Mun perheestä ei kukaan usko mihinkään. tai äiti uskoo että luonto tai puut on hengellistä. tai jotain. mutta kuitenkin, jos ajateltais, että itse uskoisin jeesukseen, jumalaan ja kaikkeen, niin musta ois ainakin ihan hirveetä olla taivaassa kun tietää, että perhe ja ystävät on helvetissä.Silloin se taivaskin olisi yhtä helvettiä.
taivaspaikka
pöhkötyttö
19909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä en usko helvettiin. :-) Uskon kait vähän niin kuin äitisi että luonto on hengellistä ja me kuulumme siihen luontoon. Jumala on tosiaan olemassa mutta ei sellaisena kuin uskovaiset väittävät. Kenenkään ihmisen ei tarvitse pelätä joutuvansa kadotukseen. Me jatkamme elämää "verhon" takana.
Ootko lukenu vähän liikaa Harry Pottereita? Hyviä kirjojahan ne ovat, mutta ei niitä kannata noin vakavasti ottaa. ;)
yhtäkään.
Jeesus sanoi asiasta näin: "Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä pelastut, samoin sinun perhekuntasi." Eli? Yksi uskova ihminen perheessä/ perhekunnassa pelastaa muutkin... ehkä juuri sen takia mistä sinäkin kirjoitit.
Ensiksikin kaikki olemme jo pelastettuja. Toiseksi ei kristinuskon mukaan pelastu kuin se joka on antanut itsensä Jeesukselle.
Mutta meidän ei tosiaankaan tarvitse olla missään uskossa jos emme välttämättä sitä halua.
Toisin sanoen sinä saat tehdä vai syntiä välittämättä seurauksestasi mitä sinulle lihan jälkeen tapahtuu kun taivaassa tuolmiolle astut.
eli sinä saat omasta mielestäsi tehdä esim.varastaa eri tavaroita vaikkapa tavaratalosta tai toisilta ihmisisltä?
tai saat omastamielestäsi katsoa naisia/miehiä himoiten mielessä seksuaaliset fantasiat monien ihmisten kesken?
tai saat harrastaa avioliiton ulkopuolista seksiä vailla seurausuhteita?
tai saat harrastaa homoutta tai lesboseksuaalisuutta ja vääntää sen rakkaudeksi omastamielestäsi sopivaan himon tunteeseen?
tai saat harrastaa suoranaista valehtelua vailla vastuun kantoa siitä?
tai saat harrastaa okkultismia ja henkien kanssa leikkimistä kokeilemalla rajojasi vailla sitä seikkaa että olet leikkimässä erittäin vakavien asioitten kanssa.
Tai saat harrastaa alkoholin juontia humalahakuiseen tarpeeseen.
Tai saat palvoa materialismia rahaa tai ruokaa enemmän kuin Jumalaa Jeesusta Kristusta jonka kautta sinäkin elät.
Tai saat tappaa ihmisen oamasta mielestäsi omantuntosi mukaan aina selittäen sen itsepuolustukseksi?
jne... ja niin edelleen...
Eli toisin sanoen kaikkea näitä tehdessä tai osan niistä tehdessäsi et tarvitse omastamielestäsi jumalaa, koska et koe saavasi rangaistusta siitä mitä teet. jolloin pahat tekosi eivät omasta mielestäsi jumala näe.
Olet väärässä sillä kaikki olemme syntisiä, mutta usko Jeesuksen kristuksen sovituskuolemaan ja hänen tahtoonsa nojautuminen vie sinut jumalan lähelle, ja hän pystyy antamaan anteeksi sinun pahat tekosi. Kun vaan ensiksi nöyrryt hänelle rukoiltaessasi ja anot syntejäsi vilpittömästi anteeksi ja sen jälkeen et enään syntiä tee.
niin jeesuskin keventää sinun synnin kuormaasi.
Sillä jeesus rakastaa jokaista ihmistä hänen ihmisyydensä vuoksi, mutta ihmisten pahoista teoista on rangaistus, koska olemme kaikki jumalan luotuja vaikka äitimme kohdussa parsittu kuten sanakin sanoo. ja jokainen on synnin orja tehden erilaisia ilkitöitä sekä itselle, toisille ihmisille että myös jumalalle joka on pyhä ja vanhurskas taivaissa, ja henkenä maanpäällä.
Etsi jeesusta niin hänkin tulee vastaa sinua.
Mielyttävää päivänjatkoa ja herran rauhaa.
Jeesus on herra Amen.
Tuo ei pidä paikkaansa. Sellaista Jumalaa ei ole joka tuomitsisi ketään.
Saamme tehdä mitä pahoja hyvänsä ilman että kukaan muu kuin me itse tuomitsee tekomme. Emmekä koskaan joudu kadotukseen tekojemme vuoksi. Jos olemme pahoja täällä niin saamme elää samantyylisen elämän uudestaan sillä erotuksella että olemme oppineet entisen elämän teoistamme ja teemme sitten eritavalla.
Jumala kun on vain rakkautta vaikka et siihen uskokaan.
Missä fakta näyttö? Vai kuvitteletko kaikki? Sitten julistat sitä totuudentorvena.
saanut näyttöä päinvastaisesta?
se, joka tuomitsee, tuomitaan.. Usko hyvyyteen pelastaa, oppiminen virheistä ja katuminen. Kärsimys ei ole elämän takoitus tai fanaattisuus. Me eletään ja opitaan täällä asioita. Jokainen tekee elämässään virheitä, johon ratkaisuna ei todellakaan ole tuomitseminen tai kadotuksen pelko. Jumalan rakkaus on armoa ja hyvyyttä. Mitä muuta se voisi olla. Jos se olisi peljättämistä, kaikkivaltias ei silloin olisi ihmistä kummempi. Me olemme Jumalan kuvia ja tavoitteenamme on rakkaudessa, armossa ja valossa kulkeminen. Ihminen on kuitenkin ihminen, tunteva ja virheitä tekevä ihminen, jota korkeammat tasot tukevat ja ymmärtävät.
