Halonen

Presidentti Halonen on halunnut Suomen ulkopolitiikan johtohenkilöksi. Miksei avannut suunsa silloin, kun Viron patsaskriisi oli kuumimmillaan. Median ja ministereiden syyttely on Kekkosen ja Koiviston kausilta tuttua jälkiviisautta.

Suomen presidentit ovat monesti olettaneet, että heidän ajatuksensa osataan lukea. Suu avataan vasta sitten, kun asiat eivät ole menneet niin kuin presidentti on toivonut.

Niinpä taisi käydä, että itse asia tässäkin meni sinulta yli hilseen ja värität sitä omilla mielikuvillasi.

Halonen sanoi, että olisi mielenkiintoista, jos joku tutkisi, onko Suomessa ja muissa maissa eroja ulkopoliittisten asioiden uutisoinnissa.

Hän sanoi, että tärkein asia, mistä media tässäkin tapauksessa kirjoitti, olivat median keksimät eroavaisuudet ulkopoliittisten toimijoiden puheissa.

Halonen myös sanoi, että on normaalia, että kun on enemmän kuin yksi ihminen, niin on erilaisia käsityksiä asioista, mutta että keskustelemalla niistä muodostetaan Suomen yhtenäinen ulkopoliittinen linja. Huomaa nyt, että Halonen nimenomaan sanoi, että on normaalia olla eri mieltä - muuten se olisi hulluutta.

Ja sehän tiedetään, että Suomessa valtalehdistö päätoimittajiensa johdolla käy omaan ulko- ja turvallisuuspoliittista kampanjointiaan, mm. Helsingin Sanomat käy. Kysymys kuuluu, onko oikein että tiedotusvälineet vääristävät uutisointia omien poliittisten tarkoitusperiensä vuoksi? Missä silloin on vapaan tiedonvälityksen merkitys, jos ihmisille ei kerrota kaikkia puolia asioista, vaan vain ne, mitkä sattuvat olemaan päätoimittajien poliittisille päämäärille sopivia?

Kysymys kuuluu siis, kuka rajoittaa sananvapautta ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksi. Ettei se vaan olisi lehdistö nykyään?