Mä otin nyt sen ratkaisevan askeleen ja varasin ajan velkaneuvojalle. Sain ajan vielä yllättävän paljon nopeammin kuin mitä olin ajatellut. Eli aika on n. kuukauden päästä.
Veloista suurin osa mulla on ulosotossa, mutta sen lisäksi on vielä kolme muutakin velkaa. Yritän kuukausittain maksella vähän joka suuntaan hirveitä summia eikä velat lyhene yhtään. Puhumattakaan siitä, että mulle ei jää rahaa käteen palkasta mitään. Osallistun jossain määrin myös taloutemme (minä mies) yhteisiin kuluihin ja muuten elän kyllä ihan täysin mieheni siivellä.
Halu maksaa velkoja on todellinen ja toivon, että velkaneuvojan kanssa jonkinlainen ratkaisu löydetään. Mieskin on luvannut parhaansa mukaan tukea ja auttaa ja koko talouden tilannehan tuolla velkaneuvonnassa otetaankin huomioon. Mies on kuitenkin syytön minun sotkuihini, joten liikaa en haluaisi hänen joutuvan näistä kärsimään. On kuitenkin sitä mieltä, että tämä velkaneuvojan luokse meneminen on nyt ehdottomasti hyvä ratkaisu ja haluaa tosiaan omalta osaltaaan olla apuna.
Jännitän velkaneuvojalle menoa ihan tajuttomasti ja pelkään, että hän ei pystykään minua auttamaan. Voiko käydä oikeasti niin, että sieltäkään ei löydy keinoja asioideni selvittämiseksi. En jaksaa enää yksin näiden kanssa ja olisi kiva, jos palkasta jäisi käteen edes 100 euroa/kk. Minkälaista siellä velkaneuvojalla on? Sättiikö se ja vie viimeisenkin ihmisarvon vai mitä??
Kertokaa kokemuksianne velkaneuvojalla käynnistä ja saitteko apua ja millä tavoin? Entä minkälaisia velkoja teillä on ollut, miten niitä järjesteltiin jne.. vieläkö olette päässeet velkahelvetistä takaisin "normaaliin" elämään??
Veloista suurin osa mulla on ulosotossa, mutta sen lisäksi on vielä kolme muutakin velkaa. Yritän kuukausittain maksella vähän joka suuntaan hirveitä summia eikä velat lyhene yhtään. Puhumattakaan siitä, että mulle ei jää rahaa käteen palkasta mitään. Osallistun jossain määrin myös taloutemme (minä mies) yhteisiin kuluihin ja muuten elän kyllä ihan täysin mieheni siivellä.
Halu maksaa velkoja on todellinen ja toivon, että velkaneuvojan kanssa jonkinlainen ratkaisu löydetään. Mieskin on luvannut parhaansa mukaan tukea ja auttaa ja koko talouden tilannehan tuolla velkaneuvonnassa otetaankin huomioon. Mies on kuitenkin syytön minun sotkuihini, joten liikaa en haluaisi hänen joutuvan näistä kärsimään. On kuitenkin sitä mieltä, että tämä velkaneuvojan luokse meneminen on nyt ehdottomasti hyvä ratkaisu ja haluaa tosiaan omalta osaltaaan olla apuna.
Jännitän velkaneuvojalle menoa ihan tajuttomasti ja pelkään, että hän ei pystykään minua auttamaan. Voiko käydä oikeasti niin, että sieltäkään ei löydy keinoja asioideni selvittämiseksi. En jaksaa enää yksin näiden kanssa ja olisi kiva, jos palkasta jäisi käteen edes 100 euroa/kk. Minkälaista siellä velkaneuvojalla on? Sättiikö se ja vie viimeisenkin ihmisarvon vai mitä??
Kertokaa kokemuksianne velkaneuvojalla käynnistä ja saitteko apua ja millä tavoin? Entä minkälaisia velkoja teillä on ollut, miten niitä järjesteltiin jne.. vieläkö olette päässeet velkahelvetistä takaisin "normaaliin" elämään??