Helvetistä ja taivaspaikoista on turha kinata kun Helvettiä ei ole.
Sen sijaan ihmisten tulisi elää sovussa ja rakkaudessa keskenään eikä sotia uskonasioista.
Kristinusko on kyllä pahinmmanluokan aivopesijä-instituutio maailmassa...
Taidat olla hellari, koska etiikkasi on aivan puhdasta legalismia ja raamatuntulkintasi läpeensä fundamentalistinen, kirjaimellinen. Se on noin kymmenvuotiaan kehitysasteella olevan ihmisen tapa ajatella.
Mutta vastataan:
>>Toisin sanoen sinä saat tehdä vai syntiä välittämättä seurauksestasi mitä sinulle lihan jälkeen tapahtuu kun taivaassa tuolmiolle astut.>eli sinä saat omasta mielestäsi tehdä esim.varastaa eri tavaroita vaikkapa tavaratalosta tai toisilta ihmisisltä?>tai saat omastamielestäsi katsoa naisia/miehiä himoiten mielessä seksuaaliset fantasiat monien ihmisten kesken?>tai saat harrastaa avioliiton ulkopuolista seksiä vailla seurausuhteita?>tai saat harrastaa homoutta tai lesboseksuaalisuutta ja vääntää sen rakkaudeksi omastamielestäsi sopivaan himon tunteeseen?>tai saat harrastaa suoranaista valehtelua vailla vastuun kantoa siitä?>tai saat harrastaa okkultismia ja henkien kanssa leikkimistä kokeilemalla rajojasi vailla sitä seikkaa että olet leikkimässä erittäin vakavien asioitten kanssa.>Tai saat harrastaa alkoholin juontia humalahakuiseen tarpeeseen.>Tai saat palvoa materialismia rahaa tai ruokaa enemmän kuin Jumalaa Jeesusta Kristusta jonka kautta sinäkin elät.>Tai saat tappaa ihmisen oamasta mielestäsi omantuntosi mukaan aina selittäen sen itsepuolustukseksi?>jne... ja niin edelleen...>Eli toisin sanoen kaikkea näitä tehdessä tai osan niistä tehdessäsi et tarvitse omastamielestäsi jumalaa, koska et koe saavasi rangaistusta siitä mitä teet. jolloin pahat tekosi eivät omasta mielestäsi jumala näe.>Olet väärässä sillä kaikki olemme syntisiä, mutta usko Jeesuksen kristuksen sovituskuolemaan ja hänen tahtoonsa nojautuminen vie sinut jumalan lähelle, ja hän pystyy antamaan anteeksi sinun pahat tekosi
tunnustaa syntinsä??Voiko pieni lapsi edes tehdä syntiä?
Entä jos lupaat olla tekemättä syntiä ja osrrut kuitenkin ja taas pyydät anteeksi??
Millä tavalla jumalaa rankaisee sinua??Tappamalla lapsesiko??
Tai tappamalla syntinen lapsi??anten lapsen kärsiä sairaana pitkään jolloin koko perhe kärsii..niinkö???
Jos ois iso kirja armollisempi..vopis olla enempi kannattajiakin
että taivaassa et enää muista niitä läheisiäsi, joka ovat helvetissä, joten usko nyt vaan siihen Jeesukseen, taivas on varmasti ihana paikka. (helvetti taas ei)
mitä raamatussa sanotaan kun sen sanomaan ei kuitenkaan voi luottaa. Se ei ole Jumalan sana ja se tulkataan monella eri tavalla. Osa siitä on jopa väärennetty ja osa keksitty.
Jumalan siis täytyy poistaa tietoja muististamme, jotta olisimme tyytyväisiä? Joku pitäisi tuota eettisesti kyseenalaisena... Varsinkin kun ne läheiset viruvat siellä helvetissä joka tapauksessa.
Jumala itse ainakin tietää helvetin olemassaolosta. Kuinka hän voi äärimmäisen rakastavana olentona hyväksyä sen? Varsinkin kun voisi kaikkivaltiaana poistaa sen kokonaan? (Ai niin, jumalannehan ei taidakaan olla rakkauden jumala vaan vihan jumala...)
Voidaan toki ajatella näinkin päin: rakas ystäväsi kuolee auto-onnettomuudessa, mutta sinä jäät eloon. Tiedät että ystäväsi oli ateisti ja on siis nyt helvetissä. Miltähän mahtaisi ajatus tuntua?
huoletta, ei kukaan mene mihinkään helvettiin.
Sana helvetti on sitä, kun ihminen kuolemansa jälkeen on niin äärettömän pahoillaan omista tekemisistään, että se tuska korventaa sielua ja se vaan pitää sovittaa, eli polttaa pois ennen seuraavalle tasolle siirtymistä.
Ihminen ei vaan anna periksi ja tuskissaan jatkaa entiseen malliin ja niin kiertokulku jatkuu kautta pitkien aikojen ja me emme edisty missään....
Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa.
20 Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita.
21 Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.
22 "Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
23 Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten.
24 Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.' [Jes. 66:24; Judit 16:17; Mark. 9:48]
25 Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. [Job 21:13; Ps. 17:14; Luuk. 6:24]
26 Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.'
27 Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon.
28 Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.'
29 Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.' [Jes. 8:20]
30 'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.'
31 Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.'"