotaan asiantuntevasti koko avioliitto-oppi perusteettomana asiana. Kristikunnan kirkoilla ja JT lla ei ole perusteluita avioliitto-opilleen. Raamatunaikoina avioliitto taisi olla ainoa sallittu yhteiselon muoto ja sekin oli ihmisten säännös.

ovat raamatussa yksi ja sama asia. Ei siellä kerrota eriasteisista yhteiselon muodoista niitä jaotellen parempiin ja huonompiin. Puoliso on puoliso kunnes toinen pettää tai jättää.

Jehovan todistajilla on vain perinteenä vanha katolisen kirkon perinne, jossa parisuhdekin voi olla haureellinen, vaikka molemmat olisivat vapaita. Tällä kirkko sai ihmiset valtaansa; vain kirkolla oli oikeus liittää puolisot yhteen.

Nyt jos kysyt JT:ltä tätä asiaa, niin vastaukseksi saa, että "yleensä avoliittoa pidetään ei-niin-sitovana" tai että "avoliitto ei anna samoja laillisia oikeuksia kuin avioliitto". Nämähän ovat tietenkin totta, mutta asia ei liity mitenkään siihen, mitä Raamattu parisuhteesta kertoo ja mitä se siltä vaatii. Silti noilla perusteilla JT:t selittävät, että avoliitto on haureutta. Siis tyypillistä JT-selittelyä - ei liity mitenkään varsinaiseen kysymykseen. JT-väki on kuitenkin sen verran yksinkertaista, että heille riittää tuntuma siitä, että asia on selitetty.

Jos esim. todistaja menee avoliittoon, hänet erotetaan. Jos hän kuitenkin jättää avopuolisonsa, hänet voidaan ottaa takaisin ja hän on vapaa avioitumaan. Raamattu sanoo, että "Jumala vihaa hylkäämistä" ja ettei tule jättää puolisoa, jos tämä suostuu asumaan hänen kanssaan. Todistajille tällaiset eettiset näkökulmat eivät ole mitään. Tärkeintä on katoliselta kirkolta peritty sääntö, että parisuhde on haureellinen, jos sillä ei ole tiettyä sopimusmuotoa.

Sillä, että raamatun käänökseen laitetaan sana avioliitto, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että esim. Suomen laissa erotellaan avio- ja avoliitto. Se on kääntäjän virhe, jos hän käyttää samaa sanaa, mikä esiintyy juridisena terminä nykyään, koska Raamatun lukijat ovat niin tyhmiä, että he eivät ymmärrä kyseessä olevan vain sanavalinta käännöksessä. Jos käytettäisiin esim. sanaa "parisuhde", asia olis tyhmillekin selvä.

Vai mitä ajattelisit siitä, että kun raamattu kieltää vaikkapa murhan. Lakitekstistä löytyy murha ja tappo, jotka ovat eri asioita. Samalla logiikalla voitaisiin väittää, että jos Raamattu puhuu murhasta, niin eihän se tarkoita tappoa kuitenkaan.

Nykyisen lakitekstin ja Raamatunkäännöksen sanojen yhdistäminen yksi yhteen vain on tyhmää. Periaatteet ratkaisevat. Niitä ovat: luottamus, hylkäämättömyys, uskollisuus. Se minkä nimisessä laillisessa järjestelmässä ne toteutuvat, on lakimiesten asia, siihen ei voi vaikuttaa.

Eräs todistajien perustelu asiaan on myös se, että meidän tulisi noudattaa maailmallista lakia. Todistajilta vaan unohtuu se, että avoliitto ei ole rikollista. Heidän kolmas peruste on vielä se, että raamatunkin aikoina avioliitot kirjattiin. Tottahan se on, mutta ei Raamattu kerro, että jos lintsasi väestönlaskennasta, jossa kirjaus tapahtui, suhteesta tuli haureellinen.

Mutta tässäkin pätee se sama asia kuin monessa muussakin: Yhteisö luo ensin sääntönsä, tämän jälkeen säännöille etsitään raamatusta perusteita. Vaikka perusteet olisivat kuinka ontuvia tahansa, väitetään vain, että jos ei ymmärrä perustelua, se tarkoittaa sitä, että ei halua noudattaa Raamatun ohjeita. No näinhän se kyllä meneekin. Voi olla, että on vaikea luottaa koko Raamattuun, kun tajuaa, että sitä käytetään aina just niinkuin halutaan. Ei kenenkään elinaika riitä tutkimaan joka asiaan Raamatullisia näkökulmia.

Teppo Karviainen kirjoitti:

ovat raamatussa yksi ja sama asia. Ei siellä kerrota eriasteisista yhteiselon muodoista niitä jaotellen parempiin ja huonompiin. Puoliso on puoliso kunnes toinen pettää tai jättää.

Jehovan todistajilla on vain perinteenä vanha katolisen kirkon perinne, jossa parisuhdekin voi olla haureellinen, vaikka molemmat olisivat vapaita. Tällä kirkko sai ihmiset valtaansa; vain kirkolla oli oikeus liittää puolisot yhteen.

