Viitaten tuohon keksintöjä käsitelleeseen keskusteluun: Mikä feministiksi tunnustautuvien mielestä mättää suomalaisessa koululaitoksessa, jos mikään?
Mielenkiintoista on tarkastella ylioppilaskirjoituksia, joita tosin jatkuvasti yritetään uudistaa. Taisi mennä se reaalikoe-uudistus läpikin? Tilannehan on ollut hupaisa. Ylioppilaaksi on voinut päästä kirjoittamalla äidinkielen, toisen kotimaisen, vieraan kielen ja reaalista vaikkapa vain yhden aineen. Tämä aine on voinut olla esimerkiksi uskonto. Käsittämätöntähän se on, kun lukio on kuitenkin yleissivistävä oppilaitos. Jos hyväksytään väittämä, että tytöt ovat kielellisesti keskimäärin lahjakkaampia kuin pojat, ei voida tehdä kuin se johtopäätös, että lukio suosii tyttöjä kielitaidon ollessa noinkin selkeästi korostunut.
Kuitenkin on tullut sellainen vaikutelma, että feministit kokevat koululaitoksen syrjivän tyttöjä, esimerkiksi ohjaamalla heitä matalapalkka-aloille ja pakottamalla heidät johonkin muottiin. Onko sitten ajatus se, että asenneongelma piilee syvällä opettajien sieraimissa? Vaikka enemmistö opettajista on naisia? Mahdollista toki, mutta periaatteessa kaikki saavat saman opetuksen. Mihin sitten pitäisi takertua? Missä se ongelma on?
Onko se edes realistinen ajatus maassa, jossa kaiketi yli 60 % yliopisto-opiskelijoista on naispuolisia. (Mikä lie tarkka lukema?) Kyllä, olen lukenut tältä palstalta, että koululaitos syrjii tyttöjä. En vain ymmärrä, miksi ja miten. Selittäkää jos huvittaa.
Mielenkiintoista on tarkastella ylioppilaskirjoituksia, joita tosin jatkuvasti yritetään uudistaa. Taisi mennä se reaalikoe-uudistus läpikin? Tilannehan on ollut hupaisa. Ylioppilaaksi on voinut päästä kirjoittamalla äidinkielen, toisen kotimaisen, vieraan kielen ja reaalista vaikkapa vain yhden aineen. Tämä aine on voinut olla esimerkiksi uskonto. Käsittämätöntähän se on, kun lukio on kuitenkin yleissivistävä oppilaitos. Jos hyväksytään väittämä, että tytöt ovat kielellisesti keskimäärin lahjakkaampia kuin pojat, ei voida tehdä kuin se johtopäätös, että lukio suosii tyttöjä kielitaidon ollessa noinkin selkeästi korostunut.
Kuitenkin on tullut sellainen vaikutelma, että feministit kokevat koululaitoksen syrjivän tyttöjä, esimerkiksi ohjaamalla heitä matalapalkka-aloille ja pakottamalla heidät johonkin muottiin. Onko sitten ajatus se, että asenneongelma piilee syvällä opettajien sieraimissa? Vaikka enemmistö opettajista on naisia? Mahdollista toki, mutta periaatteessa kaikki saavat saman opetuksen. Mihin sitten pitäisi takertua? Missä se ongelma on?
Onko se edes realistinen ajatus maassa, jossa kaiketi yli 60 % yliopisto-opiskelijoista on naispuolisia. (Mikä lie tarkka lukema?) Kyllä, olen lukenut tältä palstalta, että koululaitos syrjii tyttöjä. En vain ymmärrä, miksi ja miten. Selittäkää jos huvittaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kahden murkkuikäisen äitinä, poikani ja tyttäreni koulunkäyntiä seuratessani mun mielestä tilanne on juuri toisinpäin, eli että koulu syrjii poikia. Jo ensimmäisestä luokasta lähtien naisopettajat pyrkivät tekemään poikalapsille "henkisen kastraation" ja tekemään heistä lettipäisiä kilttejä tyttöjä. Jos pojalla on vähänkään luonnetta, niin poika alkaa vastustaa tätä voimakkaasti. Ja siitäkös sitten soppa syntyy. Pojan energia menee koulussa oman identiteettinsä säilyttämiseen ja se energia on tietysti pois oppimisesta.