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ylivelkaantuneella puolisollani on erittäin hyviä kokemuksia velkaneuvonnasta. Oikein ystävällistä ja avuliasta palvelua puolisoni on aina kertonut saaneensa. Jo useampana vuonna. Näin on ainakin Helsingissä. Toivottavasti saat elämäsi järjestykseen.
Hyvä, että olet miettinyt asioita ja päättänyt ottaa asiat hoitaaksesi. Velkaneuvojat tekevät työtään ammatikseen ja ovat nähneet ja kokeneet kaikenlaisia ihmiskohtaloita. Ei ne siellä elävältä syö. Sinne vaan reippaasti ja avoimin mielin. Sinulla on aikaa koota kaikki tarvittava materiaali mukaan. Keräät kaikki ja voitpa hieman kaavailla kokonaiskuvaa, tehdä laskelmia yms. yms. veloistasi ja maksukyvystäsi. Meinaan on helpompi keskustella, kun on hajulla omasta tilantestaan.
Veljelläni oli nykyvaluutan mukaan noin 200 000 euron velat. Osa velasta oli talolainoja (arava pankki). Lainaa he ottivat holtittomasti aina lisää ja lisää... joskus myös siksi, että saivat entisiä velkoja kuitatuksi. Rahaahan sai ulos pankista aina talon valmistumisen edetessä tiettyihin pisteisiin. He nostivat rahat ja käyttivät ne mm. auton ostoon, lomamatkoihin yms. yms. Kaikki esim. keittiön kalusteet he sitten ostivat kovalla velkarahalla.
Talo valmistui sitten siihen pisteeseen, että he pääsivät muuttamaan. Kaikki esim. huonekalut ja jopa keittiövälineet ja -laitteet piti olla viimestä huutoa ja tietenkin ne ostettiin velkarahalla. Vain paras ja kallein kelpasi.
Ymmärtäähän sen miten siinä kävi, kun vaan mies oli töissä ja äiti kolmen pienen lapsen kanssa makas kotona. No avioero ja kova tappelu veloista.
Talolainahan oli molempien nimissä, mutta kaikki kulutusluotot ja vekselit oli veljeni nimissä.
Aikansa sitä kesti, mutta sitten pankki vaati omiaan ja talo myytiin pilkkahintaan. Veljeni vaimo pääsi aika pienellä, koska sen nimeä ei tietenkään ollut niissä lainoissa, millä ostettiin niitä luxustarvikkeita, mutta taloa myytäessä ne kalusteet vaikuttivat tietenkin talon hintaan, joten rouva pääsi pelkällä säikähdyksellä.
Aikansa velkojen kanssa yritettyään hän meni velkaneuvojalle ja säännöllisesti työssä käyvänä ihmisenä pääsi velkasaneeraukseen. Siellä sitten tarkastettiin velat. Aika huimia summia oli koostunut pelkästään asianajo-, oikeudenkäynti-, yms. perintäkuluista. 1 000 laina saatto olla lopussa jo 4 000 tonnin velka kaikkine kuluineen. Velkojat sitten suostuivat kohtuullistamaan esim. korkoja ja perintäkuluja.
Hänelle laadittiin viiden vuoden suunnitelma. Hän hoiti kaikki niinkuin pitikin ja pääsi velkavankeudesta vuonna 2003.
Ja arvatkaapa mitä hän nyt tekee? Otti uuden akan ja yhdessä nyt sitten rellestävät ja tekevät velkaa. Sukulaisilta vippaavat, että saavat bensaa autoonsa (autonhan pitää tietenkin olla näyttävä, koska nyk. rouvakin on hyvin nuori ja vaativa). Luottokortti vinkuu, pikavipit erääntyvät ja niitä kuitataan uusilla pikavipeillä, pankkien kulutusluotot on punaisella ..............
"Ymmärtäähän sen miten siinä kävi, kun vaan mies oli töissä ja äiti kolmen pienen lapsen kanssa makas kotona"
Ei todellakaan ymmärrä.
ilmeisesti sulla ei ole lapsia, kun luulet että äiti voi "vaan maata kotona" kun on kotiäiti kolmelle pienelle lapselle.
huhhuijaa...
Hei!
