pienenä mut pistettiin seurakunnan päiväkotiin. Siellä puhuttiin jeesuksesta ja enkeleistä. Siellä sanottiin, että eneklit suojelee ja jeesus on aina turvana. Minä sitten otin kuulemani vähän liian kirjaimellisesti. Yhtenä päivänä pyöräilin autotien vieressä, mikä oli vaarallista. autoja oli paljon. Äiti sitten tuli huutaa, että äkkiä pois sieltä autotieltä. Mä huusin äitille iloisesti takaisin, että ei mitään hätää. Jeesus ja enkelit on mun ritskalla. Eli istuu satulan takana.
Mutta ennen kun menin päiväkotiin ja ennen kuin tiesin enkeleistä, uskonnosta tai mistää henkijutuista mitään niin muistan kun setäni kuoli. Setä oli mulle tosi läheinen. Oltiin menossa autolla muistotilaisuuteen. Semmoinen pieni valomeni nopeesti mun ohi ja muistan sen tunteen kun tunsin, että setä oli siinä. Ja mulla ei ollu enään niin surullinen olo. MÄ kerran juttelin äidin kans, joka ei usko mihkään,niinkuin ei muutkaan perheen jäsenet. Äiti sanoi, että en ole voinu keksiä tota juttua itse, koska olin niin pieni etten tienny tommoisista jutuista mitään. En tiedä että oliko se setäni. Mutta muistan vaan sen tunteen. ja sen valon. ennen uskoin enkeleihin. en tiedä uskonko enään, mutta vaikka uskoisinkin niin luulen, että mun enkeli ois menettäny toivonsa ja lähteny jo ajat sitten. Ennen olinhyvä ihminen, hyväsydäminen ja auttava. Nykyään olen tehnyt jo niin paljon pahaa. lähinnä ittelleni, mut myös muita satuttanut.
Mutta ennen kun menin päiväkotiin ja ennen kuin tiesin enkeleistä, uskonnosta tai mistää henkijutuista mitään niin muistan kun setäni kuoli. Setä oli mulle tosi läheinen. Oltiin menossa autolla muistotilaisuuteen. Semmoinen pieni valomeni nopeesti mun ohi ja muistan sen tunteen kun tunsin, että setä oli siinä. Ja mulla ei ollu enään niin surullinen olo. MÄ kerran juttelin äidin kans, joka ei usko mihkään,niinkuin ei muutkaan perheen jäsenet. Äiti sanoi, että en ole voinu keksiä tota juttua itse, koska olin niin pieni etten tienny tommoisista jutuista mitään. En tiedä että oliko se setäni. Mutta muistan vaan sen tunteen. ja sen valon. ennen uskoin enkeleihin. en tiedä uskonko enään, mutta vaikka uskoisinkin niin luulen, että mun enkeli ois menettäny toivonsa ja lähteny jo ajat sitten. Ennen olinhyvä ihminen, hyväsydäminen ja auttava. Nykyään olen tehnyt jo niin paljon pahaa. lähinnä ittelleni, mut myös muita satuttanut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Mutta muistan vaan sen tunteen. ja sen valon. ennen uskoin enkeleihin. en tiedä uskonko enään, mutta vaikka uskoisinkin niin luulen, että mun enkeli ois menettäny toivonsa ja lähteny jo ajat sitten. Ennen olinhyvä ihminen, hyväsydäminen ja auttava. Nykyään olen tehnyt jo niin paljon pahaa. lähinnä ittelleni, mut myös muita satuttanut."
JUURI silloin kun olet ahdistunut, koet olevasi umpikujassa, inhoat itseäsi/muita ihmisiä, suojelusenkelit ovat LÄHINNÄ sinua ja täysin tietoisia tilanteesta.
Inhottavaa ajatella että joku näkymätön tyyppi on koko ajan vieressä vahtaamassa, silloinkin kun käyn vessassa tarpeilla!
varmaan sitä katsele. En usko että edes näkevät. Luulen että ne näkevät vain valomme.
