Adventistien kastelupauksen perusteella ei tuntuisi jäävän paljon tilaa ajatella muuta kuin, mitä Ellen White on opettanut. Kastelupauksessa on muutamia yleiskristillisiä totuuksia, mutta sitten paljon adventistien omaa opetusta. Kastelupaus näyttää tällaiseltä:
Minä uskon
1. Isään Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.
2. Jeesukseen Kristukseen, Jumalan iankaikkiseen Poikaan, maailman Vapahtajaan.
3. Pyhään Henkeen, jumaluuden kolmanteen persoonaan, joka toimii Kristuksen edustajana maan päällä ja Jumalan sanan ja voiman kautta uudestisynnyttää ihmisen.
4. että saan syntini anteeksi ja pelastun uskon kautta Kristuksen sovitustyöhön ilman omia ansioitani.
5. että Raamattu on Jumalan sanaa ja opin ja elämän ainoa perustus ja ohje.
---
TÄHÄN ASTI KAIKKI NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ, MUTTA SITTEN SEURAA MIELESTÄNI VAIKEITA JA ENEMMÄN TULKINNANVARAISIA KOHTIA, JOISSA OMA AJATTELU SAATTAA JOUTUA MYÖHEMMIN KOVALLE KOETUKSELLE. NÄIDEN SEURAAVIEN ASIOIDEN EPÄILY JOHTAA ELLEN WHITEN TULKINTOJEN EPÄILEMISEEN JA OMAN KASTELUPAUKSEN HÄPÄISEMISEEN:
---
6. että Jumalan laki - kymmenen käskyä - on muuttumattomana voimassa ja että Pyhä Henki kirjoittaa sen uudessa liitossa uskovan sydämeen.
7. että raamatullinen viikon seitsemäs päivä, lauantai, on Herran asettama ja siunaama sapatti, lepopäivä, jota Vapahtajan ja alkuseurakunnan antaman esimerkin mukaan tahdon rakastaa ja pyhittää.
8. että Kristus täydellisen ja kertakaikkisen uhrin annettuaan nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen ja toimii nyt Ylimmäisenä Pappinamme taivaallisessa pyhäkössä tutkivan tuomion ja armonajan päättymiseen asti.
9. että Kristuksen toinen tuleminen on lähellä, "oven edessä", ja että se tapahtuu julkisesti, suurella voimalla ja kirkkaudella.
10. että kuolema on rauhaisaa ja tiedotonta unta ylösnousemuksen saakka, että kuolemattomuus saadaan Jumalan armolahjana ensimmäisessä ylösnousemuksessa, ja että synnin palkka on toinen kuolema, iankaikkinen hävitys, helvetin tulijärvessä.
11. että ensimmäisen ja toisen ylösnousemuksen välisenä tuhatvuotiskautena pelastetut ovat taivaassa, jumalattomat kuolleina, maa autiona ja tyhjänä ja saatana sidottuna; että tuhannen vuoden kuluttua Uusi Jerusalem ja pelastetut laskeutuvat taivaasta, jumalattomat herätetään kuolleista, heidän tuomionsa pannaan täytäntöön sekä että Jumala sen jälkeen uudistaa maan pelastettujen ikuiseksi kodiksi.
12. että ruumiini on Pyhän Hengen temppeli; tahdon sen vuoksi pukeutua siististi ja säädyllisesti, karttaa maailman synnillisiä nautintoja ja epäkristillisiä tapoja, pidättyä epäterveellisestä ravinnosta sekä kieltäytyä päihdyttävistä juomista, tupakasta, huumeista ja muista terveyttä turmelevista aineista.
13. että Jumalan työtä ylläpidetään pyhillä kymmenyksillä ja uhrilahjoilla
14. että Herran pyhä ehtoollinen on Jeesuksen asettama muistoateria, jossa hän kohtaa kansansa ja antaa sille läsnäolollaan voimaa.
15. että iankaikkiseen evankliumiin sisältyy lopun aikana erityinen varoitus luopumuksesta, laittomuudesta, antikristuksesta, pedon kumartamisesta ja sen merkin ottamisesta.
16. että seitsemännen päivän adventtiseurakunta opettaa Kristuksen evankeliumia, julistaa maailmalle viimeistä herätys- ja pelastussanomaa, johon sisältyy Jeesuksen usko, Jumalan käskyt ja profetian henki.
17. että raamatullinen kaste kuuluu uskoon tulleille ja suoritetaan veteen upottamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; näin kastettu liittyy seurakuntaan.
18. että Kristus antoi seuraajilleen tehtävän olla maailman valona ja hänen todistajinaan, jotta Jumalan työ edistyisi ja oma henkilökohtainen uskonelämämme vahvistuisi.