Kautta aikojen on tytöt/naiset pärjänneet paremmin koulussa, keskiarvot on olleet korkeampia ja tytöt/naiset ovat selvästi panostaneet opiskeluun mutta miksei se sitten näy työelämässä, miksi naiset käyvät lukiot ja muut hienostokoulut mutta heittävät sitten kaiken opiskelunsa hukkaan ja rupeavat siivoamaan vessoja?
...naiset eivät halua työpaikkoihin, joissa työajat eivät ole säännölliset? Koska naiset kuitenkin pääsääntöisesti edelleen pyörittävät myös kodin arkea ja lasten ollessa pieniä ovat sidottuja päiväkotien aukioloaikoihin, niin siinä ei nainen jousta vaikka työpaikka sitä kuinka vaatisi. Lapset on haettava hoidosta ja sillä siisti. Perheen ja uran yhdistäminen on naiselle vielä tänäkin päivänä niin vaikea yhtälö, että moni nainen luovuttaa ja päätyy tässä suhteessa "helpompiin" töihin.
Miksi naiset projisoitte työnantajien ja työelämän kirot miesten niskaan? Onhan niitä naisiakin yrittäjinä, ottavatko naistyönantajat yhtään enempää huomioon sitä että työtä voi tehdä vain virka-aikana kun lapset pitää hakea hoidosta jne? Enpä usko, nais ja miestyönantajat lienee samanlaisia riistäjiä kaikki...
...fiksu nainen kirjoitti useita l:ia, eikä lähtenyt mihinkään lukion jälkeen opiskelemaan - jäi kaupan kassalle töihin...
En koskaan tullut häneltä kysyneeksi, mistä moinen johtui.
Tytöt ja pojat ovat erilaisia. Ja erilaisuus pitäisi hyväksyä.
Siinä mielessä koululaitos suosii tyttöjä, että perinteinen opetustapa sopii keskimäärin paremmin tytöille. Olen nähnyt tästä tutkimustuloksia, jossa selvästi tuotiin esille, että toisenlaisen opettamistapa eli (käytännönläheinen ja toiminnan kautta etenevä opetustapa) suosisi poikia.
Pojat myös tuntuvat kypsyvän henkisesti myöhemmin kuin tytöt ja uskon, että suunniteltu yliopisto-opiskelijoiden valintaprosessi, jossa lukio-opiskelua painotettaisiin ja joissakin tapauksissa yliopistoon valittaisiinkin pelkästään lukioopapereiden perusteella suosii yhä enemmän tyttöjä, koska käsittääkseni pojissa on paljon enemmän niitä, jotka alkavat opiskella myöhemmässä vaiheessa.
Myös siinä mielessä lukio suosii tyttöjä, että tytöt menestyvät matematiikassa keskimäärin heikommin kuin pojat ja taas pojat kielissä heikommin kuin tytöt.
Kielissä ei kuitenkaa voi valita ja kirjoittaa suppeaa kieltä ja pakollisia kieliä on 3, jooista mitään ei voi kirjoittaa suppeana kuten suppeaa matematiikkaan, vaikka olisikin lukenut laajan matematiikan.
Ylioppilaskirjoitukset eivät muutenkaan välttämättä ole kovin hyvä ja tasapuolinen vertailukohde. Tiedän kaksi tapausta, joissa toisessa käytännössä kaikki tulokset on saatu petkuttamalla ja toisessa on vaikutettu vain yhden kielen (suomen kielen) arvosanoihin.
Jälkimmäinen tapaus oli sellainen, että suomen kielen opettaja oli korjannut kaikkien aineiden kielioppivirheet ennen niiden lähettämistä tutkintolautakunnalle (Espoo) ja toinen pohjois-suomalainen tapaus, jossa yksi henkilö oli ilmeisesti useiden eri opettajien kanssa rukannut vastauksiaan ennen niiden lähettämistä tutkintolautakunnalle. Tämä tapaus oli saanut 6 ällää ja kerskunut heikkona hetkenä esimiehelleen saaneensa ne kuvatulla tavalla.
Lukiossa on pakollista lukea ainakin 75 kurssia aineita, kaikkia niitä, niin miesten kuin naistenkin. Jos kaikkien aineiden pakollinen lukeminen ei yleissivistä, niin mikä sitten? On kuitenkin ihan sama mitä aineta ylppäreissä kirjoittaa. 75 kurssiin ei jokaista ainetta ehdi intensiivisesti opiskella, mutta keskittää toki pystyy.