Nyt jos kysyt JT:ltä tätä asiaa, niin vastaukseksi saa, että "yleensä avoliittoa pidetään ei-niin-sitovana" tai että "avoliitto ei anna samoja laillisia oikeuksia kuin avioliitto". Nämähän ovat tietenkin totta, mutta asia ei liity mitenkään siihen, mitä Raamattu parisuhteesta kertoo ja mitä se siltä vaatii. Silti noilla perusteilla JT:t selittävät, että avoliitto on haureutta. Siis tyypillistä JT-selittelyä - ei liity mitenkään varsinaiseen kysymykseen. JT-väki on kuitenkin sen verran yksinkertaista, että heille riittää tuntuma siitä, että asia on selitetty.

Jos esim. todistaja menee avoliittoon, hänet erotetaan. Jos hän kuitenkin jättää avopuolisonsa, hänet voidaan ottaa takaisin ja hän on vapaa avioitumaan. Raamattu sanoo, että "Jumala vihaa hylkäämistä" ja ettei tule jättää puolisoa, jos tämä suostuu asumaan hänen kanssaan. Todistajille tällaiset eettiset näkökulmat eivät ole mitään. Tärkeintä on katoliselta kirkolta peritty sääntö, että parisuhde on haureellinen, jos sillä ei ole tiettyä sopimusmuotoa.

Sillä, että raamatun käänökseen laitetaan sana avioliitto, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että esim. Suomen laissa erotellaan avio- ja avoliitto. Se on kääntäjän virhe, jos hän käyttää samaa sanaa, mikä esiintyy juridisena terminä nykyään, koska Raamatun lukijat ovat niin tyhmiä, että he eivät ymmärrä kyseessä olevan vain sanavalinta käännöksessä. Jos käytettäisiin esim. sanaa "parisuhde", asia olis tyhmillekin selvä.

Vai mitä ajattelisit siitä, että kun raamattu kieltää vaikkapa murhan. Lakitekstistä löytyy murha ja tappo, jotka ovat eri asioita. Samalla logiikalla voitaisiin väittää, että jos Raamattu puhuu murhasta, niin eihän se tarkoita tappoa kuitenkaan.

Nykyisen lakitekstin ja Raamatunkäännöksen sanojen yhdistäminen yksi yhteen vain on tyhmää. Periaatteet ratkaisevat. Niitä ovat: luottamus, hylkäämättömyys, uskollisuus. Se minkä nimisessä laillisessa järjestelmässä ne toteutuvat, on lakimiesten asia, siihen ei voi vaikuttaa.

Eräs todistajien perustelu asiaan on myös se, että meidän tulisi noudattaa maailmallista lakia. Todistajilta vaan unohtuu se, että avoliitto ei ole rikollista. Heidän kolmas peruste on vielä se, että raamatunkin aikoina avioliitot kirjattiin. Tottahan se on, mutta ei Raamattu kerro, että jos lintsasi väestönlaskennasta, jossa kirjaus tapahtui, suhteesta tuli haureellinen.

Mutta tässäkin pätee se sama asia kuin monessa muussakin: Yhteisö luo ensin sääntönsä, tämän jälkeen säännöille etsitään raamatusta perusteita. Vaikka perusteet olisivat kuinka ontuvia tahansa, väitetään vain, että jos ei ymmärrä perustelua, se tarkoittaa sitä, että ei halua noudattaa Raamatun ohjeita. No näinhän se kyllä meneekin. Voi olla, että on vaikea luottaa koko Raamattuun, kun tajuaa, että sitä käytetään aina just niinkuin halutaan. Ei kenenkään elinaika riitä tutkimaan joka asiaan Raamatullisia näkökulmia.

Tietääkö muuten kukaan, että todistajien avioliittoa koskevat määräykset ovat joskus olleet ihan erilaiset kuin nykyään.

Mikä olisi tietysti helppo arvata, koska lahkossa asiat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa edes-takaisinkin.

(Taivaspaikkalaajuus on nykyään riittoisampi, sukupolven ajallinen pituus piteni hissukseen äärimmilleen muutaman vuosikymmenen kuluessa...)

on. kirjoitti:

kyllä avioliitto on ihmisten keksimien lakien myötä tullut.

-Oletko muuten lukenut Antti Kylliäisen kirjaa Kaikki pääsevät taivaaseen? Siinä kumotaan asiantuntevasti koko avioliitto-oppi perusteettomana asiana. Kristikunnan kirkoilla ja JT lla ei ole perusteluita avioliitto-opilleen. Raamatunaikoina avioliitto taisi olla ainoa sallittu yhteiselon muoto ja sekin oli ihmisten säännös.

Esimerkiksi Mariasta tuli Josefin avovaimo: Josef otti Marian taloonsa ja heistä tuli pari ei siinä mitään vihkimisiä tapahtunu!