Tahdon raamatullisen kasteen saaneena liittyä seitsemännen päivän adventistiseurakuntaan, jonka jäsenenä tahdon Jumalan armon avulla kilvoitella yhteisen uskon tiellä.
----
Olisitko valmis sitoutumaan noin moneen tulkinnanvaraiseen opinkohtaan? Minusta tämä kastelupaus kertoo jotakin ko. liikkeen legalismista ja sitoutumisesta Ellen Whiteen ja tämän tulkintoihin. Lupaus sisältää monta kohtaa, joista myöhemmin voisi ajatella eri tavalla, mutta sepäs ei onnistukaan, kun on kasteessa lupautunut seuraamaan Ellen Whiten opetuksia.
Minä uskon
1. Isään Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.
2. Jeesukseen Kristukseen, Jumalan iankaikkiseen Poikaan, maailman Vapahtajaan.
3. Pyhään Henkeen, jumaluuden kolmanteen persoonaan, joka toimii Kristuksen edustajana maan päällä ja Jumalan sanan ja voiman kautta uudestisynnyttää ihmisen.
4. että saan syntini anteeksi ja pelastun uskon kautta Kristuksen sovitustyöhön ilman omia ansioitani.
5. että Raamattu on Jumalan sanaa ja opin ja elämän ainoa perustus ja ohje.
---
TÄHÄN ASTI KAIKKI NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ, MUTTA SITTEN SEURAA MIELESTÄNI VAIKEITA JA ENEMMÄN TULKINNANVARAISIA KOHTIA, JOISSA OMA AJATTELU SAATTAA JOUTUA MYÖHEMMIN KOVALLE KOETUKSELLE. NÄIDEN SEURAAVIEN ASIOIDEN EPÄILY JOHTAA ELLEN WHITEN TULKINTOJEN EPÄILEMISEEN JA OMAN KASTELUPAUKSEN HÄPÄISEMISEEN:
---
6. että Jumalan laki - kymmenen käskyä - on muuttumattomana voimassa ja että Pyhä Henki kirjoittaa sen uudessa liitossa uskovan sydämeen.
7. että raamatullinen viikon seitsemäs päivä, lauantai, on Herran asettama ja siunaama sapatti, lepopäivä, jota Vapahtajan ja alkuseurakunnan antaman esimerkin mukaan tahdon rakastaa ja pyhittää.
8. että Kristus täydellisen ja kertakaikkisen uhrin annettuaan nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen ja toimii nyt Ylimmäisenä Pappinamme taivaallisessa pyhäkössä tutkivan tuomion ja armonajan päättymiseen asti.
9. että Kristuksen toinen tuleminen on lähellä, "oven edessä", ja että se tapahtuu julkisesti, suurella voimalla ja kirkkaudella.
10. että kuolema on rauhaisaa ja tiedotonta unta ylösnousemuksen saakka, että kuolemattomuus saadaan Jumalan armolahjana ensimmäisessä ylösnousemuksessa, ja että synnin palkka on toinen kuolema, iankaikkinen hävitys, helvetin tulijärvessä.
11. että ensimmäisen ja toisen ylösnousemuksen välisenä tuhatvuotiskautena pelastetut ovat taivaassa, jumalattomat kuolleina, maa autiona ja tyhjänä ja saatana sidottuna; että tuhannen vuoden kuluttua Uusi Jerusalem ja pelastetut laskeutuvat taivaasta, jumalattomat herätetään kuolleista, heidän tuomionsa pannaan täytäntöön sekä että Jumala sen jälkeen uudistaa maan pelastettujen ikuiseksi kodiksi.
12. että ruumiini on Pyhän Hengen temppeli; tahdon sen vuoksi pukeutua siististi ja säädyllisesti, karttaa maailman synnillisiä nautintoja ja epäkristillisiä tapoja, pidättyä epäterveellisestä ravinnosta sekä kieltäytyä päihdyttävistä juomista, tupakasta, huumeista ja muista terveyttä turmelevista aineista.
13. että Jumalan työtä ylläpidetään pyhillä kymmenyksillä ja uhrilahjoilla
14. että Herran pyhä ehtoollinen on Jeesuksen asettama muistoateria, jossa hän kohtaa kansansa ja antaa sille läsnäolollaan voimaa.
15. että iankaikkiseen evankliumiin sisältyy lopun aikana erityinen varoitus luopumuksesta, laittomuudesta, antikristuksesta, pedon kumartamisesta ja sen merkin ottamisesta.
