Jäsenyysneuvotteluissa kokoomuksen Pertsa Salolainen käsitti vahingossa Suomen saavan Unionilta miljardeja kun itseasiassa Suomi maksaakin unionille miljardeja vuodessa! No onhan sitä ennenkin sattunut pieniä lipsahduksia kokoomuspoliitikoille kuten Iiron lue huulilta ei devalvoida!!!
Pertsalle sattui pikkuvirhe EU-neuvotteluissa
Salolaisen Pertsa
19511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Suomi saa EU:lta miljardeja. Kyllä teidän kelpaa EU:ssa.
menee kansalaisten piikkiin, rahat voivat kiertää EU:n SWIFT -tilien (all-seeing-eye) kautta
Sadoista miljardeista Suomen teollisuuden hankkeissa ulkomailla. Siinä on silakat pieniä joulukaloiksi sanoi jo vanha ennustajaukko aikanaan. Pohjanmaan poikien maataloustuet on lillukanvarsia, joihin ei saa kompastua - kysykää vaikka teollisuusjohtajilta.
Ipuleiden iltamissa ei teollisuusjohtajat ole käyneet itkemässä nykyistä tilannetta. Kun teollisuudella menee hyvin, myös Suomella menee hyvin.
"Salolaisen Pertsa", Euroopan unionin pyörittäminen ei tietenkään ole ilmaista, mutta alkuvuosina Suomi oli nettosaaja.
Siis, unioni maksoi enemmän maatalous- ja rakennetukia ym. kuin mitä Suomi suoritti jäsenmaksuna.
Myöhemmin Suomi on vaurastunut a) absoluuttisesti hyvän talouskaasvun ansiosta ja b) suhteellisesti kun Keski- ja Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ovat tulleet mukaan.
Pelkkää rahaliikennettä tarkastellen Suomi on siirtynyt nettomaksajien joukkoon.
Euroopan unionin ja jäsenmaan välinen rahaliikenne on kuitenkin vain osa kokonaiskuvaa. Merkittävämpi on yhteiskunnan kokonaishyöty mm. sisämarkkinoiden ansiosta. Hyvin moni työpaikka Suomessa on EU-kaupan varassa; esim. ammattiyhdistysliike on siksi suhtautunut varsin myönteisesti EU-jäsenyyteen.
Terveisin
Ralf Grahn
En tuijota muutamia satoja miljoonia, kun loppupeleissä on kyse tuhat kertaa suuremmista summista. Olen kokeillut nuorena miehenä maataloushommia pientilalla ja osaan suhteuttaa asiat, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Sanot, että kokonaishyöty sisämarkkinoilla olosta on merkittävä. Totta, mutta miksi jätät kertomatta, että Suomi oli noilla sisämarkkinoilla jo ennen EU-jäsenyyttä ETA-sopimuksen kautta?
Jos olisimme pysyneet Unionin ulkopuolella ETA-maana, olisimme saaneet samat taloudelliset edut kuin tänäkin päivänä ilman jäsenyyden haittoja.
Hyvä Ketu, mitä ihmeen vääristelyä siinä on, jos EU-jäsenyyden rahavirtoja ja hyötyjä käsiteltäessä jättää erikseen mainitsematta että Suomi oli vuoden verran Euroopan talousalueen osa?
Siinä asemassa Suomi ei voinut vaikuttaa EU-lainsäädännön sisältöön vaan piti ottaa (tai jättää) valmiit säädökset.
Onneksi sen vaiheen yli päästiin nopeasti. EU-asioiden hoito Suomessa on hyvin järjestetty ja siksi Suomi pystyy vaikuttamaan varsin hyvin valmisteluun yhteisössä, vaikka onkin pieni maa.
Terveisin
Ralf Grahn
J.K. Harkittua lakivalistusta osoitteessa http://grahnlaw.blogs.fi
Minusta on vääristelyä kehua jäsenyyden erinomaisuutta asioilla, jotka olisivat toteutuneet tai olleet toteutettavissa jäsenyyden ulkopuolellakin.
EU-jäsenyyden eduiksi tulee laskea vain ne positiiviset asiat, joiden toteutuminen ilman jäsenyyttä olisi ollut mahdotonta. Niitä on vähän.
Uudet sisämarkkinoita koskevat säännöt on ennen kansalliseen lainsäädäntöön vientiä hyväksyttävä ETAn yhteisen komitean päätöksillä. Tässä komiteassa ovat edustettuna kaikki EFTA-maat ja Euroopan komissio. Tuossa komiteassa on jokaisella EUn ulkopuolisella ETA-maalla veto-oikeus. Eli esimerkiksi ETA-Norja voi vaikuttaa säädöksien sisältään lähinnä lobbaamalla ja painostamalla, mutta se voi halutessaan estää epämieluisten päätösten hyväksynnän komiteassa. Lisäksi Norjalla on "epävirallista" vaikutusvaltaa säädösten sisältöön: Elleivät säädökset yms sisällöltään miellytä sitä, jäävät ne torsoiksi, koska niitä ei saada voimaan koko talousalueella.
Imagohyödyn sinne kuulumisesta. Esim. Norja voisi myös olla kovan luokan tekijä IT-tekniikassa, mutta se keskittyi EU-änkyröintiin, rasvalohen viljelyyn ja syrjäkylien vanhojen poikien lammastarhojen tukemiseen. Lopputulos on se mikä on. Ilman öljylähteitään Norja olisi melkoinen "köyhälä" ja EU joutuisi antamaan sille köyhäinapua.
Hyvä Ketu, Euroopan unioni on paljon enemmän kuin sisämarkkinat ja tulliliitto, ja sen piirissä Suomi on luonnollisessa ympäristössään.