No nää on taas näitä...;)
Valkeuden enkelit ovat TÄYSIN tuollaisen "skeidan" yläpuolella.
He tietävät, että ihmisekeho on sitä, mitä se on (tarpeineen ja eritteineen) eivätkä he ihan "pienestä hätkähdä".:)
Enkelit rakastavat sinua juuri sellaisena kuin olet :) Jokainen ihminen maanpäällä joutuu kokemaan ja tunnustamaan olleensa myös paha. Se kuuluu asiaan ja hyvä, että olet sen tiedostanut ja tunnustanut. Oikeastaan loistavaa, koska harva niintekee.
Enekelit ovat luonasi ja kuulevat sinua. Pyydä ja vastaanota heidän rakkaus ja oman itsesi rakkaus :)
Minulla on samantapainen lapsuuskokemus kuin sinulla ja elämä vei aikuisena väärään suuntaan. Olen onnellinen, että niin kävi, koska nyt tiedän todella mitä kaikenkattava rakkaus ja ymmärrys ovat. Kaikkea hyvää sinulle.
Taisi olla enkeli siellä setäsi hautajaisissa lohduttamassa, kun kerran tuska otettiin pois.
Kävin tässä eilen eräässä raamattukoulussa ja
kaverit katselivat kurssin aikana otettuja kuvia.
Siellä useassa näkyui tällainen kirkas valo, usein ympyrän muotoinen, varsinkin kuvissa, joisa
oli esitetty jotakin Raamatun tapahtumaa näytellen. Eli oliko niin, että niissä näkyi osa
enkeliä aivan kuin valokiilassa?
He kertoivat, että eräs venäläine pastori oli
opettanut jossakin tilaisuudessa näistä ilmiöistä.
Eräs ystäväni kuoli vähän yli nelikymppisenä
aivohalvaukseen. Jumala oli pari vuotta aikaisemmin kertomut hänelle, että ottaa hänet pois. (Hän oli melkein sokea, vaikea sokeritauti vaivasi, sydän oli heikko) Kun hän oli kylärukouksissa, hän nousi, siunasi seurakunnan ja läsnäolevat kaatui maahan. Toiset näkivät hänen takanaan ison, ehkä parimetrisen enkelin, joka oli odottamassa häntä. Uskovat alkoivat rukoilla: Anna Ahti takaisin. Kohta tuli Jumalalta vastaus: Minä vien hänet parempaan.
Ja niin hän lähti, eli vielä hetken ambulanssissa, mutta hiipui sitten pois.
Tuossakin tilanteessa enkeli oli vastassa.
Niin, kyllä lapsille varmaan pitäisi hieman realistisempaa tietoa jakaa siitä, milloin enkeli suojelee. Järkihän meillekin on annettu.
Kerran kirjassa kerrottiin tapauksesta, missä vaimo mietti, miksi Jumala oli sallinut hänen miehensä pienkoneen pudota ja miehen kuolla.
Myöhemmin selvisi, että mies oli uhkarohkea,
lensi välillä huimuuttaan sähkölinjojen ali.
Jos siinä kone tippuu, ei se ole Jumalan eikä enkeleiden vika.
Itse olen pari kertaa nähnyt enkelin ja voin vain sanoa, että he ovat juuri niin rakastettavia, voimakkaita ja majesteettisia kuin Raamatussa kuvataan.
Riipu kiinni uskossa, lue sanaa rukoile ja käy uskovien yhteydessä . Jumalan rakkaus on suurempi kuin arvaatkaan!
Muistan, kuinkla kerran kiivastuin kesken ehtoolliskokouksen vanhemmistoveljelle joka piti puhetta. Jupisin hiljaa mielessäni ja ajattelin, että ehtoolliselle en ole sopiva nyt. Menin ulos, seisoin siellä autojen välissä jurottamassa, kun pastorimme tuli rauhallisesti
ulos ehtoollisastioiden kanssa ja toi minulle ehtoollisen. Minusta se kuvasi hyvin Jumalan armoa.
Siunausta sinulle!