Tässä jutussa spekuloidaan olisiko Suomi voinut aikaansaada Leningradin antautumisen Saksalle toisessa maailmansodassa.
http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=288
http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=288
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Barbarossa suunnitelman ja Mannerheimin haaveen mukaisesti suomalaiset lähtivät Leningradia valloittamaan, mutta vastus oli liian kova. Ja Mannerheim huomasi senkin, ettei valloitus luonannut saksalaisiltakaan ja liittoutneiltakin kiiri marskin tietoon ukaasia, ettei Leningradin valloitusta sovi suomalaisten avittaa. Ja olen myös päätynyt samaan arvioon kuin linkin tekstissäkin, että "elämän tien" katkaisu olisi saattanut olla avain Leningardin valloitukseen. Että tältä osin marskilla oli järki päässä, muutenhan se tapatti äijiä ihan suottaan.
Suomi oli sodassa Neuvostoliittoa vastaan ja se ei enää olisi paljon pahemmaksi voinut mennä. Eikä niistä hannailuista siellä Leningradin lähistöllä ollut mitään hyötyä kun suurhyökkäys alkoi. Vielä vähemmän se vaikutti sitten lopullisissa oikeudenkäynneissä tai muissa sanktioissa Suomea kohtaan. Se on se oleellinen asia.
Marski oli pelkuri. Tehdään ja sitten jätetään tekemättä ja lopuksi ollaan tekevinämme. Todella huonoa johtamista. Kyllä on minusta aika kaukaa haettua väittää, että voittamalla Stalin, meille olisi käynyt huonommin kuin hävitessämme sille. Marski vain ei ikinä kyennyt tekemään ratkaisevissa tilanteissa oikeita päätöksiä. Johan tästä on merkkejä pitkin historiaa.
Olisi pitänyt mennä mukaan piiritykseen, vallata ko. kaupunki, ryhmittää sieltä vapautuvat voimat uudelleen strategistisesti tärkeille alueille ja lyödä koko puna-armeija maihin. Uskokaa vain, ei siitä tämä maailma olisi pahemmaksi muuttunut.
Sodan jälkeen Hitlerin hallinto olisi romahtanut muutenkin lyhyen ajan kuluessa, joten siitäkään äijästä ei pahemmin olisi haittaa ollut.
Olisitpa, fasisti-rotta, päässyt eroon ainakin
juutalaisista ja mustalaisista!
Fasistit eivät valloittamillaan alueillaan
jättäneet eloon yhtään juutalaista tai
mustalaista kuten vaikkapa Viron esimerkki
osoittaa.
Hitto kun minua kuvottaakin sinunlaiset ROTAT!
http://www.jeffgannon.com/archives/rat.bmp
Pitäisi äijärähjän vaihtaa jo vaippansa - haisee
niin!
Hyökkäys Leningradiin suomalaisvoimin olisi
tietänyt kymmenien tuhansien miesten kaatumista
noiden 27.000 Hitlerin Barbarossa -operaatiossa
kaatuneen lisäksi.
Niin, ja pesepä kätesi äijänrähjä - hitto kun
sinä haiset!
Suomella ei ollut minkäänlaisia sotilaallisia
edellytyksiä osallistua Leningradin puolustuksen
murtamiseen; kaupunki oli myös pohjoissuunnasta
kannaksella vahvasti linnoitettu.
Mannerheim valittelikin saksalaisille, ettei
armeijallamme ollut syöksypommittajia eikä
raskasta tykistöä puolustuslinnoitusten
tuhoamiseen.
.. halutessaan kurjistaa Leningradin tilannetta varsinkin talvisaikaan Laatokan jäätietä ("elämäntie") vastaan aktiivisesti hyökkäämällä.
Pitää kuitenkin muistaa, että Suomen sodanjohto epäili jo loppuvuodesta 1941 Saksan häviävän. Se, että Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä aktiivisesti Leningradia vastaan (sekä Muurmannin rataa) huolimatta Saksan sodanjohdon aneluista ja mitaleista, on katsottu olleen syytä tästä tilannekatsauksesta.
Niin - ja jos Leningrad olisi saksalaisten kuitenkin toimesta vallattu, ei Suomen sodanjohto halunnut "liata käsiään" piirityksen uhreihin. Sehän olisi mennyt maksuun myöhemmin. Paasikivelläkin oli valmiina radiopuhe Leninggradin valtauksen johdosta (puhe julkaistu 1990-alussa Kanava-lehdessä).
Ja kuten aimmissa kirjoituksissa käy ilmi, haluttiin välttää turhia suomalaisuhreja. Sankarivainajia riitti muutenkin.
Nykyisessä Pietarissa on muuten vallalla myös käsitys, että Mannerheim toimi Leningradin pelastajana, kun kieltäytyi osallistumasta aktiivisesti piiritykseen!
Mikä on sitten totuus? Tokkopa se ainakaan näissä meidän jälkiviisaissa keskusteluissa on...
"kurjistaa Leningradin tilannetta varsinkin talvisaikaan Laatokan jäätietä
("elämäntie")..
Kyllä "elämäntien" katkaisuakin epätoivoisesti yritettiin - lähinnä italialaisin
ja saksalaisin voimin - kun von Mannheim oli joutunut 11. armeijansa kanssa
perääntymään heinäkuussa 42.