Ei velkaneuvojat ole ilkeitä. Ne on kuule nähny vaikka ja mitä. Mikä sulla on syy velkaantumiseen? Mulla peliongelma. Mulle on kerran tehty vapaaehtoinen velkajärjestely velkaneuvojan avulla. Suosittelen sitä sulle!!! Takuusäätiön takaus, kysele ku meet. No nyt mä syksyllä retkahdin kunnolla ja tuli puolessa vuodessa tehtyä 37000e velkaa lisää. Nyt olen ollu 3kk kokonaan pelaamatta. Tein sen virheen viimeksi, että jätin vielä loton ja kenon sallituksi. Ainoa oikea tapa on nollatoleranssi. En minäkään tiedä vielä, miten selviän. Olen menossa velkaneuvojalle myös. Etsin koko ajan toista työtä, jotta saisin hoidettua kaikki pois. Täytyy muistaa, mikä elämässä on tärkeintä, raha on rahaa. Mullakin mies maksaa elämisestä melkein kaiken. Syyllisyys on valtava. Nyt 3kk sit kerroin kaikille, missä mennään. Se helpotti valtavasti, vaikka oli kipeää niin mielettömän kipeää.Nytkin alkoi taas kyyneleet valua. Mut mä olen päättäny selvitä. PELAA EN ENÄÄ IKINÄ!!! Iso nallekarhun halaus sulle. Pää pystyyn ja anna tuulten puhaltaa. Kestät kyllä sen.
Suurin syy velkaantumiseen on ihan oma tyhmyys. Elämä on ollu pennusta asti melkoista selvitymistaistelua ja vasta viimeisen 1-2 vuoden aikana oon alkanut uskoa siihen, että ehkä mullakin on vielä mahdollisuus selvitä. Ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä miehen kanssa ollaan. Ja elellään ihan normaalia elämää, vaikka mä välillä olenkin ollut henkisesti rikki. Aika vahva ihminen kuitenkin olen ja sen avulla olen selvinnyt. Sekä tietysti mies on ollut ihan korvaamaton apu.
Mä makselen velkojani tällä hetkellä kuukausittain n. 800 euroa, mikä on ihan liikaa. En todellakaan enää pysty tommosia summia maksamaan ja olettaa, että mies jaksaa vielä vuosikaupalla mua elättää. Parhaansa mukaan se mua auttaa, mutta en voi siltäkään mahdottomia vaatia. Nyt se lupasi kuitenkin, että maksaa pienillä säästöillään ja lomarahoillaan pois mun yhden n. 2000 euron velan, jota nyt maksan 150 euroa/kk.
Sitten ei paljon muuta jääkään kun ulosotossa olevat n. 18 000 euroa sekä yksi ulosoton ulkopuolella oleva n. 15 000 euron velka. Eli melkoiset velat olen saanut tehtyä. Ja noistakin iso osa on kaikenlaisia kuluja ja korkoja:(.
Tuo takuusäätiöhän takaa enimmillään 34 000 suuruisen velan ja muutenkin tuli semmonen mielikuva, että se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat vähemmän omasta syystään velkaantuneet kuin minä. Samoin kun tuo velkajärjestelykin.
Laskin, että mulla ois varaa lyhentään velkojani kuukausittain n. 400-450 euroa niin, että rahaa jäisi myös muihin laskuihin sekä vähän myös elämiseen. En tarvitse elämiseen suuren suuria summia, kun mies kuitenkin auttaa. Jos kuitenkin jäisi itselle kuukausittain edes 150-200 euroa niin olisin tyytyväinen.
En tiedä kuinka paljon se velkaneuvoja voi asioihin vaikuttaa, että onnistuuko maksella ulosottoon vaikkapa vähän pienempää summaa, mitä tähän asti ja samoin tuolle toiselle velkojalle. Tuo toinen velkoja on kuitenkin luvannut, että siinä vaiheessa, kun minulla voisi olla mahdollisuus maksaa koko velka kerralla pois niin on valmis tulemaan siinä summassa vastaan. Eli kelpuuttaisi pienemmän summan kuin mitä velkaa on siinä vaiheessa jäljellä. Sitä en tiedä, että kelpuuttaako pienemmän kuukausierän nyt.
