Ehdotuksia siviilipalveluslain uudistamiseksi
1§
Vapautus myös kriisi- ja sota-aikana eikä vain rauhan aikana. Vapautus niin, ettei missään tilanteessa joudu eikä pääse armeijaan.
2§
”Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta.”
”—ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta” –lausuma on poistettava tarpeettomana ja täysivaltaista yksilöä loukkaavana ja aliarvioivana. Ei ole mitään syitä harjoittaa sanottua ”yleistä kansalaiskasvatusta.” Näin sivistyneen valtion miespuoliset kansalaiset pärjäävät elämässään mainiosti ilman siviilipalveluskeskuksen järjestämää yleistä kansalaiskasvatusta. Näin mahdollistettaisiin tältäkin osin resurssien oikeanlainen kohdentaminen kokonaisuudessaan.
”Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuolto- tai terveydenhuoltoalalla, opetus- tai kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä.” (2 mom)
Momentti poistettava kokonaisuudessaan. Riittävää tulisi olla, että siviilipalvelus suoritetaan 15§:ssä määritellyissä paikoissa ilman minkäänlaisia etusijasuosituksia. Perusteena kaikenlaisen työn arvostaminen.
3§
Siviilipalvelusaikaa lyhennettävä 395 päivästä esimerkiksi tasan kymmeneen kalenterikuukauteen. Esimerkiksi lukion lukuvuoden mittainen palvelus edesauttaisi esimerkiksi yliopistokoulutukseen hakeutumista ja sitä kautta aikaisemmin työelämään siirtymistä.
9§
”Jollei 10 §:n 1 momentista ja 12 §:stä muuta johdu, siviilipalvelusvelvollinen on määrättävä aloittamaan palveluksensa 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen hyväksymisvuoden ja kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa.”
Viiden vuoden kuluessa olisi joustavampi ilmaus.
12§
Lykkäysperusteita on täsmennettävä ja niiden tulkintaa lavennettava. Kolmen vuoden säännöstä siirryttävä viiden vuoden sääntöön.
MUITA SEIKKOJA
1.
Kaikki säännöset täydennyspalveluksesta poistettava tarpeettomina.
2.
Mahdollisuus suorittaa siiviilipalvelus nykyistä joustavammin siviilipalvelusvelvollisen yksipuolisesta vaatimuksesta ilman perusteita esimerkiksi pilkkoen suorittaminen kolmeen osaan. Näin palvelusvelvollinen voisi järkevällä tavalla järjestää palveluksen suorittamisen omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Tavoitteena olisi näin ollen henkilökohtaisten resurssien oikea-aikainen ja –lainen kohdentaminen myös viime kädessä kokoyhteiskunnan hyödyksi.
3.
Koulutuserätoive voidaan nykyään esittää vain kerran. Tästä siviilipalveluslaitoksen yksipuolisesti, lähes mielivaltaisesti määrittelemästä säännöstä tulisi luopua juostavuuden ja järkeistämisen lisäämiseksi siviilipalveluksen suorittamisessa.
4.
Siviilipalveluskeskuksen valvontaa tehostettava ja panostettava sen henkilökunnan koulutustason parantamiseen. Sille tulisi myös teroittaa sen hallintolain soveltamisalaan kuuluvuutta ja tämän seikan mukanaan tuomia velvollisuuksia.
5.
Yleisestä asevelvollisuudesta sekä sen myötä siviilipalvelusvelvollisuudesta on pitkällä tähtäimellä luovuttava.
Em. uudistusehdotukset ovat vain siirtymäajan uudistuksia ja tarpeen mm. useiden huomattavien kansainvälisten instanssien Suomelle antamisen huomautusten johdosta. (mm. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea, Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea,
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (Alvaro Gil-Robles), Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International...)
Kaikkiaan uudistusehdotusten taustalla on ajatus, jonka mukaan yksilö ei ole olemassa yhteiskunnan orgaaneita varten, vaan yhteiskunnan orgaanit ovat yksilöä varten. Lisäksi em. ehdotuksilla korjattaisiin siviilipalvelukseen liitettävää, negatiivissävytteistä rangaistusluontoisuutta.
1§
Vapautus myös kriisi- ja sota-aikana eikä vain rauhan aikana. Vapautus niin, ettei missään tilanteessa joudu eikä pääse armeijaan.
2§
”Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta.”
”—ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta” –lausuma on poistettava tarpeettomana ja täysivaltaista yksilöä loukkaavana ja aliarvioivana. Ei ole mitään syitä harjoittaa sanottua ”yleistä kansalaiskasvatusta.” Näin sivistyneen valtion miespuoliset kansalaiset pärjäävät elämässään mainiosti ilman siviilipalveluskeskuksen järjestämää yleistä kansalaiskasvatusta. Näin mahdollistettaisiin tältäkin osin resurssien oikeanlainen kohdentaminen kokonaisuudessaan.
”Työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaalihuolto- tai terveydenhuoltoalalla, opetus- tai kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä tehtävissä.” (2 mom)
Momentti poistettava kokonaisuudessaan. Riittävää tulisi olla, että siviilipalvelus suoritetaan 15§:ssä määritellyissä paikoissa ilman minkäänlaisia etusijasuosituksia. Perusteena kaikenlaisen työn arvostaminen.
3§
Siviilipalvelusaikaa lyhennettävä 395 päivästä esimerkiksi tasan kymmeneen kalenterikuukauteen. Esimerkiksi lukion lukuvuoden mittainen palvelus edesauttaisi esimerkiksi yliopistokoulutukseen hakeutumista ja sitä kautta aikaisemmin työelämään siirtymistä.
