Tervehdys
Täällä tuntuu olevan väittelyä asevelvollisuuden puolesta ja vastaan. On välillä melkein huvittavaa lukea kun tietyt nimimerkit riitelevät täällä asioista, jotka eivät oikeastaan edes liity koko aiheeseen, kunhan vaan saavat haukkua toisiaan.
On täällä jotain asiaakin, mistä tuli mieleen omat kokemukseni.
Mielestäni armeija ei sovi kaikille (edes kaikille miehille), vaikka asevelvollisuuslaki näin velvoittaakin. Olen kuitenkin sitä mieltä että Suomi tarvitsee puolustusvoimat, jotta mahdollinen uhka voitaisiin torjua. Ehkä pientä uhrimieltä jokaiselta kansalaiseltakin, mieheltä kuin naiselta. Tosin nykyinen järjestelmä tuntuu olevan täysin perseestä, vedoten omiin käytännön kokemuksiin ja yleisiin tietoihini.
Tässä viimetalvena sain todistaa tämän. Muutamat ystävistäni olivat asepalvelusiässä ja "lähtivät siis armeijaan", ehkä muutamalla se oli vain yksi askel elämässä ja hyvä niin. Muutamat ystävistäni selkeästi kärsivät tästä pakkopalveluksesta. Miksikö? Koska armeija ei vain sovi jokaiselle.
Turha tulla väittämään heitä yhteiskunnan epäonnistuneiksi yksilöiksi, saamattomiksi laiskureiksi tai isänmaanpettureiksi, sillä tätä he eivät ole. Aivan tavallisia suomalaisia miehiä, jotka kannustavat Suomea jääkiekossa, opiskelevat, valmistuvat ja maksavat veronsa.
Ei mitään masennusta tai sairautta aikaisemmin, ennen kuin asepalveluksessa. Lomille tullessa näistä miehistä ei saa mitään irti, he eivät halua keskustella mitään. Vaikenevat viimeistään kun kysytään "Miten on mennyt armeijassa". Entinen optimistisuus on kadonnut ja ensimäinen teko on mennä baariin ryyppäämään jokaisena lomapäivänä, vaikkei se siviilissä ollutkaan tapana.
Entä minä itse? No oma palvelukseni meni siinä missä tavalliset liikuntaleirit. Ei se nyt mitään herkkua ollut, mutta pienellä motivaatiolla ja huumorilla se onnistui. Ymmärrän silti ystäviäni, sillä, toisia ei armeija haittaa, toisille se taas ei vaan sovi.
Täällä tuntuu olevan väittelyä asevelvollisuuden puolesta ja vastaan. On välillä melkein huvittavaa lukea kun tietyt nimimerkit riitelevät täällä asioista, jotka eivät oikeastaan edes liity koko aiheeseen, kunhan vaan saavat haukkua toisiaan.
On täällä jotain asiaakin, mistä tuli mieleen omat kokemukseni.
Mielestäni armeija ei sovi kaikille (edes kaikille miehille), vaikka asevelvollisuuslaki näin velvoittaakin. Olen kuitenkin sitä mieltä että Suomi tarvitsee puolustusvoimat, jotta mahdollinen uhka voitaisiin torjua. Ehkä pientä uhrimieltä jokaiselta kansalaiseltakin, mieheltä kuin naiselta. Tosin nykyinen järjestelmä tuntuu olevan täysin perseestä, vedoten omiin käytännön kokemuksiin ja yleisiin tietoihini.
Tässä viimetalvena sain todistaa tämän. Muutamat ystävistäni olivat asepalvelusiässä ja "lähtivät siis armeijaan", ehkä muutamalla se oli vain yksi askel elämässä ja hyvä niin. Muutamat ystävistäni selkeästi kärsivät tästä pakkopalveluksesta. Miksikö? Koska armeija ei vain sovi jokaiselle.
Turha tulla väittämään heitä yhteiskunnan epäonnistuneiksi yksilöiksi, saamattomiksi laiskureiksi tai isänmaanpettureiksi, sillä tätä he eivät ole. Aivan tavallisia suomalaisia miehiä, jotka kannustavat Suomea jääkiekossa, opiskelevat, valmistuvat ja maksavat veronsa.
Ei mitään masennusta tai sairautta aikaisemmin, ennen kuin asepalveluksessa. Lomille tullessa näistä miehistä ei saa mitään irti, he eivät halua keskustella mitään. Vaikenevat viimeistään kun kysytään "Miten on mennyt armeijassa". Entinen optimistisuus on kadonnut ja ensimäinen teko on mennä baariin ryyppäämään jokaisena lomapäivänä, vaikkei se siviilissä ollutkaan tapana.
Entä minä itse? No oma palvelukseni meni siinä missä tavalliset liikuntaleirit. Ei se nyt mitään herkkua ollut, mutta pienellä motivaatiolla ja huumorilla se onnistui. Ymmärrän silti ystäviäni, sillä, toisia ei armeija haittaa, toisille se taas ei vaan sovi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on mennyt aivan lällyksi, kuten monet muutkin länsimaiset yhteiskunnat, kaikilla on liian helppoa.
