Naiskuljettajat

ja täytyy myöntää, että ajaminen tuntui epämukavalta aluksi. Sitä jännitti vähän kaikkea. Moottorin käynnistäminen, liikkeelle lähtö, liikennesäännöt, oikeastaan kaikki.

Mutta täytyy sanoa, että silloin ainakin oli keskittyminen ja tarkkaavaisuus kohdallaan. Nykyään tulee enemmän virheitä siitä huolimatta tai juuri siksi, että ajo on sujuvampaa ja rennompaa.

Myös olen kokenut, että ajaminen hieman pelottaa ja jännittää vieläkin. Sain kortin jotain nelisen kuukautta sitten. Kun sain kortin, en ajanut varmasti autolla ehkä kuukauteen. Sitten kuukauden päästä lähdin ajamaan yksin ensimmäisiä kertoja ja olo oli rento. Kyllä sitä edelleen jännittää, ja varsinkin auton paikan haku keskustasta jännittää.

Minua jännitti myös, varsinkin ekassa ajossa ilman opettajaa. Ei tosin siksi, ettei opettaja ollut vieressä kyyläämässä. Myös liikennevaloissa tuli jännitettyä, että sammuuko vai lähteekö.

Nyt parin viikon ajelun jälkeen autolla ajaminen tuntuu aivan tavalliselta, kuten esimerkiksi pyörällä ajaminen. Viime perjantaina kaverin mökille lähtiessä jännitti vähän, mutta se meni suhtellisen nopeasti ohi.

Taitaa olla aika normaalia tälläinen alkujännitys. Itse päätin jo ensimmäisten ajojen aikana, etten hae minkäänlaista turvaa siitä, että opettaja istuu vieressä ja voi tarvittaessa puuttua ajoon. Muuten yksin ajaminen voisi tuottaa ongelmia.

Mua jännittää valmiiksi jo nyt vaikkei vielä edes ole korttia. Sitten jos on vielä lapseni kyydissä niin pelottaa, että ajan kolarin ja lapselle sattuu jotain. Pitää sitten yrittää alussa käydä ihan yksinään ajelemassa, että tottuu :) Jos nyt saan koko korttia...