16. että seitsemännen päivän adventtiseurakunta opettaa Kristuksen evankeliumia, julistaa maailmalle viimeistä herätys- ja pelastussanomaa, johon sisältyy Jeesuksen usko, Jumalan käskyt ja profetian henki.
17. että raamatullinen kaste kuuluu uskoon tulleille ja suoritetaan veteen upottamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; näin kastettu liittyy seurakuntaan.
18. että Kristus antoi seuraajilleen tehtävän olla maailman valona ja hänen todistajinaan, jotta Jumalan työ edistyisi ja oma henkilökohtainen uskonelämämme vahvistuisi.
Tahdon raamatullisen kasteen saaneena liittyä seitsemännen päivän adventistiseurakuntaan, jonka jäsenenä tahdon Jumalan armon avulla kilvoitella yhteisen uskon tiellä.
----
Olisitko valmis sitoutumaan noin moneen tulkinnanvaraiseen opinkohtaan? Minusta tämä kastelupaus kertoo jotakin ko. liikkeen legalismista ja sitoutumisesta Ellen Whiteen ja tämän tulkintoihin. Lupaus sisältää monta kohtaa, joista myöhemmin voisi ajatella eri tavalla, mutta sepäs ei onnistukaan, kun on kasteessa lupautunut seuraamaan Ellen Whiten opetuksia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Luterilaisen käsityksen mukaan 10 käskysanan merkitys. Eli ajatuksena samanmieliset.
KYMMENEN KÄSKYÄ
Ihmisen tietämättömyyttä, syntisyyttä ja syyllisyyttä valaisee Jumalan sana.
Se osa Jumalan sanasta, jonka kanssa ihmiset joutuvat ensiksi ja useimmin tekemisiin, on Jumalan kymmenen käskyä. Niissä ilmoitetaan Jumalan tahto, joka koskee kaikkia ihmisiä aina ja kaikkialla.
Kymmenen käskyä annettiin Moosekselle Siinain vuorella. Käskyt eivät kuitenkaan syntyneet vasta tuolloin. Ne ovat olleet olemassa jo maailman luomisesta saakka.
Kristikunta on ymmärtänyt Jumalan sanan perusteella, että tämä Jumalan laki on luomisessa kirjoitettu kaikkien ihmisten sydämiin. Syntiinlankeemus on turmellut tämän ihmisen luontaisen oikeustajun, joten sen varaan ei sellaisenaan voida rakentaa.
Jumalaa vastaan kapinoiva ihminen on maailmanhistorian aikana yrittänyt monta kertaa kiistää Jumalan käskyt ja tekee sen yhä. Vakavimmat ja johdonmukaisimmat yritykset kumota Jumalan käskyt kuten Ranskan vallankumous ja Neuvostoliiton ateistinen yhteiskunta ovat tuottaneet kaaosta, onnettomuutta ja ihmiselämän kaikinpuolista taantumista.
Kysymyksiä: Koskevatko käskyt kaikkia ihmisiä? Onko käskyt tarkoitettu pysyviksi? Ymmärtääkö ihminen käskyt luonnostaan vai onko ne opetettava hänelle?
http://www.sro.fi/opetuksia/Katekismus/index.htm
http://www.sro.fi/opetuksia/Katekismus/index.htm#KOLMAS%20K%C4SKY
Ovatko sitten katekismusnäköalat vääriä?
Ainut tulkinta erohan kuitenkin on tuossa päivämäärittelyssä, mutta senkin ajatuksen takana on adventismissa se, että onko Jumala itse sanassaan muuttanut tuon päivän paikkaa.
Tässä voi ruotia asiaa kerrallaan.
Tässä toinenkin linkki.
http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/RakkaudenlaEK94.htm
Rakkauden laki
Kymmenennen kerran kokoonnumme MAATA NÄKYVISSÄ -päiville ja aiheiksi on ilmeisesti enemmänkin katseltu täyden kympin otsikkoja. Yksi niistä on kymmenen käskyä, Jumalan laki.
Kymmenen käskyä on asia, jonka useimmat suomalaiset tuntevat ainakin suurin piirtein, harva tarkemmin. "Älä tapa, älä tee huorin, älä varasta, älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi". Ne on muotoiltu yksinkertaisesti ja selkeästi, turhia sanoja käyttämättä. On kuin ne olisi hakattu kiveen ja kiveen ne aikanaan piirrettiinkin, Jumalan sormella. Mutta mitä niistä pitäisi ajatella?
1. Jumalan käskyt ovat hyvät ja oikeat. Ne ovat todellinen rakkauden laki!
Jumalan käskyt ja niiden noudattaminen eivät ole tällä hetkellä erityisemmin muotiasia. Tarkemmin sanottuna niitä ei tunneta, niitä ei muisteta eikä niistä välitetä. Ja jos niitä ajatellaan ja niistä puhutaan, niitä usein halveksitaan ja ne sivuutetaan tietoisesti. Mutta mitä käskyt itse asiassa sanovat?