Mies ei tällä hetkellä pysty tekemään lisää velkaa (on jo itsellään asuntolaina ja autolaina) eikä haluakaan pelkästään omiin nimiiin ottaa isoja lainoja, että maksaisi mun tekemät velat pois. On kuitenkin valmis myöhemmin auttamaan ja meillä on kyllä hyvät mahdollisuudet varmasti jossain vaiheessa saada yhdessäkin lainaa, jolla maksellaan mun velat pois. Miehellä on hyvät suhteet omaan pankkiinsa ja mahdollista olisi, että kun mun maksuhäiriömerkinnät on vanhentuneet jonkun pari vuotta ettei uusia ole tullut niin voidaan miehen kanssa yhdessä hakea lainaa.
Molemmat ollaan vakituisessa työssä, joten maksujen kanssa ei kyllä tule ikinä enää ongelmia. Mitään turhia lainoja en aio enää IKINÄ ottaa enkä yritä koskaan enää selvitä veloista uusilla lainoilla. Olen todellakin tästä oppinut ja nyt vaan toivon, että jotenkin saisi nämä asiat järjestykseen. Olen ihan valmis vaikka maksamaan seuraavat reilu kolmekin vuotta tuota 400-450 euron kuukausierää näille velkojille, jos se vaan kelpaa. Ja hakemaan sitten luottotietojen puhdistuttua lainaa, jolla maksan kaikki pois. Summahan ei varmasti pienene juurikaan tuona aikana, mutta se hinta on maksettava töppäilyistään.
Kun vaan nyt joku järki tulisi näihin kuukausittaisiin maksuihin ja saisi sen ulosottomiehen tajuamaan, että mulla on oikeesti halua maksaa näitä parhaan kykyni mukaan. Ei tartteis joka viikko soitella millon mistäkin asiasta.
Pelottaa vieläkin vähän, että mitä se velkaneuvoja sanoo tai oikeestaan se, että jos se toteaakin vaan ettei voi auttaa.
Maarit74: Tsemppiä sulle kans kovasti. Rankkaa tää on, mutta yritetään selvitä:)
Velkaneuvoja etsii parhaan ratkaisun itsellesi.
Joko takuusäätiö tai velkajärjestely. Velkajärjestelyssä korot annetaan anteeksi ja tehdään viiden vuoden ohjelma. Käteen pitää asumis ja muiden pakollisten menojen jälkeen jäädä 458 euroa. Ja lisäksi jos on tarvetta lääkäri yms menoihin kannattaa sopia järjestelyn yhteydessä. Velkajärjestely on yhteiskunnan laisääteinen palvelu pankkikriisin jälkeen.
Hyödynnä ihmeessä ja katso myönteisesti tulevaisuuteen.
"Velkajärjestelyssä korot annetaan anteeksi ja tehdään viiden vuoden ohjelma. "
VÄÄRIN!! Korkoja ei todellakaan anneta anteeksi, vaan korkojen juokseminen lakkaa siihen kun maksuohjelma hyväksytään eli kun velkajärjestely on hyväksytty.
tämä on vanha ketju, mutta mikäli ja kun tätä lukevat samoissa tilanteessa olevat, niin pakko oikaista.
Velkaneuvoja etsii parhaan ratkaisun itsellesi.
Joko takuusäätiö tai velkajärjestely. Velkajärjestelyssä korot annetaan anteeksi ja tehdään viiden vuoden ohjelma. Käteen pitää asumis ja muiden pakollisten menojen jälkeen jäädä 458 euroa. Ja lisäksi jos on tarvetta lääkäri yms menoihin kannattaa sopia järjestelyn yhteydessä. Velkajärjestely on yhteiskunnan laisääteinen palvelu pankkikriisin jälkeen.
Hyödynnä ihmeessä ja katso myönteisesti tulevaisuuteen.
Meidän paikkakunnan velkaneuvoja oli erittäin asiallinen ja empaattinen ihminen. Itse en vain sieltä empatiaa suurempaa apua sitten saanutkaan.
