Jeesuksen ihmisyys

Jeesus on esikuva myös aivan tavallisten maallisten tunteiden ja tarpeiden terveelle elämiselle. Tämä on meidän tunnekielteisessä kulttuurissamme hyvin tärkeä näkökulma.

Hän joutui opettelemaan kaikki ihmisen perustoiminnot: kävelemään, puhumaan jne
Hän oli alamainen vanhemmilleen ja riippuvainen heistä. Luuk 2:51
Hän oppi kirjoituksista tuntemaan Isän tahdon. Luuk 2:46,
Hän oppi kuuliaisuuden kärsimyksen kautta. Hepr 5:8
Hän oli riippuvainen muista ihmisistä. Luuk 8:3
Hän tarvitsi ihmisiä tehtävänsä suorittamiseen. Joh 2:3-11, Matt 3:13-15
Hän halusi yhteyttä ihmisiin. Joh 17:24, Matt 26:38
Hänellä oli oma tahto. Joh 5:30, Matt 26:39
Hänellä oli ihmisen tarpeet. Matt 21:18, Mark 4:38
Hän liittyi ihmisiin. Mark 3:35
Häntä kiusattiin. Hepr 4:15
Hän koki kauhua ja ahdistusta. Mark 14:33
Hän tuskastui. Matt 17:17
Hän järkyttyi ja hämmentyi. Joh 12:27
Hän itki. Joh 11:25
Hän riemuitsi. Luuk 10:21
Hän tunsi sääliä. Matt 14:14
Hän tunsi vihaa. Mark 3:5
Hän puolustautui. Joh 8:48-49,53-55
Hän kiintyi. Joh 11:3,26, Joh 2:20
Hän iloitsi. Joh 11:15
Hän kaipasi. Luuk 22:15, Luuk 12:49