Jumalan käskyt rakentavat meidän eteemme aivan selvän tien, jota meidän sopii kulkea. Pysähdyhän hetkeksi ja mieti: Älä tapa, älä tee huorin, älä varasta, älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi - jokainen meistä tajuaa, että tämä on oikein ja hyvä asia. Tämä maailma olisi paljon parempi paikka, jos kukaan ei tappaisi eikä edes uhkaisi, jos ihmiset eivät pettäisi puolisoitaan, jos kukaan ei varastaisi eikä kukaan valehtelisi. Mitä tämä maailma muuta sairastaa kuin väkivaltaa, seksuaalista humpuukia ja valhetta?
Kenenkään ei tarvitse edes olla kristitty ymmärtääkseen, että Jumalan laki on oikea ja hyvä. Muslimi ja buddalainen, ateisti ja humanisti, feministi ja kommunisti - jos sellaisen jostain vielä löydät - allekirjoittaa valtaosan Jumalan käskyistä ja pitää niitä oikeina. Meidän uskomme mukaan tämä johtuu siitä, että Jumala, maailman ja ihmisen Luoja, on kirjoittanut nämä käskyt kaikkien ihmisten sydämiin. Ja vaikka ihminen on kääntänyt selkänsä Jumalalle ja hänen sanalleen eikä vilkaisekaan Raamattuun, hän tajuaa silti, että on väärin tappaa, varastaa ja valehdella.
Kymmenen käskyn laki on rakkauden laki. Se opettaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja rakastamaan toista ihmistä niin kuin rakastamme itseämme. Se tie, jonka se eteemme viitoittaa, on oikea, hyvä ja järkevä tie.
2. Käskyt eivät ole meidän arvioitavissamme. Ne ovat voimassa meistä riippumatta.
Sanoin "oikea, hyvä ja järkevä tie". En tiedä, allekirjoitatko Sinä tämän arvion. Varmaan on syytä nostaa esiin hyvin painokkaasti eräs käskyjen piirre: Ne eivät ole meidän arvioitavissamme. Ne ovat voimassa aivan meistä riippumatta. Ne ovat Jumalan käskyjä. Ei niitä voi ihminen kumota.
Eräs veikkonen kyllästyi painovoimaan. Hän istui alas, otti juhlallisen tuomarinilmeen ja kumosi juhlallisesti painovoiman. Ja koska painovoima oli kumottu, hän kiipesi Eiffeltorniin ja hyppäsi sieltä alas. Jäykällä harjalla hänet sitten harjattiin irti maasta. Ei tullut painovoima kumotuksi.
Aivan yhtä vähän ihminen voi kumota Jumalan käskyjä. Ne kerta kaikkiaan ovat voimassa. Kun Jumala sanoo: "Älä varasta", jokainen ihminen on sidottu tähän käskyyn. Vaikka me olisimme yksimielisiä siitä, että siitä käskystä ei tarvitse kenenkään välittää, mikään ei muutu. Rakkauden laki pysyy voimassa. Ja sama pätee koko Raamatun kanssa. Ei sitä pidä ihmisen peukaloida, vaan lukea ja noudattaa sitä.
3. Jumala vaatii meidät tilille käskyjen noudattamisesta
Jumalan käskyt eivät ole vain ihanne, jonka mukaan viisaan ihmisen sopii elää. Ne ovat myös kaikkivaltiaan ja pyhän Jumalan käsky. Raamattu opettaa, että tämän elämän jälkeen joka ainoa ihminen tuodaan pyhän Jumalan kasvojen eteen. Siellä jokainen joutuu tekemään elämästään tilin. Pyhän Jumalan tuomiota ei voi kukaan paeta eikä kartella, et Sinä enkä minä.
Ensimmäinen asia, jonka toivon Sinun näiltä päiviltä muistavan, on tämä tilinteko. Sen joutuvat tekemään kaikki eikä kukaan toinen ihminen tee sitä minun puolestani. Eikä Jumalan kanssa neuvotella ja tingitä: Vain täyden kympin paperit kelpaavat. Me ajattelemme tosin, että ei kukaan voi noudattaa Jumalan käskyjä kokonaan: Riittää kun vähän sinne päin ja kunhan yrittää. Näin asia ei ole. Joka rikkoo yhtä Jumalan käskyä vastaan on syyllinen. Ja juuri siksi me uskomme, opetamme ja tunnustamme, ettei yksikään ihminen tule tästä tilinpidosta selviämään. Jos et ole tappanut, olet vihannut ja sanonut pahasti; jos et ole tehnyt huorin, olet halunnut; jos et ole varastanut, olet ollut ahne ja itsekäs; jos et ole koskaan toisesta juorunnut, olet ainakin jättänyt puolustamatta, ja näin tilinteko käy mahdottomaksi.