Vaikka armeijakin on mennyt lällyksi siihenkään eivät monet enää nykyään pysty. Ei jatku pitkälle nykyinen meininki, tulee karaistuneemmat kansat ja vievät meiltä edellytykset( vertaa esim. Rooman romahtaminen)
HAhaha... Eli siis jos ei ole tarpeaksi vaikeata, niin tehdään sitten väkisin vaikeata. Armeijassa yksilöille vittuilu ei tiedätkös johda mihinkään?
Vittuilu on vittuilua ja treenaaminen on treenaamista.
Intti tekee tästä yhteiskunnasta lässymmän. Jotkut keskisuomalaiaset autonruuvaaja tosimiehet voivat sitten olla ylpeitä intin käymisestään ja luulla tehneensä jonkun individualisen urotyön.
Olen sitä mieltä että varsinkin suomessa pitäisi korostaa yksilön vastuuta. Ei sitä talkoo vastuuta, mitä täälä yleensä tehdään. Vaan sitä että jokainen ihminen on vastuussa yhteiskunnasta oman itsensä kautta.
Jos ei huolehdi omasta psyykkisestä eikä fyysisestä hyvinvoinnistaan niin se on se joka kaataa tän yhteiskunnan. Sitä kautta että se vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan, luontoon ja koko helvetin universumiin.
Ei mikään ihme että monilla ilmenee mielenterveysongelmia ja masennusta armeija-aikana kun ottaa huomioon millainen totaalinen ja muun yhteiskunnan ulkopuolinen organisaatio se on. Sitten on todella kummaa touhua se, että asevelvollisuus ulotetaan koskemaan vain miehiä. Ei voi kuin ihmetellä tätä epäoikeudenmukaisuutta, joka perinteisiin vedoten hyväksytään niin heppoisin perustein.
Ehkä suurin este mikä estää asevelvollisuusjärjestelmän uudistamista on se, että armeijaan liitetään ns. kunnia- ja häpeäkoodeja, jotka sitten näkyvät yleisessä keskustelussa ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
Esim. miehet, jotka eivät käy armeijaa leimataan lähinnä B-luokan kansalaisiksi, jotka ovat vapaata riistaa kaikenlaiselle pilkalle ja päähänpotkimiselle. Sitten iso osa nuorista menee armeijaan siksi, koska että pelkäävät leimaantumista ja muilta tulevaa paheksuntaa. Tämä taas estää järjestelmän uudistamista edes vähemmän typeräksi.
On aika naurettavaa että nykyäänkin lietsotaan käsityksiä että ei ole mies eikä mikään jos ei käy armeijaa.
Totta... Lähinnä kaikki nää armeijan puolesta puhujien argumentit on johdettavissa siihen että se intti onkin vaan joku elämän koulu ja yleinen vastuu. Kaikki ketkä ei sitä käy onkin sittne hekisesti ja fyysisesti todella heikkoja.
Olis kiva joskus nähdä jotain vitun asiallista lööppiä tai vastaavaa noista sivari hommista, koska melkeen aina niihin liitetään joku tunne pohjanen juttu jolla se roska saadaan myymään. Tämä todella mädäntää sivarien ja koko siviilipalvelus systeemin maineen.
Vihdoinki jotain asiallista kirjoitusta tälläkin palstalla. Olet aivan oikeassa, että armeija ei sovi kaikille. Jostain syystä armeijaa vain tuputetaan, koska se on "oikein" ja "se pitää miehenä käydä". Myöskin, että se on "kuntokoulu" ja että se on "kasvatuslaitos".
Mielenkiintoista on sitten se, että naisille ei tällaista "kasvatuslaitosta" pakoteta, eli he eivät siis ole "kasvatettuja"?
Ikävää on sitten se, että jos poikkeaa yleisistä hyvän miehen kriteereistä, niin on sitten toisten hampaissa jollain tapaa ja b-luokan kansalainen.
Kyllä jos armeijassa alkaa masennus, niin olis syytä keskeyttää palvelus. Ei pidä itteesä antaa kiusata intillä, jos se niin vaikeeta on.
En vaan voi käsittää miksi armeija syytää rahaa sopimattomien jätkien koulutukseen, jotka sotatilanteessa olisivat täysin hyödyttömiä. Tämä nykyjärjestelmä onkin hyvin pitkälti museokamaa ja on tuottanu savua jo viimeset vuosikymmenet. Mistäs ne rahat nykyaikaiseen sodankäyntiin revitään, kun tavoite on, että koulutetaan jokainen mies armeijassa? Eiköhän tämä ole lähinnä kuin perinteen ylläpitoa. Vahvalla puolustuksella tällä ei ole mitään tekemistä, jos jätkiä seisotetaan pompoteltavina puoli vuotta työttömänä. Se vaan on ylläri ylläri mahdollista Suomessa.
Kiitoksia hyvästä kirjoituksesta.
Omat armeijakokemukseni ovat pitkälti samaa linjaa omiesi kanssa: OK, vaikken suuresti nauttinut (enkä huutanut tuskasta), eli "siinähän se meni".