Mutta tämä Talvelankin kovasti touhuilema operaatio "Brasilia" Suhon
tekosaaren valtaamiseskisi päätyi sekin täydelliseen katastrofiin:
Venäläiset tuhosivat saksalaiset kömpelöt tykkilautat ja joitakin
italialaisia torpedoveneitäkin.
"Suomen sodanjohto epäili jo loppuvuodesta 1941
Saksan häviävän"
Suomen sodanjohto ja varsinkin Mannergeim uskoi
ja luotti fasistien voitoon vielä kesäkuussa
1944 mistä todisteena vaikka se miten hän antoi
sitoumuksiaan Hitlerille ja Himmlerille (19.6)
ja miten hän painosti Rytiä allekirjoittamaan
sopimuksen Ribbentropin kanssa 26. kesäkuuta.
" Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä
aktiivisesti Leningradia
vastaan (sekä Muurmannin rataa) huolimatta
Saksan sodanjohdon aneluista .."
Operaatio Barbarossa oli pohjoisella rintamalla
ja varsinkin Lapissa pysähtynyt alkuunsa vuonna
1941.
Mutta ei siinä mitään aneluja tarvinnut kun
Himmler ja Hitler vuonna 1942 juoksentelivat
Suomessa Lappia myöten valmistelemassa uusia
operaatioita Murmanskin radan katkaisemiseksi.
Niin Siilasvuot kuin Anthonit ja Mannergeimitkin
juoksentelivat perässä kieli pitkällä!
Pohjoisesta Mannergeimilla ei tietysti ollut
minkäänlaisia edellytyksiä hyökätä Leningradin
suuntaan kun siihen ei pystynyt itse von
Mansteinkaan!
Miten ihmeessä te olette niin tietämättömiä
sodistamme?
Olen nimimerkki "Johannes Rautakoura" kanssa samaa mieltä, koska toki kokeneet sotilasjohtajat eri tasoilla näkivät jo heti -41 syksyllä a loppuvuodesta, ettei Saksan Neuvostoliiton sotaretki etene suunnitelmien mukaan - salamasotana, natsien häviämistäkin jo tuolloin väläyteltiin. Ja viimeistään -43 tammikuussa Mannerheim katsoi tarpeelliseksi tuoda käsityksensä esiin, kun eversti Paasonen esitti sotilaallisen katsauksensa, joka oli monelle natsihurmiossa olleelle melkoinen shokkikin. Katasauksessaan Paasonen esitti, että Saksan asema itärintamalla oli peruuttamattomasti heikentynyt. ja marskilta lähti uusia ohjeita Talvelalle Berliiniin.
"natsien häviämistäkin jo tuolloin väläyteltiin"
Ja kuitenkin heti vuoden 1942 alusta Suomen sodanjohto lähti valmistelemaaan Himmlerin kanssa uutta sotilallista operaatiota "Lachsfangia" Murmanskin radan katkaisemiseksi? Valmistelut olivat erittäin laajamittaisia koulutuksesta alkaen. Himmlerin SS-joukkojen ”Nordin” komentajaksikin tuli yksi parhaista Wehrmachtista - Obergruppenführer Matthias Kleinheisterkamp.
Samalla Saksa itse valmisteli massiivisin voimin parhaimman kenraalinsa von Mansteinin johdolla tykistön ja uuden panssarin Tiikerin avulla hyökkäystä Leningradiin.
Tämä operaatio "Lachsfang" olisi nimenomaan vaatinut Leningradin puolustuksen murtumista viimeistään syyskuussa 1942 kuten Hitlerkin määräyksessään no 44 korostaa. Tällöin olisi tuolta Leningradin pohjoispuolelta kannaksella vapautunut ainakin 5 divisioonaa suomalaisjoukkoja hyökkäykseen Murmanskin radalle Sorokkaan (Belomorsk) jonka lisäksi sinne suunniteltiin Suomen joukkojen vahvistukseksi yhtä saksalaista vuoristodivisioonaa - siis yhteensä ainakin kuusi divisioonaa!
Paasosta pidettiinkin ehkä itse Erfurthia lukuunottamat näiden "natsihurmoksessa" hourailijoiden joukossa tappiomielialan lietsojana ja siten epäsuosittuna. Paasosen katsauksella ei kuitenkaan tainnut olla suurempaa merkitystä sitten lopulta.
Sopeutuvaisempi näiden "ruotsalaisfasistien" vouhotukseen kenraaliluutnantti Airo saman koulutuksen saaneena ylenikin kenraaliksi - Paasonen jäi everstiksi!
Ja mitähän mahtoivatkaan olla nämä Marskin "uudet ohjeet" Talvelalle kun niistä eivät edes sotahistorianlaitoksella ole vielä kuulleet?
"Ja mitähän mahtoivatkaan olla nämä Marskin "uudet ohjeet" Talvelalle kun niistä eivät edes sotahistorianlaitoksella ole vielä kuulleet?"
No, jos uudempaa tietoa asian tiimoilta kaipaat, niin muistaakseni Markku Jokisipilän väitöskijan "Aseveljiä vai liittolaisia" alkusivuilta löytyy tietoa aiheesta.
Saksa ei pystynyt valloitamaan Leningradia.Suomella ei ollut edellytyksiä eikä tahtoakaan hyökätä sinne.