Raamattu kertoo miehestä, joka tuli Herransa eteen tekemään tiliä veloistaan. Kävi ilmi, että hän oli lottovoittotolkulla miinuksella, ilman mitään mahdollisuutta maksaa edes korkoja. Juuri tämä on jokaisen ihmisen tila Jumalan edessä. Joka ei tätä tilaansa tajua, sitä Raamattu sanoo hengellisesti sokeaksi.
4. Tänne on tultu siksi, että löytäisimme Kristuksen
Näin me olemme tulleet siihen syyhyn, mitä varten näitä päiviä aikanaan alettiin järjestää. Minulla oli aikanaan ilo olla poisnukkuneen Timon kertsinvetäjä. Sain nähdä sivusta, miten Timon sisko Marita, Jussi, Olli ja monet muut polkaisivat nämä päivät liikkeelle. Aluksi väkeä oli jopa parisataa, sitten enemmän ja enemmän ja nyt olemme täällä. Ja alusta alkaen on ollut selvänä, mistä täällä puhutaan. Täällä puhutaan siitä, että Jeesus Kristus syntyi maailmaan, ettei yhdenkään ihmisen tarvitsisi joutua iankaikkiseen kadotukseen. Juuri siksi hän kulki täällä maan päällä ja juuri siksi hän antoi ristiinnaulita itsensä, että hän ottaisi hartiolleen Sinun ja koko maailman ihmisten syyllisyyden pyhän Jumalan edessä. Kristus maksoi syntivelan, Sinun ja kaikkien ihmisten puolesta. Ja näitä päiviä järjestetään siksi, ettei yksikään joutuisi kadotukseen, vaan löytäisi Kristuksen ja hänessä elämän.
Me olemme tulleet etsimään Kristusta. Kun Jumalan sana on avattuna, silloin Kristus kulkee täällä ja kutsuu luokseen. Hän etsii ja kutsuu, antaakseen anteeksi ja armahtaakseen. Ja jolle niin käy, hän on saanut näkyviinsä tukevaa maata.
5. Olemme sitoutuneet Raamattuun
Palaamme vielä hetkeksi kymmeneen käskyyn ja yleensä Raamattuun. Sanottakoon se mahdollisimman selvästi: Kristuksen ja hänen rakkautensa löytänyt ihminen on sidoksissa Raamatun sanaan. Juuri siinä uskova ihminen osoitaa rakkautensa Herraansa, että hän kuuntelee ja haluaa kuunnella Jeesuksen ääntä, sanoivat muut mitä sanoivat ja tekivät muut, mitä tekivät.
Siinä on seikkailua kylliksi: vastata Kristuksen haasteeseen ja lähteä seuraamaan häntä.
Nämä näin adventismin ulkopuolisten uskovien todistusta.
Veli M.
Ei pitkä viesti ole tae siitä, että siinä olisi oikeita asioita.
15:12 Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut.
15:10 Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Minun on palattava töihin, mutta heitän sinulle kysysmyksen.
Meinaatko, että Jumalan tahdon määreet, mitä haluat siteerata, rakastatte toisianne. Sitähän Jumalan taho on. Eli ne eivät ole oikeita asioita.
Sinä vähättelet monien suurten evankelistojen todistuksen tästä Jumalan tahdon mitasta.
Jopa Billy Graham, kunnioitti tätä.
Mutta toivottavasti savi ei sano Valajalleen, että sinun tahtosi eivät ole oikeita asioita.
Rakkaudella Veli M.
kristityille. Joka väittää vastaan, ei ole oikeasti kristitty vaan antinomisti.
Kymmenen käskyn laki säädettiin Jumalan valitulle kansalle, israelilaisille, jotka Jumala oli pelastanut Egyptin orjuudesta. 5 Moos. 5:3 korostaa myös, että laki säädettiin Mooseksen päivinä eläville israelilaisille ja kuinka Jahve .ei tehnyt tätä liittoa Egyptistä vapauttamiensa israelilaisten esi-isien kanssa. Eli ei myöskään Aadamim, Nooan tai patriarkkojen kanssa (tämä on päinvastoin kuin adventismin teologiassa väitetään). Kymmenen käskyn laissa 2 Moos.20 puhuteltava "sinä" on siis israelilainen, Israelin kansa - ei ihmiskunta universaalisti.