9§
”Jollei 10 §:n 1 momentista ja 12 §:stä muuta johdu, siviilipalvelusvelvollinen on määrättävä aloittamaan palveluksensa 6 §:ssä tarkoitetun hakemuksen hyväksymisvuoden ja kahden sitä seuraavan kalenterivuoden kuluessa.”
Viiden vuoden kuluessa olisi joustavampi ilmaus.
12§
Lykkäysperusteita on täsmennettävä ja niiden tulkintaa lavennettava. Kolmen vuoden säännöstä siirryttävä viiden vuoden sääntöön.
MUITA SEIKKOJA
1.
Kaikki säännöset täydennyspalveluksesta poistettava tarpeettomina.
2.
Mahdollisuus suorittaa siiviilipalvelus nykyistä joustavammin siviilipalvelusvelvollisen yksipuolisesta vaatimuksesta ilman perusteita esimerkiksi pilkkoen suorittaminen kolmeen osaan. Näin palvelusvelvollinen voisi järkevällä tavalla järjestää palveluksen suorittamisen omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Tavoitteena olisi näin ollen henkilökohtaisten resurssien oikea-aikainen ja –lainen kohdentaminen myös viime kädessä kokoyhteiskunnan hyödyksi.
3.
Koulutuserätoive voidaan nykyään esittää vain kerran. Tästä siviilipalveluslaitoksen yksipuolisesti, lähes mielivaltaisesti määrittelemästä säännöstä tulisi luopua juostavuuden ja järkeistämisen lisäämiseksi siviilipalveluksen suorittamisessa.
4.
Siviilipalveluskeskuksen valvontaa tehostettava ja panostettava sen henkilökunnan koulutustason parantamiseen. Sille tulisi myös teroittaa sen hallintolain soveltamisalaan kuuluvuutta ja tämän seikan mukanaan tuomia velvollisuuksia.
5.
Yleisestä asevelvollisuudesta sekä sen myötä siviilipalvelusvelvollisuudesta on pitkällä tähtäimellä luovuttava.
Em. uudistusehdotukset ovat vain siirtymäajan uudistuksia ja tarpeen mm. useiden huomattavien kansainvälisten instanssien Suomelle antamisen huomautusten johdosta. (mm. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea, Euroopan neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea,
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (Alvaro Gil-Robles), Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International...)
Kaikkiaan uudistusehdotusten taustalla on ajatus, jonka mukaan yksilö ei ole olemassa yhteiskunnan orgaaneita varten, vaan yhteiskunnan orgaanit ovat yksilöä varten. Lisäksi em. ehdotuksilla korjattaisiin siviilipalvelukseen liitettävää, negatiivissävytteistä rangaistusluontoisuutta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"”—ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta” –lausuma on poistettava tarpeettomana ja täysivaltaista yksilöä loukkaavana ja aliarvioivana. Ei ole mitään syitä harjoittaa sanottua ”yleistä kansalaiskasvatusta.” Näin sivistyneen valtion miespuoliset kansalaiset pärjäävät elämässään mainiosti ilman siviilipalveluskeskuksen järjestämää yleistä kansalaiskasvatusta."
Samaa kansalaiskasvatusta tarjotaan armeijassakin. Eivätkö sivarit mielestäsi tarvitse sitä?
Eivät todellakaan tarvitse. Kuten eivät tarvitse sen enempää armeijan käyvätkään. Suuressa osassa Euroopan maita pojasta tulee mies ja sivistynyt kansalainen ihan ilman mitään valtion kustantamia "intti" -nimisiä pellekouluja. Ellei sitten suomalainen miesaines ole luonnostaan niin ratkaisevasti heikompaa, kuin eurooppalaiset kollegansa että tarvitsee aikuisiälläkin pientä kansalaiskasvatusta, mm. aiheista "kuinka käydään kusella ja kuinka punkka tehdään".
Kansalaiskasvatuksella tarkoitetaan esim ea-koulutusta, opetust amiten toimitaan kriisitilanteessa (armeijassa sotilaat toimivat hätäapuosastoina ja auttavat poliisia ja rajavartiostoa mm eksyneiden etsimisessä), ihmissuhdekasvatusta, tietoutta ihmisoikeuksista yms.
En tiedä miten paljon näitä sivarissa opetetaan mutta intissä kiitettävissä määrin.
En tiedä opetettiinko teillä ihan kädestä pitäen tuo kusella käyminen, mutta eipä ollut meidän saapumiserässä kovin montaa joilta se vuoteen sijaus olisi sujunut ihan käden käänteessä (myönnän, olin itsekkin suht tunari siinä alussa).
Hmm sivarissa meillä puhuttiin puoli filosofisesti maailmanpolitiikasta, suomen historiasta, stereotypioista ja aseistakieltäytymisestä. Luulen että tolla kansalaiskasvatuksella tarkotettiin juuri tota.
Sopi ihan hyvin koko paketin lisäksi noi luentojen aiheet.
Aika kallista (ajallisesti ja rahallisesti) tuo sivari/intti pelkkänä helvetin kansalaiskasvatuslaitoksena... Heikkoa on!
Samoja aiheita meidänkin luennoilla sivuttiin.
Hmm no olen aika pitkälti samaa mieltä. Toisaalta taas jos tuola on nyt niemellisesti pakko tehdä jotain, niin mieluiten kuuntelen tollasia luentoja ja teen siinä sitten samaa aikaa mitä teen.
Totuus on myöskin se että toi imi ihan törkeenä mun aikaa, ja todennäköisesti myös valtion rahoja.