http://www.jsn.fi/paatos.asp?sivuid=3677/SL/06
Päätöstiivistelmä
Lehti julkaisi jutun ”Ihmeparantajan kaupunki”, jossa raportoitiin Nokia mission ja Markku Koiviston kotikaupungista. Juttu sisälsi muun muassa sitaatin kansanmiehen suusta kaupungin torilta: ”Perkele, sen verran tiedän, että se on hullu! Hullut ne rikastuu tuollaisilla tempuilla”. Sitaatti ei kohdistunut Koiviston henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan hurmosliikkeen johtajakeskeisyyteen ilmiönä. Kokonaisuuden osana sitaatti oli esimerkki niistä kriittisistä puheenvuoroista, joita Nokialta myös löytyy. Vapauttava.
Vastaaja: Helsingin Sanomat
Päätöstiivistelmä
Lehti julkaisi jutun ”Ihmeparantajan kaupunki”, jossa raportoitiin Nokia mission ja Markku Koiviston kotikaupungista. Juttu sisälsi muun muassa sitaatin kansanmiehen suusta kaupungin torilta: ”Perkele, sen verran tiedän, että se on hullu! Hullut ne rikastuu tuollaisilla tempuilla”. Sitaatti ei kohdistunut Koiviston henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan hurmosliikkeen johtajakeskeisyyteen ilmiönä. Kokonaisuuden osana sitaatti oli esimerkki niistä kriittisistä puheenvuoroista, joita Nokialta myös löytyy. Vapauttava.
Vastaaja: Helsingin Sanomat
Vastaukset 1
Vanhimmat
On väitetty ettei Markku Koivisto, toimi sillä tavoin kuin Luterilaiselta papilta voidaan kohtuudella odottaa ja vaatia, mutta ainakin hän on pitänyt lujasti ja periksi antamatta, kiinni lapsikasteen armosta.
http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/tou97/koivisto.htm
"Markku Koiviston väitöskirja: Kastepapilta odotetaan uskon peruskysymysten käsittelyä
Kastetoimitusta edeltävä keskustelu papin kanssa tarjoaa tilaisuuden pohtia yhdessä elämänkysymyksiä, uskoa ja kasteen merkitystä. Vanhemmat ja kummit ovat tähän valmiita, suorastaan halukkaita.
Kirkossa ei ole riittävästi nähty kastekeskustelun mahdollisuuksia, ilmenee Nokian kirkkoherra Markku Koiviston väitöskirjasta "Miten kirkko ymmärtää sanomansa?". Kyseessä on käytännöllisen teologian tutkimus. Väitöstilaisuus on Helsingin yliopistossa lauantaina 3.5.
Koivisto selvitti kirkon kastekaavan taustalla olevia teologisia lähtökohtia, jotka hän havaitsi osittain keskenään ristiriitaisiksi. Koiviston mukaan kirkko ei tiedosta riittävän selkeästi, mitä se haluaa kastekaavan kautta sanoa jäsenilleen. Pappi on avainasemassa välittämässä vanhojen symbolien sisältöä ja merkitystä seurakuntalaisille.
Kun vanhemmat ja pappi tapaavat ennen kastetoimitusta, keskustelussa keskitytään liiaksi vain toimituksen yksityiskohtien selvittämiseen ja mukavaan tunnelmaan. Vaikka itse kastetoimituksessa papit puhuvat avoimesti kasteen tärkeydestä, viesti ymmärretään huonosti, koska asioita ei ole etukäteen tarpeeksi pohdittu.
Papeilta näyttää puuttuvan uskallusta ja syvää teologista näkemystä, jotta he voisivat käsitellä uskon peruskysymyksiä luontevasti tarjolla olevassa tilanteessa, Koivisto arvioi. Tutkimuksen mukaan papit käyvät vihki- ja hautauskeskusteluja huomattavasti huolellisemmin kuin kastekeskusteluja. Näin siitä huolimatta, että kaste on kirkon tärkein toimitus.
Koiviston tutkimuskokonaisuus koostuu kolmesta eri tutkimuksesta ja tiivistelmäraportista. Tutkimukset käsittelevät toimituskeskusteluja luterilaisessa kirkossa 1980-luvulla, kastekaavan teologiaa sekä kasteen ymmärtämistä pääkaupunkiseudun seurakunnassa. Ensimmäinen tutkimus on ilmestynyt kirkon tutkimuskeskuksen sarjassa ja kaksi muuta sekä tiivistelmäraportti käytännöllisen teologian julkaisusarjassa nimellä "Miten kirkko ymmärtää sanomansa?"
Luterilaisen kirkon jäseniksi kastettiin viime vuonna 54 000 lasta, mikä on 89,7 prosenttia syntyneistä. (KT 2.5.1997 mo) "