Pääpointtisi oli, ettei armeija sovi kaikille. Pitänee paikkansa, mutta sama koskee käsittääkseni peruskoulua, sosiaalista elämää, työssäkäymistä ja montaa muutakin normaaliin elämään liittyvää perusasiaa. Armeija ei tässä mielessä ole mikään muusta yhteiskunnasta erillinen linnake.
Olennaista olisi kysyä, miksi armeija ei sovi kaikille? Mikä siitä tekee niin kauhean, että siellä suorastaan kärsitään - ja ovatko nämä seikat sellaisia, joita et muusta yhteiskunnasta löydä? Puhutaan seurauksista, ei syistä.
Itse näin armeija-aikanani varusmiehissä sekä yli-innokkaita, asehulluja, välinpitämättömiä nahjuksia sekä "kapinoivia" tapauksiakin. Viimeksimainittuja yhdisti (silloisten kokemuksieni perusteella) lähinnä kyvyttömyys hyväksyä sitä, ettei voi päättää, milloin nousee sängystä ja miten aamunsa aloittaa. (Fiksu lukija huomaa, etten väitä kaikkien sopeutumisongelmien olevan seurausta tästä...)
En kiistä, etten itsekin kironnut näitä asioita joitakin kertoja, mutta toisaalta: vitutuksen sieto on kohtuullisen hyvä ominaisuus, ja sitä armeija ainakin itseni kohdalla kehitti selvästi.
Kaikki mitä elämässä eteen tulee, ei todellakaan ole mieluisaa, ja sen ymmärtämiseen (ei hyväksymiseen) ainakin allekirjoitanut sillä reissulla oppi.
"Pääpointtisi oli, ettei armeija sovi kaikille. Pitänee paikkansa, mutta sama koskee käsittääkseni peruskoulua, sosiaalista elämää, työssäkäymistä ja montaa muutakin normaaliin elämään liittyvää perusasiaa. Armeija ei tässä mielessä ole mikään muusta yhteiskunnasta erillinen linnake."
Hyvä pointti kyllä. Asepalveluksella on kuitenkin muutamia eroja mm. peruskouluun. Se koskee täysi-ikäisiä miehiä, ei siis vajaa-valtaisia yksilöitä. Peruskoulussa tavoitteena on luoda yksilö ja tähdätä yksilön hyvinvointiin ja hyvään itsetuntoon. Asepalvelus taas luo sotilaita, latistaa omaa itsetuntoa henkilönä ja tähtää puolustukseen.
"Kaikki mitä elämässä eteen tulee, ei todellakaan ole mieluisaa, ja sen ymmärtämiseen (ei hyväksymiseen) ainakin allekirjoitanut sillä reissulla oppi."
Heh, tosiaan hyvä asia oppia, jos se ei ole vielä hanskassa. Monelle peruskoulukin saattaa olla hankalaa, murrosiän identiteettikriisit ja muut yhteisölliset paineet. Ehkä joku oppii silloin, että ryhmässä toimiminen ja pieni nöyrtyminen edesauttaa asioiden kulkua paremmin kuin pelkkä riehuminen ja määräily. Ehkä myöhemmin tai ei koskaan, mutta ikävä kyllä tällaisiakin yksilöitä löytyy tästä maasta, jotka eivät sitä ole oppineet edes keski-ikään mennessä.
>montaa muutakin normaaliin elämään liittyvää perusasiaa.
Armeijat ja sodat eivät ole normaalia elämää.
Kerropa miten armeija latistaa itsetuntoa?
Jotkut ihmiset ovat yksinkertaisesti sellaisia että he ovat aina jonkin asian kanssa riidoissa. He ovat itsekkäitä ja itsekeskeisiä. Väkivaltaisia ja suvaitsemattomia. He eivät kunnioita mitään ja valitsevat "edustamansa" ryhmän puhtaasti oman vihansa välikappaleeksi. He eivät välitä siitä millaista tuhoa ja häpeää he aiheuttavat "ryhmälleen", sillä he ovat ensimmäisenä pakenemassa vaikeuksilta.
"Armeijat ja sodat eivät ole normaalia elämää."
Kovin lyhyiksi näyttävät historian opintosi jääneet. Ne ovat kautta aikojen olleet nimenomaan normaalia elämää, halusimme sitä tai emme.
Sanoi historia mitä vain, ne eivät ole NORMAALIA elämää!
Kyllä armeijassa kaikille paikka löytyy. Sehän on miehelle vain hyvä kun tottuu vähän toisenlaiseenkin elämään. Armeijako ei sovi kaikille? Minullakin on kavereita jotka eivät kertakaikkiaan siedä komentelua, ja lähteneet ulos monta kertaa armeijasta, mutta sittemmin pakosta käyneet sen. Heillä oli todentotta vaikeuksia.
>mutta sittemmin pakosta käyneet sen. Heillä oli todentotta vaikeuksia.
No helpottiko nyt, auttoiko pakottaminen jotain?
Arvaa helpottiko?