Sapatti on tämän Jahven ja Egyptistä vapautettujen israelilaisten välisen liiton merkki. Sapatti on nimenomaan Israelin kansalle annettu erityinen merkki heidän ja Jahven välisestä liitosta, Israelilaisten asemasta muista kansoista erottuna valittuna kansana (2 Moos.31:12-18). Sapatti säädettiin israelilaisille ikuiseksi, sukupolvesta toiseen jatkuvaksi velvollisuudeksi, jonka rikkominen rangaistiin kuolemalla.
Termi "laki" (Kr. nomos) esiintyy yli 400 kertaa kirjoituksissa. Väite, jonkan mukaan "laki"ja "Herran laki"viittaisi VT:ssa aina kymmeneen käskyyn ei pidä paikkaansa. Termiä on käytetty viittaamaan koko Mooseksen lakiin (Toora), juhlapäiviin, uhrimenoihin, puhtaussääntöihin yms. Kymmenen käskyn laki (dekalogi) on vain eräs ja loppujen lopuksi pieni osa koko vanhan liiton hyvin laajaa lakia. Mooseksen laissa ei tehdä erotusta "ikuisesti voimassaolevan kaikille kansoille kuuluvan moraalilain" ja väliaikaisen vain israelilaisille tarkoitetun "seremoniallisen lain" välillä. Adventistit pitävät "kirjaan kirjoitettua lakia" seremoniallisena ja väliaikaisena ja "kivitauluihin kaiverrettuja käskyjä" ikuisina ja universaaleina, koko ihmiskuntaa velvoittavina. Mutta tällaiselle jaottelulle ei löydy selitysopillisia perusteita VT:ssa. Koko laki on yksi kokonaisuus, liitto Jahven ja israelilaisten välillä, ja koko tätä lakia sanotaan Pentateukissa "ikuiseksi" (2 Moos.27:21;´30:21,31 jne.) ja sukupolvesta sukupolveen voimassa olevaksi. 2 Aik.31:3 osoittaa, että Herran laki sisältää myös seremonialliset säädökset kuten pyhäpäivät ja uhrikultin, vaikka adventistit väittävät, että "Herran laki" on ikuinen moraalilaki ja Mooseksen laki on väliaikainen "seremonialaki". Katso samoin esim. 4 Moos.31:21, jonka mukaan termi "Herran laki" ei VT:ssa rajoitu pelkästään kymmeneen käskyyn, joten lakia ei voi todellakaan jaotella moraalilakiin ja seremonialakiin. Kiintoisa maininta on myös Ps.147:19-20, jonka mukaan Jahve on antanut käskynsä ja säädöksensa vain juutalaisille, muille kansoille niitä ei ole ilmoitettu eivätkä ne tunne Jahven lakeja. Näin ollen on selvää, että muut kansat eivät tiedä mitään sapatistakaan, eikä niiden tarvitsekaan, koska sapattia ei annettu muiden kansojen noudatettavaksi. Eri kansoilla on muutenkin ollut erilaisia juhlakalentereita ja eripituisia viikkoja .
15:10 Jos te (kristityt) pidätte minun (Jeesuksen) käskyni, niin te pysytte minun (Jeesuksen) rakkaudessani, niinkuin minä (Jeesus) olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen (Jumalan) rakkaudessaan.
Ainakin minulle käsitys lepopäivästä Raamatullisena lepopäivänä on 7.s eli lauantai.
En nyt kiistele päivistä, enkä ripitä sunnuntain viettäjää, mutta katson asiaan vain mielestäni siltä kantilta, että laitan omatkin saamani opetukset pois. Löysin itse tämän käsitteen helluntalaisena, koska vilpittömästi halusin olla rehellinen sanalle.
Sapatti
Yksi keskeisimpiä käskyjä koskee lepopäivää (šabbat), joka on viikon seitsemäs päivä. Viikon lasketaan alkavan sunnuntaista, joten seitsemäs päivä on lauantai (noudatettu Suomessa aina 1973 tapahtuneeseen kalenterin standardisoimiseen asti). 3. vuosisadalle saavuttaessa kristitty kirkko halusi tehdä selvän eron juutalaisuuteen sekä teologisista että poliittisista syistä ja lepopäivä vaihdettiin Kristuksen ylösnousemuksen päivään, joka on sunnuntai.
lainaus wikipediasta.
Raamatun luomiskertomuksen mukaan sapatti alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa.
Eli huomaattehan minun kanssani sen, että juutalaisuus perustui Jumalan kutsuman kansan elämään ja he kunnioittivat Raamatun luomiskertomuksen lepopäivään.