Toiseksi: miksi ihmeessä pitäisi hyväksyä väittämä, "että tytöt ovat kielellisesti keskimäärin lahjakkaampia kuin pojat"? Et voi hatusta vetää päätelmiä tai käyttää yleisiä uskomuksia todisteena, sen opimme jo lukion ekalla.
En ota kantaa syrjiikö koululaitoksemme tyttöjä, vaan mielenkiintoni herätti väittämäsi, joita et millään todistanut.
Olet jossain määrin oikeassa. En *köhöm* tainnut olla aivan parhaimmillani tuota kirjoittaessani.
Tosin tyttöjen kielellisestä lahjakkuudesta on tullut jo jonkinlainen totuus kansan keskuudessa, vaikka ainakaan minun näkemäni tutkimukset eivät sitä osoittaneet. Todellakin, tämä on turhan rohkea olettamus.
Toisaalta, kyllä yo-kirjoitusten painottuminen kieliin jossain määrin suosii kielellisesti lahjakkaita jopa epäreilulla tavalla. Tiedän kyllä niitä (yleensä poikia) ihmisiä, jotka ovat sen pakollisen englantinsa approbaturina suorittaneet, käytettyään koko lukulomansa sen tankkamiseen. Jos kolme kielellistä koetta on suoritettava, se on aikamoisen paljon, ottaen huomioon, että yo-tutkintoa edellytetään esimerkiksi korkeakouluihin pyrittäessä. Todellisuudessa esimerkiksi vaikkapa matematiikan laitokselle voi jämähtää aivan hyväksikin tutkijaksi, vaikka puhuisi kieliä kuin entinen formulakuski.
Totesinkin että keskimäärin naiset ovat verbaalisesti miehiä lahjakkaampia.
Osittain tämä johtuu testosteronista, joka ei ole oikein hyvä hormoni tuon asian kannalta. (tunnet kai sanonnan: miehet eivät puhu eikä pussaa - mistähän johtuu?)
Osittain se johtuu siitä, että vanhemmat lukevat keskimäärin enemmän tytöille kuin pojille.
Suureksi osaksi se johtuu siitä, että tytöt lukevat enemmän kirjoja kuin pojat.
Väitän olevani 100 %:n oikeassa kun sanon, että ylioppilastutkinnon suorittaineista työtöistä ja pojista pojilla on keskimäärin paremmat arvosanat matemaattisissa aineissa ja taas tytöillä kielellisissä aineissa. Aina on kuitenkin olemassa matemaattisesti lahjakkaita tyttöjä ja kielellisesti lahjakkaita poikia.
Muistan myös nähneeni hiljattain dokumentin tv:stä, jossa joku nainen halusi muuttua mieheksi ja alkoi syödä testosteronia. Hänet testattiin ennen hormonihoidon alkua ja sen aikana. Hänen verbaalinen suorituskykynsä laski yllättävän paljon (synonyymit sanoille). Fyysinen suorituskyky taas parantui huomattavasti ja nopeasti ilman liikuntaa.
...lipsumisen uhallakin on pakko kommentoida tähän, että sukupuolten lahjakkuussuuntauksia käsiteltiin jo melko kauan aikaa sitten muistaakseni jossain Prisman dokumentissa. Ohjelman mukaan naisten lahjakkuuden keskittyminen kieliin ja miesten matemaattisiin aineisiin johtuu nääs eroista aivojen toiminnassa. Eri sukupuolilla eri toiminnoista vastaavat aivolohkot toimivat aktiivisemmin ja lisäksi naisten oikea ja vasen aivolohko kommunikoivat keskenään enemmän kuin miesten vastaavat, mikä auttaa keskittymään useampiin asioihin kerrallaan. Lisäksi miesten aivot käsittelevät asiakokonaisuuksia ikään kuin omissa erillisissä lokeroissaan, mikä ominaisuus on hyödyksi matemaattisissa aineissa. Tai jotenkin näin. Siis keskimäärin. Tämä ei tietenkään sulje pois mahdollisuutta lahjakkuuteen toisen sukupuolen "vahvalla alueella" tai millä tahansa alueella.