pullollaan. Alempana keskusteltiin kirkon lapsikasteesta, jonka väitettiin olevan Jeesuksen opettaman mallin mukainen.
Kuitenkin Raamatussa kasteen vastaaottamisen ehtona oli ensin usko Jeesukseen, ja sitten vasta kaste:
Ap. t. 2:41
Jotka nyt OTTIVAT hänen SANANSA VASTAAN, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Ap. t. 18:8
Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, USKOIVAT, ja heidät kastettiin.
Tässä on huomattava, että lapsia varmaan kastettiinkin perhekuntien mukana, mutta erillistä vastasyntyneen kastamista ei Raamatussa ole.
Onko kirkon lapsikaste epäraamatullinen ? Käytännössä se toimii niin, että vauva kastetaan ja liitetään kirkkoon. Lapsen varttuessa aikuiseksi, aniharva heistä tulee uskoon ja niinpä varmaan 95% lapsikastetuista on ilman uskoa EVL-seurakunnan jäseninä.
Onko tämä Raamatun mukaista, eli valtava joukko ihmisiä on kastettu, mutta he eivät ole koskaan uskoneet, eivät tule koskaan uskomaan Jeesukseen Kristukseen? He ovat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastettuja synnissä eläviä ihmisiä.
Ilma uskoa kaste ei merkitse mitään.
Ja nyt sitten pyyntö. Tämä on arkipäivän totuutta ympärillämme, joten älkää syyttäkö heti minua pilkkaajaksi, vaan ottakaa asiallisesi kantaa, koska näin tämä asia on.
Kuitenkin Raamatussa kasteen vastaaottamisen ehtona oli ensin usko Jeesukseen, ja sitten vasta kaste:
Ap. t. 2:41
Jotka nyt OTTIVAT hänen SANANSA VASTAAN, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
Ap. t. 18:8
Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, USKOIVAT, ja heidät kastettiin.
Tässä on huomattava, että lapsia varmaan kastettiinkin perhekuntien mukana, mutta erillistä vastasyntyneen kastamista ei Raamatussa ole.
Onko kirkon lapsikaste epäraamatullinen ? Käytännössä se toimii niin, että vauva kastetaan ja liitetään kirkkoon. Lapsen varttuessa aikuiseksi, aniharva heistä tulee uskoon ja niinpä varmaan 95% lapsikastetuista on ilman uskoa EVL-seurakunnan jäseninä.
Onko tämä Raamatun mukaista, eli valtava joukko ihmisiä on kastettu, mutta he eivät ole koskaan uskoneet, eivät tule koskaan uskomaan Jeesukseen Kristukseen? He ovat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastettuja synnissä eläviä ihmisiä.
Ilma uskoa kaste ei merkitse mitään.
Ja nyt sitten pyyntö. Tämä on arkipäivän totuutta ympärillämme, joten älkää syyttäkö heti minua pilkkaajaksi, vaan ottakaa asiallisesi kantaa, koska näin tämä asia on.
Vastaukset 2
Vanhimmat
väärään uskoon, että lapsikaste on joku pelastuskysymys. Näin ihmiset luulevat SEN ANSIOSTA olevansa pelastettuja ja menevät suoraan helvettiin, tulematta ollenkaan uskoon ja parannuksen tekoon ja antamatta näin ollen Jeesuksen sovittaa syntejään.
Näitä luulouskovia ovat maailman katuojat ja kapakat pullollaan. Kiroillaan ja haistatellaan ja eletään kuin viimeistä päivää ja kuitenkin ollaan"kastettuja"!
Että silleen!
Vanhan liiton aikana poikalapset otettiin 8-päivän ikäisinä liiton jäseniksi ympärileikkauksen avulla ja tyttölapsien puolesta uhrattiin uhri. Ikivanha historiallinen käytäntö (1 Moos 17), joka perustui Pentateukin lakiin (3 Moos.12:3) oli tehnyt juutalaisille luonnolliseksi asiaksi Jumalan liiton jäsenyyden pienille lapsille, jotka eivät voineet millään tavalla itse vaikuttaa liittoon pääsemistään. UT:ssa apostoli Paavali vertaa ympärileikkausta kasteeseen liitäen ympärileikkauksen siihen (Kol.2:11-13). Paavalin mukaan vesikaste on pelastuksen välittävä teko: syntinen luonto ("liha") riisutaan, hengellisesti kuollut ihminen tehdään eläväksi, kaikki rikkomukset annetaan anteeksi.
"Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi,"
Juutalaisethan olivat, kuten yllä on sanottu, tottuneet ikivanhastaan siihen että pienet lapsetkin otettiin Jumalan liittoon. Niinpä oli luonnollista, että pakanuudesta kääntyneiden koko perhe pieniä lapsia myöten kastettiin. Kristillisen uskon juuret ja tausta on VT:ssa ja juutalaisuudessa. Historiallista taustaa vasten oli siten "oletusarvo", että pienet lapsetkin otetaan Jumalan liittoon ja pelastuksen osallisuuteen ja tämä Jumalan liittoon ottaminen tapahtuu ulkoisen merkin, armonvälineen kautta. Jos tähän käytäntöön olisi uuden liiton myötä tullut sellainen radikaali muutos, että lapsia ei tarvitse tai saa ottaa Jumalan valtakuntaan, vaan vasta joskus esim. 12-14 vuotiaina tai aikuisina, niin olisi ollut odotettavissa, että UT:ssa olisi kielletty kastamasta lapsia. Lapsien asemasta olisi varmasti herännyt kysymyksiä, joihin apostolien olisi pitänyt ottaa kantaa. Mutta missään koko UT:ssa ei esiinny kiistoja lapsien asemasta eikä lasten pelastuksen tarpeesta tai lasten kastamisesta.
Vanhatestamentillinen teologia tuntee siten perisynnin. UT:ssa apostoli Paavalin käsitys ihmisestä on pessimistinen - mutta realistinen. Jumalan edessä kaikki ihmiset ikään katsomatta ovat turmeltuneita, kelvottomia, epäpuhtaita, vailla Jumalan kirkkautta, hengellisesti kuolleita ja vailla yhteyttä Jumalaan, eikä kukaan ihminen tee hyvää - ei siis lapsetkaan (Room.3:9-23). Kukaan ihminen ei tule vanhurskaaksi tekojen avulla eikä millään omalla "luontaisella viattomuudellaan". Lapsille ei ole annettu mitään toista pelastustietä, eikä missään sanota, että lapset eivät tarvitsisi pelastusta synnistä Kristuksen kautta.
Kukaan ihminen ei voi olla Jumalan edessä vanhurskas ilman uskoa Kristukseen, ei pieni lapsikaan. Jos niin olisi, sellainen merkittävä poikkeus olisi ilmoitettu Raamatussa, eikä Jeesus olisi tehnyt lasta pelastuksen vastaanottamisen esikuvaksi. Lapsikin siis nimen omaan ottaa vastaan Jumalan valtakunnan (Luuk.18:7). Jeesus teki lapsesta esikuvana aikuisille, mutta ei Jeesus sanonut lapsia viattomiksi ja synnittömiksi tai "kilteiksi" niin että he sen takia pääsisivät taivasten valtakuntaan.
"Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."
Vaikka ihminen olisi tullut Jumalan tekona (Joh.6:29) ja Jumalan sanan vaikutuksesta ensin uskoon (Room.10:17) ja uudestisyntynyt Jumalan sanan voimasta (1 Piet.1:23), ei kaste ole silti hänelle turha, vaan hänet tulee kastaa, sillä kaste on Jumalan tekemän armoliiton sinetti. Ei ole mitään ristiriitaa kasteen kautta ja Jumalan sanan kautta tapahtuvan uudestisyntymisen välillä, kuten ei senkään välillä onko opettaminen ensin ja sitten kaste vai kastetaanko ensin niitä, joita ei voi opettaa, ja opetetaan jälkeen päin (kuten Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyssä Jeesus käskee tekemään). On toimittava tilanteen mukaan. Jos uskoon tullutta ihmistä ei ole ennen kastettu (ei siis lapsenakaan), hänet tulee kastaa.
Jos tämä ihminen oli jo lapsena kastettu ja hänellä oli ollut lapsen usko kasteen aikana julistetun evankeliumin sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta, mutta vartuttuaan ihminen oli hylännyt uskon ja pelastuksen lahjan, ei tällaista ihmistä pidä kastaa enää uudestaan. Jumalan tekona kaste pysyy voimassa, eikä ole mitätöitynyt kastetun ihmisen myöhemmän epäuskon tähden, eikä sitä ihmisen tarvitse korjailla. Jumala ei näet kadu kutsuaan eikä armolahjojaan Raamatun mukaan. Jos ihminen hylkää kasteessa hänelle välitetyn pelastuksen lahjan, ei syy ole lahjassa eikä lahjan Antajassa, vaan vastaanottajassa. Lapsena kastetun ihmisen tarvitsee vain jatkaa siitä, mikä lapsena jo alkoi: elää uskossa Kristukseen ja armoon turvaten kuolla pois synnin ja pahuuden turmiovalloista eläen uutena luomuksena. Tämän kaiken saa aikaan Jumala.