Me kristityt, ainakin osa alkoivat muista syistä erottautua tästä valitun kansan viettämästä Raamatullisesta lepopäivästä, ja sen juuret ovat aivan muuta kuin Jumalan oman pyhittämän päivän paikka.
Onhan se kaunis ajatus, että ylösnousemus päivän juhlaa vietetään ja tämän suuren ikuisuuselämän lahjan vertaisuus tuotaisiin näin esiin, mutta onko se kuitenkaan Raamatullisesti kehotettu tekemään? Mutta olkoon tässä sitten sana opettamassa Raamatusta, mutta ei tuomita heitä, jotka kunnioittavat Raamatullista lepopäivää.
Tuohan sekin esille sen, että on Luoja Jumala ja pelastava Jumala Kristuksessa, kaiken valmiiksi saattanut.
ruotikaahan tätäkin, mutta ei riidellä.
Veli M.
Roomalaiskirje:
14:5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
Paavalin sanojen väärinkäyttöösi on se, että Paavali ei puhu lepopäivästä ollenkaan. Konteksti puhuu syömisestä ja juomisesta ja niihin liittyvistä PAASTOpäivistä.
Tuttu vastaus ja avautukoon Raamatusta sana.
Ihminen ei voi sitä tehdä, vaan avoin mieli Jumalan edessä, niin Hän tekee.
Minulle on vain yksi maamme itsenäisyyspäivä ja en voi sitä muuttaa, samoin yksi lepopäiväkäsite, jonka Luoja Jumalani on siunannut, enkä voi sitä muuttaa.
Joka viikko se toistuu.
Nousee vain mieleeni hieman samasta lähteestä nouseva asia, kun ihmisille todistaa Jeesuksen armosta ja pelastuksesta, niin voi saada vastauksena, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi. Sitä ei avaa kuin Jumalan sana jokaisen kohdalla. On vain todistuksen paikka.
rakkaudella Veli M.
Roomalaiskirje:
14:1 Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.
14:2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
14:3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
14:4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
14:5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
14:6 Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
14:7 Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
14:8 Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.
14:9 Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.
14:10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen.
14:11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa."
14:12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
14:13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.
14:14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.
14:15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.
14:16 Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi;
14:17 sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
14:18 Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.
14:19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.
14:20 Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa.
14:21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.
14:22 Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;
14:23 mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
Paavali ei puhu mitään paastopäivistä. Paavali puhuu sapatista nimeltä mainiten, Juutalaisilla ei ollut muuta päivää nimetty sapatiksi kuin viikkosapatti. Adventistit viittaavat muihin juhlapyhiin sapatteina mutta niin ei ole ollut juutalaisuudessa. >Asia selviää myös kyseisestä tekastistä koska juhlat on erotettu jo siinäkin eroon viikkosapatista;Kolossalaiskirje:
2:16 Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, ....... Paavali suojelee tuossa pakanuudesta kääntyneitä juutalaisten vaikutukselta. Adventistit tahtovat väittää, että sunnuntai on kristityillä toiselle päivälle muutettu sapatti. Heidän väitteensä on perätön. Kristinuskoon ei ole annettu minkäänlaisia MÄÄRÄYKSIÄ tai KÄSKYJÄ MISTÄÄN ASIASTA. Kristinuskossa asiat ovat esitetty kehoitusmuodossa siksi, että millään asialla ei ole syyllistävää merkitystä. Adventismin asenne kokonaisuudessaan on kristinuskolle täysin vierasta. Enkä tällä tarkoita kirkkoja opetuksineen. Tarkoitan Uuden Testamentin opetusta puhuessani kristillisyydestä. Adventismi ottaa tukea kirkkoutumisesta itsensä oikeuttajaksi. Tämä on outoa kun he kuitenkin pitävät adventtikirkkoa ainoana oikeana kirkkokuntana. Eihän näinollen voisi vääriä pitää om,an toiminnan oikeuttamisen perusteluna. Adventtikirkon käyttämää Raamatun sanaakaan ei olisi edes olemassa jos se olisi ollut adventtikirkon varassa. Eikä siihen sanaan voisi heidän jäljiltään kukaan rehellinen ihmien uskoakaan. Adventtikirkolla on epärehellisten ihmisten yhteisön maine.1.Timoteuksen kirje:
3:7 Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan. "" Kun kerätään UTsta kaikki kohdat jotka adventismissa ylitetään, niin ne kohdat ovat kaikki adventismia vastaan. Tästä adventistit eivät halua puhuttavan sanaakaan. Joas jotain puhuvatkin, niin he vetoavat siihen, ettei kukaan voi olla täydellinen. Tämän kumoaa kuitenkin Jumalan sana, sillä se ei millekään käytännölle perusta oikeutusta ihmisen erehtyväisyyteen.