Eikö ole turha haikailla menneen talven lumia?
Terveisin
Ralf Grahn
Voit olla oikeassa, että haikailu on turhaa: Virheet on tehty eikä niitä enää saa helposti korjattua.
Siinäkin olet oikeassa, että EU on enemmän kuin sisämarkkinat ja tulliliitto. Valitettavasti. Siksi meidän olisikin pitänyt pitäytyä vain sisämarkkinoissa.
Luonnollisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Samaa argumenttiä käyttivät stalinistitkin aikoinaan.
Ketu, luonnollisena viiteryhmänä Suomelle pidän sellaista johon kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat, joille kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat eläviä perusperiaatteita.
Niillä on hyvin vähän tekemistä stalinismin johtavien periaatteiden tai käytännön kanssa.
Onneksi Suomi on voinut vapaasti liittyä luonnolliseen viiteryhmäänsä.
Terveisin
Ralf Grahn
Parahin Ralf
"Ketu, luonnollisena viiteryhmänä Suomelle pidän sellaista johon kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat, joille kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat eläviä perusperiaatteita."
Olen täsmälleen samaa mieltä. Tuo luonnollinen viiteryhmä on ETA-alue ETA-sopimuksen kautta.
Hyvä Ketu, runsaan 16 EU-jäsenyysvuoden jälkeen voisi olla aika suunnata katse eteenpäin, kohti Euroopan unionin kehittämistä palvelemaan eurooppalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin.
Mielestäni demokraattisempi ja tehokkaampi unioni palvelisi näitä päämääriä.
Terveisin
Ralf Grahn
Parahin Ralf
Minulla ei sinänsä ole mitään EUta vastaan. Se mitä vastustan, on Suomen jäsenyys siinä, koska näen siitä olevan meille enemmän haittaa kuin hyötyä. Samat edut saavuttaisimme ETA-ratkaisulla liki ilman EUn tuomia haittoja. Minulla ei toki ole mitään sitä vastaan, jos muut maat haluavat Unioniin kuulua: se on niiden oma asia.
Kannatan laillasi myös Unionin saamista demokraattisemmaksi. Siinä onkin paljon tehtävää...
16 jäsenyysvuoden?
eduskuntaa kun veli pontevat jo kiikuttivat EU:n jäsenhakemusta 'demokratiaa kohti'. Tapaus on siitä surkuhupaisa ettei neuvoteltua sopimusta ollut olemassakaan, johon äänestyksessä viitattiin, mutta tarkoitettiin median luomaa mielikuvaa.
Sellainen vaihe Suomen historiassa vaatii tutkintaa.
Hyvä Ketu, huomautit aivan oikein siitä, että Suomen jäsenyyden aika Euroopan unionissa ei ole 16 vuotta.
Korjaan siis: Suomi tuli Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995, joten olemme olleet mukana runsaat 11 vuotta. Pahoittelen lipsahdusta.
Saat tietysti olla mitä mieltä tahansa Eta-jäsenyyden suotavuudesta, mutta mielestäni Euroopan ja eurooppalaisten haasteet ovat paljolti laajoja ja rajat ylittäviä.
Kauppasuhteet nousevaan Kiinaan ja Intiaan saavat rinnalleen ilmaston muuttumisen, ulko-, turvallisuus- ja sotilaspoliittiset uhat.
Yksittäiset Euroopan maat ovat aika heikkoja levittämään vakautta, kansanvaltaa, ihmisoikeuksien ja lain kunnioitusta lähinaapurustoon, mutta yhdessä ne voivat vaikuttaa paremmin.
Kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuminen vaativat entistä tiiviimpää yhteistötä.
Terveisin
Ralf Grahn
voimakkaimmin, muut EU-maat ovat ajaneet Suomen ohitse paljon niiden saamien tukien takia!
Tarjoat EUta ratkaisuksi ulko-, turvallisuus- ja sotilaspoliittisiin uhkiin. Minusta suurin osa niistä uhista, jotka voivat turvallisuuttamme häiritä, ovat sellaisia joita meillä ei olisi ilman Unionin jäsenyyttä. On suuri virhe antaa ulkopolitiikkamme jonkun muun hoidettavaksi kun kuitenkin saamme käytännössä kantaa sen mahdollisen pieleen menon seuraukset itse. Unionin jäsenyys myös voi sotkea meidät muiden epäviisaan ja taitamattoman politiikan aikaan saamiin sotkuihin, kuten patsaskiistassa pienessä mittakaavassa nähtiin.
Yhteistyötä kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa tarvitaan, mutta EU-jäsenyys ei ole edellytys tuolle yhteistyölle. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa yhteistyötä tehdään m Schengen-maiden kesken. Schengen-sopimukseen liittyminen ei edellytä EU-jäsenyyttä, kuten ei yhteistyö kansainvälisten poliisiorganisaatioidenkaan kautta. Sinänsä tuo sopimus on helpottanut kansainvälisten rikollisten toimintaa.
Mainitset myös kansainvälisen terrorismin. Mielestäni EU- ja Nato-jäsenyydet pikemminkin tekevät meistä houkuttelevamman kohteen kuin ennaltaehkäisevät iskuja. Viittaan tässä ensimmäiseen kappaleeseen. Muutenkaan en ole vakuuttunut siitä, kuinka iso ongelma kansainvälinen terrorismi kokonaisuudessaan on: vuonna 2004 kansainväliseksi terrorismiksi luokitelluissa iskuissa kuoli 350 ihmistä. Saman verran kuolee kolmannessa maailmassa lapsia aliravitsemukseen 10 minuutissa.