Oma tilanteeni oli sellainen, että minulla oli useita velkoja, ja niiden kuukausilyhennykset olivat noin 900€/kk. Tuloni olivat tuolloin nettopalkka 1200€ 210€ lapsilisää. Lainojen hoidosta oli historia vuoden ajalta eli maksettu joka kuukausi n. 800€. Hain Takuusäätiön takausta järjestelylainaa varten. Velkaneuvojan laskujen mukaan kuukausilyhennys olisi tuon myötä ollut 360€. Takuusäätiön päätös oli kielteinen - minulla ei ole maksuvaraa.
Kustannuksia minulle aiheutui tästä noin 350€, kun jouduin virallisesti hakemaan konkurssiin kaksi pöytälaatikkofirmaa, joissa olin osakkaana. Näitä Takuusäätiön takauksia tai velkajärjestelyä on mahdoton saada, jos on olemassa oleva yritys. Vaikka olisi osoittaa yrityksen historiasta ettei se ole vuosiin toiminut.
Onneksi sattui kuukautta ennen Takuusäätiön päätöstä sukulainen kuolemaan ja sain perintöä.
Että tälläista apua minä sain Takuusäätiöltä ja velkaneuvonnasta.
Usko meinas mennä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen.
tapauksessa perintö olisi otettu myöhemmin huomioon tulona, jos olisit saanut esim velkajärjestelyn kautta maksuohjelman, joten plus miinus nolla...
"Jokatapauksessa perintö olisi otettu myöhemmin huomioon tulona, jos olisit saanut esim velkajärjestelyn kautta maksuohjelman, joten plus miinus nolla... "
perinnöstä tonnin ylimenevä osuus olisi pitänyt tilittää maksuohjelman mukaisesti.
kertaluonteisista saamisista saa pitää tonnin.
Huomenna on sitten se päivä, kun tuonne velkaneuvojalle menen. Jännittää ihan hirveesti ja pelottaa, että mitä jos apua mun tilanteeseen ei löydykään. En oikeesti jaksa enää näin, että mulle ei jää palkasta käteen yhtään mitään. Mies kiltisti on kyllä auttanut ja kuten jo aiemmin sanoin elättänyt mut, mutta kyllä tää rassaa jo kuitenkin molempia, kun mulle ei tosiaan jää laskujen ja velkojen maksun jälkeen euron euroa.
Tuntuu välillä, kun oon netistä juttuja lukenu, että jos velkoja on paljon (=useampi kymmenen tuhatta euroa) ja suurelta osalta omaa hölmöyttään on velkaantunut niin avun saanti voi olla vähän niin ja näin.
En mä tällä tavallakaan voi enää jatkaa. En tosiaan tarvii suuren suuria summia käyttööni kuukausittain ja velkani haluan maksaa, mutta tämä nykyinen tilanne on jo ihan liian rankka henkiselle hyvinvoinnille.
Pelottaa ja jännittää mennä huomenna sinne neuvojalle, mutta ehkä se tästä.
No miten mahtoi käydä Miukun tapauksessa? Saitko apuja neuvonnasta?
Itselläni aika on n.4 kuukauden kuluttua. Omat velat myös yhtä lukuunottamatta ulosotossa. n.18.000€. Vakituisesti töissä käyn,ja makselen tällä hetkellä Uo:hon 400-500€/kk. Ajattelin tuon takuu-säätiön takauksen olevan itselleni sopivin,jos sellainen siis ylipäätä edes suodaan.
Miten muuten jos hakeutuu tuohon 5 vuoden velkajärjestelyyn,niin miten perintö vaikuttaa asiaan? Omat isovanhemmat aivan varmasti kuolevat viiden vuoden sisään ja heidän perintönsä on minulle siirretty. Viekö tuo järjestely koko isohkon perinnön ja jään silti kituuttamaan vuosiksi tuohon järjestelyyn?
No eipä tainnut käydä hyvin, kun et vastaa.
tai sitten kävi liiankin hyvin, etkä tunne tarvetta vastata.
vertaistukea tarvitsisi täällä muutkin. ja kokemuksistasi voisi olla hyötyä.
Kiva katsella velkajärjestelystä ketjuja jotka tyssäävät sitten ilmaan kun kananlento. vailla lopullista selvyyttä.