8. että Kristus täydellisen ja kertakaikkisen uhrin annettuaan nousi kuolleista, astui ylös taivaaseen ja toimii nyt Ylimmäisenä Pappinamme taivaallisessa pyhäkössä tutkivan tuomion ja armonajan päättymiseen asti.
Heprealaiskirje tuo esille tuon, että Jeesus rukoilee meidän puolesta, on ylipappi jne.
Jumala tuomitsee myös oman kansansa, ja uskon, että taivaassa on oikeuden mukaiset merkinnät, on elämänkirja jne. Muutoinhan meidän asiat eivät olisi turvallisella pohjalla.
Mutta ehkä kysyjällä on näkemys ja kysymys tuosta päivämäärä / vuosi käsitteestä.
Omalta puolen en tee siitä kiistakysymystä, tiedän sen, miten se lasketaan ja tulkitaan, sekä annan kaikelle tilaa, koska sanakin on antanut sille ilmoituksen, niin voi olla näin, mutta en tuomitse häntä, joka ei sitä näe. Herra olkoon meille armolliset Kristuksessa.
Tämä on minun henkilökohtainen näkemykseni.
Veli M.
Hepr. 4:14. Armon valtaistuimen eteen!
Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.
Hepr. 5:7. Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia. Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta.
Hepr 7:15. Melkisedekin kaltainen uusi pappi
Asia käy vielä selvemmäksi silloin kun virkaan astuu uudenlainen pappi, joka Melkisedekin tavoin ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta. Hänestä kirjoitukset todistavat:
- Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta.
Näin kumotaan aikaisempi määräys, koska se oli heikko ja hyödytön: eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi. Sen tilalle me olemme saaneet parempaa: toivon, joka antaa meille uskalluksen lähestyä Jumalaa.
On myös otettava huomioon Jumalan vala. Leevin heimon miehistä tuli pappeja ilman sitä, mutta tämän toisen pappeus vahvistettiin valalla, näillä sanoilla:
- Herra on vannonut valan eikä sitä peruuta: sinä olet pappi ikuisesti.
Tästä näemme, kuinka paljon vahvempi on se liitto, jonka takaajana Jeesus on.
Muiden pappien määrä on jatkuvasti kasvanut, kun kuolema on estänyt heitä pysymästä virassaan. 24. Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton. Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.
Juuri tällaisen ylipapin me tarvitsimme. Hän on pyhä, viaton ja tahraton, hänet on erotettu syntisistä ja korotettu taivaita korkeammalle. Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä. Laki tekee ylipappeja ihmisistä, jotka ovat heikkoja, mutta lakia myöhemmin vannottu vala nostaa ylipapiksi Jumalan Pojan, joka on saavuttanut ikuisen täydellisyyden.
(( Eikös hyödyttömäksi käyneestä laista ollut tässä selvää tekstiä, joka ei kumoa Jumalan kymmentä käskyä, joka jää ohjeeksi elämälle suojaavana merkityksenä, ettemme eksy )).
Hepr. 8:1. Uuden liiton ylipappi
Tulemme nyt asian ytimeen: Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaissa istuimelleen Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle.
Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan Herra itse.
3. Jokaisen ylipapin virkaan kuuluu tuoda lahjoja ja uhreja Jumalalle, ja siksi myös meidän ylipapillamme tulee olla tuotavana uhrinsa. Jos hän olisi maan päällä, hän ei olisi edes pappi, koska täällä ovat jo ne, jotka tuovat lain määräämät uhrilahjat. Heidän palveluksensa on kuitenkin vain taivaallisen palveluksen kuva ja varjo. Sanottiinhan Moosekselle, kun hänen oli määrä valmistaa teltta: "Pidä huoli siitä, että teet kaiken sen esikuvan mukaan, jonka sait nähdä vuorella." Mutta meidän ylipappimme on saanut paljon tärkeämmän tehtävän, yhtä paljon tärkeämmän kuin on se liitto, jonka välittäjä hän on. Se liitto on suurempi, koska se perustuu suurempiin lupauksiin.
Raamatussa ei ole mainintaa mistään "tutkivasta tuomiosta". Eihän vuodella 1844 ole mitään tekemistä Raamatun kanssa.
Noihin on helppo sitoutua, koska olen niistä just tasan samaa mieltä ja löydän ne kaikki Raamatusta.
sillä tavalla, että jos ajattelee eri tavalla, niin turhaan liittyy/pysyy adventtiseurakuntaan/-ssa. menköön sellainen sitten muualle.
esim. kohta 9. etkö usko, että Jeesus tulee takaisin???